Toinen miitti Emmin kanssa

29.7 Perjantai

Lähdettiin käymään aamupäivällä Oulussa tapaamassa Emmiä. Ekalla kerralla Emmi kävikin meillä, tällä kertaa mentiin vastavierailulle :) Tuli sitten samalla taas uutta ympäristöä, leikittiin takapihalla, mutta päästiin tutustumaan sisätiloihinkin.

Alussa Mörkö eteni varovaisesti, mutta tämä kerta meni jo paljon paremmin. Vinkumista oli vähemmän ja uskallettiin paremmin leikkiä. 

hmm... tämä ei ole kyllä Emmi...

Yhdessä välissä Mörkö huomasi että pääsee ulkokalusteiden alle piiloon/turvaan Emmiä. Mörkö juoksi ensin Emmin perässä ja kun Emmi kääntyi, juoksikin pöydän alle piiloon. Emmi ei alussa seurannut perässä, kun penkkien alla joutuu ryömimään, mutta jossain vaiheessa alkoikin seuraamaan perässä :) Sitten alettiin saada jo parempia painiotteluita aikaan, kun Emmi ei liikkunut niin nopeasti ja pysyi matalammalla... :D

Joko oltais kamuja?

Taas ihminen keskeyttää leikit kuvaamalla :P

Oltiin joehkä 1,5h siinä temuttu ulkona ja sisälläkin, kun tuli puhetta että ollaan käyty Mörkön kanssa kahlaamassa. Täti kysyi että lähdettäiskö vielä uimamontulle käymään porukalla, Emmi voi näyttää Mörkölle mallia. :) Mörkö vaikutti vielä ihan virkeältä, joten lähdettiin käymään, matkaa oli n. 5km, ehkä.... :D

Emmi näyttää mitä pitää tehdä ^^

hmm.... liian kaukana x)

Nuo oli jotain hiekka/sorakaivantoja, ja ranta syveni aika nopeasti ja jyrkästi. Ei ehkä paras Mörkölle, tai toisaalta sen sais nopeasti syvempäänkin veteen houkuteltua.... :D Kyllä sillä melkein masu kastui nytkin :) Lelua ei lähtenyt hakemaan, vaikka Emmi näytti monta kertaa hienosti mallia :D

Maalla kelpas juoksennella.

Vedessäki viihtyi kuitenkin hyvin!

Tuollakin taisi tunti vierähtää, kun eräällä alkoi ilmeisesti voimat jo hiipumaan... 

Mamin kenkien päällä on hyvä olla, ja papi seisoo varjona :D

Turvalliseen jalkahikeen on hyvä nukahtaa <3

Päätettiin sitten nostaa Mörkö auton kyytiin kun se alkoi laskemaan lampaita, ja siellä se nukkui kun vielä ihmisten kesken löpistiin vieressä, ja piti sitten vielä kuviakin räpsiä.. :)

Kontti pitäis siivota... x)

 Täti huomasi hauskan jutun katsoessaan Mörkön tassuja. Mörköllä on isommat anturat kuin Emmi-neitillä :) Rodusta taitaa johtua, mutta hauskan tästä tekee silti se, että Mörkö on alle 13 viikkoa, ja Emmi 5-6 vuotta, muistaakseni.. :) Mörköllä on "lumikengät" ^^

Päpälä <3

Ajateltiin jo uusintareissua uimaan, niin että tavataan heti rannalla kun koirat ei ole väsyttäneet ensin itseään.. jos saatais aikaan vesileikkejä! :)

-M

Elmeri oli aika kiva!

22.7 perjantaina käytiin ystäväpariskunnalla kylässä, Oulussa taas kerran, kerrostalossa. Nyt ei pelottanut oikeastaan ollenkaan, ehkä pari ensimmäistä askelta oli varovaisempaa (siis rappukäytävässä), mutta sitten jo meni tavalliseen tapaan. Portaatkin nousi ja laskeutui ihan itse, hihnasta tosin pidin kiinni ettei pääse rymistelemään kumpaankaan suuntaan ihan holtitonta vauhtia.

