Hossa 11.-13.10.2013

Peto oottaa kun pakkaillaan varusteita toiseen autoon.

Hyvin mahtuu 2 rinkkaa, 4 koiranreppua, raitakassi, 4 koiraa, 2 ihmistä... :D

"Mitä?"  < o_o >

Tulihan tuota toteutettua vielä yksi reissu Hossaan. Tällä kertaa lähdin retkikaverin kanssa ja koirista otin mukaan vain Pedon. Kaverilla oli koko koiralaumansa mukanaan.

Matkaevästäki pittää syyä!! :D Salaatti nam, sipsit örh..

Kohde lähestyy 8) Tai me lähenemme kohdetta.. 8)

Vähäsen jänskätti kuinka nämä kesä-/3 vuodenajan varustelut riittävät, yöksi kun lupaili jopa pakkastakin asteen tai pari. Hui! Muutoinki ajateltiin, että otetaan semmonen lepposa reissu, paljon leirissä läsimistä kiitos. Valoisaa aikaakin alkaa olla jo melko vähän! Metsäterapiaa lähettiin hakemaan ja sitä myös saatiin. :>

Vohkin kaverin tekemän reittikartan, kiitos.

 Olikohan meidän aloituspaikkamme Huosivirran P-paikka, kenties, näin ainakin jonku kylttikuvan perusteella olettaisin. :D Jo vain! Siitä lähdimme talsimaan kohti Hakokosken laavua, ensimmäistä yöpaikkaamme. Matkaa oli korkeintaan pari kilsaa. Minulla oli tällä reissulla joku ihmeellinen vauhtimoodi päällä ja kerrankin minä johdin meidän seuruettamme! :O Eikä retkikaveri kadonnu horisonttiin niinku pieru saharaan!! :O Kyllä oliki somaa!! :>

Startatessa oli vielä jonkun verran valoisahkoa :)

Sieltä se EemeliEtana tullee <3

Alkoi jo kovaa vauhtia hämärtymään ja päästiinkin laavulle sopivasti ennen pimeän tuloa. Ekana tulet ja yöpaikat ja sitten iltapalaa nauttimaan. Makuupusseihin kun kömmittiin, niin juteltiin siihen saakka kun uni sai voiton. Minä taisin höpötellä vielä jotain kun kaveri jo kävi lähes unten mailla, tuo törkimys! :D

Yö sujui hienosti, Peto oli rauhallisesti koko yön laavussa kaverina. Minulla hieman vaivasi ainoastaan kurkku, joka kipeytyi yöllä melko kovasti ja oli vielä aamullakin hieman kipeä. Päivän mittaan lämmintä hörppiessä onneksi lähti pois eikä enää vaivannut.

Auringonnousun ihastelua :)

Sieltä se nousee, pilvinen päivä kuitenkin tiedossa.

Hakokosken laavu

Törkyset retkiporsaat :D

Onni on karvainen huussivahti XD

Halkokatos, tällä reissulla minä opettelin hakkaamaan halkoja!!

Voittajien retkiaamiainen :>

Kun oltiin saatu kaikenmoiset tavanomaset aamuhommat hoidettua, niin oli aika jatkaa matkaa. Melkeinhän tuota ois voinu jäädä leiriä pitämään ja maleksimaan vaan ;D Mutta toisaalta jaksaa syyä paremmin kun vähän liikkuu ensin 8) Kaveri kertoi, että tässä ei tule mitään kovin kummosia nousuja/laskuja, mutta sanonpahan vaan, että kyllä niitä tuli!! Minä taisin suurimman osan matkasta taas kulkea edellä, ja kyllähän minä ähkin ja puhkin niitä mäkiä ylös minkä jaloistani pääsin. :D Mutta otin sen kunnonkohottamismielessä, ja jotenki tuota aina löysi ittensä sieltä mäen päältä sitten. 8)

Valmis Reppukoira

Heippa Hakokoski, vielä me nähhään!

Nättiä polkua kuljettavaksi.