Nuuhkitaan aika rauhallisesti....

Vierailu meni oikein hienosti, ja ensimmäisen kerran otettiin uusiin ihmisiin tutustuminen luvan kanssa. Eli siis Mörkö ei päässyt vedättämällä tervehtimään ihmisiä, vaan odotin että vähän rauhottuu ja hain katsekontaktia, jonka jälkeen annoin luvan tervehtiä ihmisiä. Meni tosi hienosti! Tämäkin olisi sitten tulevaisuudessa mukavaa jos suinkin toimii, koska tottakai mukavampaa on sekä minulle itselleni että vieraille (siis meidän ystäville) ihmisille, ettei mammuttimainen Mörkö riehakkaasti vedä/juokse suoraan syliin.. :)

Elmeri on mukava katti!

Kun oli sitten ihmisiä siinä tervehditty, niin huomion pystyi jo vähän keskittämään erääseen nelijalkaiseenkin asukkaaseen.. Eli kisumirriin :) Ystävilläni on kaksi maatiaiskollia, joista toinen sai olla meidän seurana ja johon Mörkö sai tutustua turvallisehkosti, toinen kolli oli suljetun oven takana... X) Ihan hyvästä syystä oli siellä, kun kokeeksi jossain vaiheessa otettiin Lenni meidän seuraan, mutta sieltä kuului hetimmiten murinaa ja sitten jo Mörkön tullessa lähemmäs pientä puolustusrefleksiäkin ilmeni.. Jotenka Lenni pääsi takaisin turvalliseen huoneeseen oven taakse.. Mutta Elmeri kisuliini oli niin rauhallinen ja oikein kiinnostunut Mörköstä, kuten Mörkökin oli kiinnostunut Elmeristä ^^ Aika hienosti Mörkö osasi olla Elmerin kanssa, välillä meinasi innostua liikaa mutta rauhottui hienosti tarvittaessa... :D

Taas kerran kuvamateriaalia tuli vähän ja ei kovin onnistunutta.. :D Nopeita tilanteita, joissa sitten oma keskittyminen meni ensisijaisesti rauhan vahtimiseen, ja jossain välissä vähän kuvia sai näpsästyä.. :)

Käytiin myös kävelylenkillä taas, ja voi mahoton ku on se vaan paljon haastavampaa käyttäytyä hyvin hihnassa ku on seurana joku muuki ku mami! O_O Ja ohiteltiin sitten joitain koiriakin, kovasti yritän saada Mörkön huomion pois koirasta eli siis ohittamaan sievästi vieraan koiran, mutta en ehkä kovin hyvällä menestyksellä vielä.. :D

Ja taas kerran eräs rouva ihasteli Mörköä <3 Onhan se ihana komea poika! No sitten se rouva taas lupaa kysymättä alkoi kutsumaan Mörköä luokse ja taas kerran sanoin että ei me nyt tervehditä.. Niin sitten se rouva, jota en tunne laisinkaan, päätti kuitenkin jäädä meidän viereen kävelemään pyöränsä kera ja huusi miehelleenkin että "tule katsomaan miten ihana koira!" , ja minä joka askelen välissä pysähdyin kun Mörkö veti jne.. Rouva osasi hienosti odottaa vieressä että matka jatkuu! XD

Tuo pariskunta oli ystävien naapureita, joten saatteli rappukäytävään asti meitä, ja sitten vielä ennenkuin päästiin sinne ulko-ovelle asti, mies kävi edeltä hakemassa heidän oman koiransa siihen, ulko-oven eteen tien tukkeeksi. Olisivat suoraan antaneet koiransa tulla tervehtimään, ellen olisi kieltänyt heti kun asian tajusin. No ei siinä mitään, he jäivät paikallensa, koira vedätti meitä kohti siinä paikallaan.. Odottelin josko he väistäisivät jotta päästäisiin etenemään... eih, siinä vain tien tukkeena olivat paikallaan :D Piti sitten ihan sanomalla sanoa, että väistättekö jotta päästään menemään ohitse? :D Sitten veti koiransa pois edestä. Mutta eihän ihmiset voi aina tajuta tällasia mitättömyyksiä, joista minä nipotan minkä kerkeän.. :)

Näin koiran omistajana alkaa ymmärtämään miten vaikeaa/haastavaa voi olla koiran kanssa muiden koiraihmisten lähellä, joilla on erilainen näkemys kasvatuksesta ja koulutuksesta jne.

-M

Sadepäivän kunniaksi..

..voisin päivittää vaikkapa blogia. Kaikenlaista ollaan ehitty touhuta Mörkön kanssa. Tulee taas ihan kauheena tekstiä.. :D

Eilen eli 11.7.2011 Mörköllä tuli täyteen 10 viikkoa! Innostuinpa sitten punnitsemaanki pojan, henkilövaakalla, en tiedä kuinka paljon valehtelee, mutta sanoi painoksi 8,1kg. Korkeutta en osannut mitata X) Punnitsin pojan myös 5.7. ja silloin puntari sanoi painoksi 7kg..

Viikonloppuna Mörkö sai matokuurin, ja aika hienosti onnistui puolikkaina tabletteina syöttää nakin avulla lääkkeet. Kolme puolikasta kolmena iltana annoin, ja ensin tarjosin lääkkeen kämmeneltä, ja heti perään nakkia. 2-3 puolikkaan kanssa jouduin laittamaan lääkkeen suuhun ja pitämään vähän kuonosta kiinni, mutta sekin sujui ihan ilman mitään vastarintaa oikeastaan. 12 viikon rokotus on varattuna sitten 25.7. maanantai-aamuksi. :) ja sitten ilmeisesti kahden viikon päästä uskaltaa jo toisia koiria hiukan nuuhkiakin? :D

Kova innostus oliskin uusiin kavereihin päästä tutustumaan, eilen käytiin kolmannen kerran pentukurssilla! Ekalla kerralla ei niinkään välittänyt muista pennuista, mutta toisella jo vähän olis kiinnostanut ja eilen vähän enemmän taas. Silti aika hienosti malttoi mielensä ja sitten harjoituksissa keskittyi ihan vain minuun. Tietää että saa namia :D

Kissaaki säikytellään sohvalta.. Inkaa tympäsee :D

Pureminen on edelleenkin tosi hauskaa, vaikka ei jatkuvalla syötöllä sentään koita sitä tehdä. Varsinkin illalla kun itse alan olla jo rauhottunut ja voisin vaikka vähä sohvalla elokuvaa katsoa, niin Mörkö on alkanut tulemaan siihen sohvan reunalle, yrittää vähän hypätäkin siihen reunalle, ja heti kiellän ja siirrän niskasta/pannasta alas. Ei siis ole lupa tulla sohvalle ollenkaan... hehe X) Mutta sittenpä alkaakin sellainen näykkiminen ja yrittää napata mistä vain kiinni saisi. Näyttääpä vähän kurtistavan kuonoaankin.. Onko se joku aggression merkki? :O Jokatapauksessa minä sitten ärähtelen ja oikeastaan aina joudun nappaseen niskasta kiinni ja laitan usein vielä kyljelleenkin asti, ja kun pysyy paikallaan niin päästän irti, mutta heti on leuat uudelleen nappasemassa kädestä kiinni. Pentukurssin ohjaaja sanoi että olen ehkä liian hellävarainen, enkä ota kunnolla sieltä niskasta kiinni. Pentu saa vaikka vähän vingahtaakin, ja sitten kun samalla antaa oikein tiukan kiellon ärähtämällä, pitäisi kuulemma lopettaa pureminen. Eilen yritin sitten tiukemmin ottaa kiinni niskasta tilanteen ollessa päällä, ja ärähdinkin kovemmin, mutta ei sillä kyllä mitään kummempaa vaikutusta ollut :( Ehkä en vaan osaa vielä. Viimesenä oljenkortena Mörkö pääsee sitten kodinhoitohuoneeseen viettämään aikaa omassa seurassaan.. Tämä joskus hillitsee joksikin aikaa, joskus ei.. :D

Ensimmäinen vinkulelu hankittuna, alussa piti ihmetellä..