 Rinkaton napostelutauko pidettiin Umpi-Valkeisen tulipaikalla. Siinäpä tuli viime Hossanretkelläkin pidettyä pikku tauko, silloin heinäkuussa. 8)

Satupolku :>

 Toinen pieni rinkaton paussi pidettiin Laukkujärven tuvalla. Mietittiin että syödäänkö vai eikö, kummallakaan ei kovin nälkäkään vielä ollut. Itse tutustuin hiukan autiotupaan ja ympäristöön, kun ensimmäistä kertaa tällä paikalla oleskelin. Lämmintä juomaa ja vähän naposteltavaa ja jatkettiin matkaa.

Sisällä oli lähinnä seinästä seinään sänkyä :D ja kamiina tieteski.

Mikähän lienee liiteri tuollaki, melkein keskellä järveä 8)

Puukkojärvellä pysähyttiin sitten lounastauolle. Paistettiin makkaraa ja juotiin kaikenlaista lämmintä, finrexiniä ja kaakaota. Sen verran tuuli, että minä en osannu ennään saaha tulta päälle. Kerran melkein syttyki mutta sitten se sammu ja minä luovutin. Jos oisin yksin ollu niin oisin vissiin syöny kylmää makkaraa!! >.< Mutta onneksi retkikaveri tuli ja pelasti minut!

Soma paikka oli tämäki, voisin kyllä yöpyä! Mitenkä monta reissua pitääkään tehä Hossaan, jotta pääsee yöpymään jokasessa ihanassa taukopaikassa??! Varmaan aika monta... :>

Peto tuijottaa makkaraa.

Peto sai makkaraa. x)

Enää 300 metriä yöpaikalle...

 Toinen yö yövyttiin Kangaslammitin laavulla, joka olikin myös retkikaverille uusi paikka. Eikä tarvinnut pettyä! Mahtava sijainti, molemmat ihastuttiin tähänkin!

Taas saavuttiin juuri ennen hämärää paikalle.

Tämä laavu oli aivan upeasti kahden vesistön välissä. Niin mahtavalla paikalla, kyllä taas silmät lepäsi laavulla istuskellessa ja ihastellessa ympäristöä. Ja ennenku unohtuu valittaa, niin sen kurkkukivun lisäksi sainhan minä rakon jalkaani lauantaipäivän osuudella. Tulikin melko alkumatkasta, mutta onneksi tuo ei haitannut kuitenkaan sen kummemmin, edes seuraavana päivänäkään. Kyllä jottain pittää muistaa valittaa kaiken hehkuttamisen ohella!! Ei retkeily oo vaan ruusuilla tanssimista nii!

Iltanuotiolla saatiin ihailla pilvien lomasta näyttäytyvää kuutamoakin.

Ei voi sanoa ku että retkieväät ne aina vaan paranee. Tälle illalle oli varattuna poronkäristystä ja muussia! Olihan meillä tällä reissulla lisäksi mukana muunlaistakin lämmikettä kuin vain kaakaota.. Nimittäin minttuviinaa 8) Usutin kaverinki maistamaan minttukaakaota ja kelpasihan se! Somaa! :>

Aaahhhhhh voilla ja suolalla kyllästettyä poronkäristystä <3

Sitten unten maille :D

 Aamulla satoi somasti räntää pienen tovin, ja kai se oli nollassa sitten ja kenties käynyt pakkasenkin puolella. Maassa oli kuurakerrosta paikoitellen. :) Onneksi tuulensuunta oli mukavasti niin, että saimme olla laavussa turvassa.

Sateen jälkeen alkoi aurinko taas pilkistellä ja pilvetkin väistyä.

Tänne minä aion tulla uudelleenki yöpymään!! :)

 On seki, että viimeselle osuudelle saatiin sitten niin makia ilma! Aurinkoa pilvettömällä taivaalla. Mutta sentään loppupätkälle kaunis sää, on seki tyhjää parempi. 8)

Kaverit ruokapöydällä <3

Todiste meidän reippaudesta XD Siivottiin muiden jälkiä, sinappipurkkeja.