Vinkulelun vinguttelu opittiin nopsasti!

Yritän myös siirtää mielenkiinnon leluun, leikkiin tai purutikkuihin, mutta se on vaikeaa silloin, jos en millään muka saa Mörköä rauhottumaan. En halua sillä lelulla ja leikillä kuitenkaan palkata puremistakaan, joten yritän ensin saada sen loppumaan, ja sitten siirrytään leluihin. No tämmösiä tilanteita meillä täällä, ihan vaan tiedoksi! :D Omaksi puolustukseksi nyt pakko sanoa että tämä on eka koira ja kaikki tämä käyttäytyminen on minulle ihan uutta, joten en tiedä mikä on normaalia ja mikä ei, ja miten hitaasti/nopeasti tietyt asiat kehittyy, ja millaisia on realistiset odotukset koiran ikään ja kehitykseen nähden. :) Mörkö on ihana edelleenkin! <3

Ai niin, ja leikistä tuli vielä mieleen, että sain tädiltä tietää että minun pitää aina lopettaa leikki!! Sitä(kään) en tiennyt! Se on vaikeeta.. En oo tainnut siinä vielä ihan onnistua kovinkaan hyvin. Oon yrittänyt ottaa lelun pois jossain vaiheessa kun yhdessä leikitään ja sitten käydään koittaan pissaa tms. mutta jätän kuitenkin leluja lattialle siksi, että Mörkö saa itsekseenkin niillä leikkiä ja pureskella niitä. Se saattaa juoksennella ja riehua sitten lelun kanssa ihan itsekseen, pitäiskö sekin jossain vaiheessa keskeyttää ennenkun se itse lopettaa? Kaikenlaisia kysymyksiä erilaisista tilanteista herää näissä jutuissa! Sain tädiltä muutaman kirjan luettavaksi, jospa niistäkin sitten olis jotain apua näihin mieltä askarruttaviin asioihin :) Ja ehkä siinä leikin lopettamisessakin kehittyy huomaamaan että kohta tuo väsähtää niin otanpa lelun pois.. Se vaan tapahtuu niin yhtäkkiä niinku seinään pysähtys :D

Harjaaminen onnistuu melko hyvin, saa jo käyttää harjaa vähän "kovemmin" otteinkin, korkeintaan välillä tekis mieli haukata harjasta.. Seisoma-asennosta en onnistu Mörköä vielä harjaamaan, vaan se istahtaa ja sitten koitan harjata, ja asetan myös kyljelleen makaamaan ja harjaan.

Kynsien leikkaus on vähän haastavampaa, tokalla kerralla sain melkein kaikki kynnet leikattua, mutta leikkasinpa etutassusta sitten yhdestä kynnestä vähän liikaa :( Mörkö kiljaisi hirmuisesti ja minä vähän säpsähin sitä, mutta jatkettiin leikkaamista ja Mörkö pysyi paikallaan tosi hienosti. Seuraavat kynnenleikkaukset on kuitenkin ollu vaikeempia, Mörkö koittaa koko ajan purra minua tai saksia, ja en luovuta mutta en oikeastaan saa leikattuakaan mitään. Yhden kynnen onnistuin viime kerralla leikkaamaan, sen jälkeen pelkästään pitelin tassusta ja mörkön niskasta ettei pääse puremaan. Kun vähän rauhottui niin päästin pois. Kai yksi kynsikin on hyvä! :D Toka kerta meni niin hienosti, että taisi olla suuret odotukset seuraavillekin kerroille.. :)

"Suuressa keskustassa", puistossa oli ihan mukavaa. :)