 Oltiin kyllä tosi reippaita retkeilijöitä, tehtiin taas halkohommia oikein olan takaa, seuraavia tulijoita ajatellen. Mukavaa puuhaa se halkojen hakkaaminenki, varsinki ku se alkaa pikkuhiljaa onnistumaanki ja joskus sain yhellä iskulla sen halon halkeemaan!! Se voiton tunne! x) Jätettiin myös tulitikkuja laavun suojiin. Tämmösiäkään ei ekoilla retkillä osannut ajatella, mutta pikkuhiljaa tässä oppii tällaisia kirjoittamattomia (tai en tiiä voi kai ne olla kirjotettujakin) sääntöjä. Katotaan että seuraavalle jää nuotiopuita ja sen semmosta. Jonnekin autiotupiinhan saatetaan jättää ruokatarpeitakin, mahdolliselle hädässä olevalle. :)

Valmiina taas!

Sunnuntain osuus taisi olla pari kolme kilometriä. En tiedä mistä johtui, mutta minusta tuntui hirveän raskaalta eteneminen. Edellisten päivien kiitopatikointi oli muisto vain! Vasta viimeisten satojen metrien aikana aloin päästä vauhtiin, ja siitäkään en osaa sanoa johtuiko se ainoastaan siitä, että tiesin matkan olevan aivan lopuillaan :D Tällä reissulla mietittiin jo, että ensi vuonna kokeilemme pidempää reissua, kenties 3 yön ja jos se sujuu niin miksi ei jopa 5 yönkin. Tuo lienee silti maksimipituus ja vain jos tuo 3 yön reissu tuntuu hyvältä :D Saapa nähdä, suunnitelmia riittää!!

Jäätä sillalla 8)

Torkonluikean tulentekopaikka siellä, nätillä paikalla, vois joskus telttailla!

Auto näkyy! :O

Rannalla palloilemassa retkikaveria odotellessa 8)

Retkikamppeet odottaa auton kyytiin pääsyä. :D

Tämä oli taas kerran yksi parhaimmista retkistä tähän asti! Vaikeeta kun kaikki on ollu niin huippuja aina omalla tavallaan! Syöte oli aivan huippu reissu, sitä varjostaa ainoastaan se jäätävä jalkakipu. Mutta ihan naurukuoleman partaalla sielläkin sai jatkuvasti olla, ja ympäröivä luonto ja maisemat miellytti kovasti silmää. Haluan sinne uudelleen.

Tämä oli aivan ihanan rento ja rauhallinen reissu ja tällaiselle retkelle tekee mieli lähteä kyllä uudelleenkin! Kilometrit ei todellakaan päätä huimanneet, oisko matkaa kertynyt edes 15km. Mutta aina (tai oikeesti ei koskaan mun kohalla XD) se kilometrimäärä ei ole se tärkein asia, vaan se luonnonhelmassa oleminen ja hyvä seura. Kiireettömyys. Arjesta irtautuminen. Hiljaisuus mutta hyvät keskustelutuokiot (ei järkevät ;D). Hyi että!! :O En oo varma, mutta oonkohan mää koukussa retkeilyyn??? :O

Harmi kun tuo kunto on vielä niin huono, ja retkivarustetaso tämmönen kesäsemmän puoleinen, niin ei voi vielä sitä talvivaeltamista harkita vakavin mielin. Mutta tulevana talvena olisi tarkoitus kovasti harjoitella hiihtämistä ja hiihtotekniikkaa. Lisäksi pitäisi saada hankittua ahkio ja kaikenmoista muutakin. Toivon mukaan sitten vuoden päästä voisi lähteä kokeilemaan jonkinlaista talviretkeäkin! Ei tulisi niin pitkää taukoa tähän ihanaan retkeilyharrastukseen. :) 

Kippis meille ja meidän ihanille retkille!! <3  Kuva: E.P.