Ollaan myös käyty autolla ajelemassa melkein joka päivä jossain, mm. Limingan suuressa keskustassa. Siellä oli eri jännää, kun parkkeerasin s-marketin pihalle, jossa jonkun verran oli autoja, ja jouduttiin ylittämään autoteitä ja tuli paljon ohikulkijoita kävellen ja pyörillä. Aika paljon jouduin mennessä vetämään ja palkkasin kun uskalsi itse kävellä ja houkuttelin namilla eteenpäin.. Puistossa Mörkö uskalsi jo vähän tutkia ja pikkuisen leikkiäkin lelulla, mutta lähinnä se oli nuuhkimista ja ympäriinsä pyörimistä. Pois lähtiessä tuntui että Mörkö uskalsi jo paremmin kulkea. :)

Sittenpä ollaan kuljettu Haukiputaalla pentukurssilla muutaman kerran, siellä näkee ainakin hyvin muita koiria ja ihmisiä, eikä niitä mennä tervehtimään niin opitaanpa sitäkin ettei syöksytä muiden luo ellei ole lupaa. Ajeltiin myös "mummin" (eli minun äitini) luona käymään Rantsilassa. Siellä meinas sääsket kiusata Mörköä enemmän mitä täällä meillä, vaikka meilläkin niitä sääskiä on paljon, mutta jotenkin eivät niin Mörköstä välitä.

Käytiin Oulussa pikkuveljeni luona, jossa tuli samalla tehtyä pisin kävelylenkki yhteen menoon, kun käytiin lähikaupassa. Odoteltiin Mörkön kanssa kaupan edustalla, ja Mörkö rauhottui tosi hienosti jalkojen juureen, istui ja makoili vaikka ohikulkijoita liikkuikin jonkun verran. Pari mummelia pysähtyi juttelemaankin, kun oli niin söpö pentu, toinen mummeli sitten lupaa kysymättä alkoi kutsumaan luokse, ja sanoin että anteeksi mutta nyt ei haistella ketään kun opetellaan täällä olemaan. Mörkö ei kyllä mennyt luokse vaikka kutsuikin :D Olishan tuossa voinut antaa nuuhkia ihmistä, mutta toisaalta hyvä minun mielestä oppia että ilman lupaa ei mennä myöskään vieraiden ihmisten lähelle. Eipähän sitten jossain torilla ryysiksessä yhtäkkiä "hyökkää" kenenkää kimppuun.X)

Toinen nuista mummeleista muuten kysyi onko Mörkö husky, ja kerroin että on alaskanmalamuutti, ja mummo siihen että "niin on ihan huskyn näköinen, mutta erillaiset silmät" johon minä että niin, huskeilla voi olla ruskeat silmät mutta myös vaikkapa siniset tai eriparia. ja mummeli siihen että "niin niillä on siniset tai vihreät, minä näin kerran sellasen jolla oli toinen silmä vihreä ja toinen sininen".. no se oli ihan hauska mummeli vaikka tämä juttu oli iha laimee x)

Kissalleki maistuis Mörkön sapuska.

Mörkön kanssa ollaan alettu myös opetella ulkotarhassa olemista. Mörkö saa jokaisen ruuan häkkiin, ja sitten se jää sinne 1-2 tunniksi. Siellä se huutaa vaihtelevasti, joskus melkein koko tuon ajan, joskus ihan hetken vain. Yleensä siis heti ruuan loppumisen jälkeen alkaa kuulua huutoa sellaisen 10-20minuuttia, jonka jälkeen huuto ehkä loppuu, ehkä ei. Vaikeeta on tosiaan kun häkin pohja on kesken, eikä koppiakaan voi vielä liittää häkkiin. Joten sateen osuessa kohilleen ruoka-aikaan, saa vielä ruuan sisällä, eikä muutenkaan viitsi pitää tuon kauempaa häkissä, eikä olla vielä öitä siellä oltu. Jospa tällä viikolla saatais koppi liitettyä häkkiin, kun mies tulis takaisin kotiin apulaiseksi <3

Paljon enemmänki riittäis asiaa mutta en viitsi kirjottaa!!! :D

-M