Näytetään tekstit, joissa on tunniste maahanmeno. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maahanmeno. Näytä kaikki tekstit

maanantai 12. marraskuuta 2012

Lohinamit


En minä voinu olla kokeilematta kuinka sen lohen kanssa onnistuu tehä namit. Epäilyksenä oli lähinnä se koostumus, mureneeko leipomus ihan käsiin samantien. Vai pysyykö jokseenkin kasassa.

Maksanamithan ihan vähäsen murenee, mutta aika hyvin pysyy palaset kasassa, ja palastelukin onnistuu hyvin. Ei haise mitenkään järkyttävän pahalle, noh, ainakaan minun nenään :D Eikä tahmaa käsiä..

Jotenki nyt se kananmuna on minun päässä sellanen ihmeaine, että ajattelen sen sitovan ja pitävän kaiken kasassa.. siksipä lohiherkkuunkin tuli kananmunaa :D Aineksina 500gr raakaa jauhettua lohta (kennelrehulta), ja kaksi kananmunaa. Sekoitellaan. Levitetään pellille.


Uuni oli aluksi 200 asteessa, ja siellä paistos oli tuntemattoman ajan, koska unohdin katsoa kelloa, ja unohdin koko paistoksenkin hetkellisesti.. Mahdollisesti puolisen tuntia.. ei ollut ainakaan ollenkaan palanut eikä kuiva. Sitten laskin asteet 100 ja laitoin kiertoilman päälle ja systeemi oli uunissa ehkä 30-60minuuttia (koska en muistanu taaskaa kelloa ja sillee) . Taas kerran ajatuksena vähäsen kuivattaa nameja. Kuvittelin kenties, että kun lohilevy kuivaa, se pysyy paremmin kasassa? Eikä sotkisi/haisisi niin kovasti?

Sitten pilkkomisvaihe. Veitsellä vähäsen meinas mennä mössöksi koko homma. En ainakaan onnistunu millään pieniä paloja leikkaamaan. Leikkasin pitkiä suikuloita, jotka sitten revin käsin säilytysrasioihin. Osittain lohta oli kai niin ohuesti, että lohi oli todellakin kuivahtanut, hyvin ohueksi ja rapeaksi, ja sehän raksahteli miten sattui ja murustui ihan pieneksi. Mutta pehmeämmät ja tuhdimmat osat, suurin osa siis, pysyi odotuksia paremmin kasassa. Sanoisin ehkä, että koostumus menettelee. Ei mikään kauhea. :)

Mutta yllätys olikin se rasvaisuus! Kädethän oli ihan öljyiset kun vähäsenkin hipaisin tuota herkkua. Melkein katsomisesta jo sormet oli sotkussa :O Ei ollut juolahtanut tuo puoli ollenkaan mieleen. Kotona tuo öljyisyys ei niin edes haittaa, kädet kun voi pestä samantien palkkailun päätteeksi. Ulkona jossain kauempana sitten, ehkä hieman inhaa, hanskat kädessä sotkeentuu hanskat ulkopuolelta, tai jos ilman hanskoja palkkaa, lopuksi öljyiset kädet hanskoihin.. Tosin limaiset kädet on yleensä aina :D Mutta hanskat voi alkaa ehkä tuoksumaan? Sen näkee sitten aikanaan :D

Koirille nyt muutama kerta testattuna. Toimii aika hienosti. Mörköllekin kelpaa, vaikka en taas tiiä kelpaisko välttis ihan kaikissa tilanteissa. Pedollekin kelpaa. On ollut ainakin hyvin innoissaan sisällä ja omalla pihalla. Muualla ei vielä ole testattu, voittaako herkun himo ympäristön häiriöt.. :)

Lohinameilla ollaan reenailtu Pedon kanssa sunnuntaina ja tänään maanantaina mm. maahanmenoa, paikallaanoloa, ja uutena turhuutena ja yhteisenä kivana, kieriminen. Viimeisen on parilla treenisessiolla alkanut hoksaamaan, ei toki vielä osaa, mutta melko nopeasti tajuaa namilla ohjattuna lähteä kierimään jo. :) Saa nähdä kuinka kauan kestää että saisin sen käskystä tekemään, itse seisoen eikä kyykistyneenä viereen :)

Mörkön kanssa tänään ulkona maahanmenoa, juuei. No sitten kymmenennellä kokeilukerralla se meni hiiiiitaaaaasti venyyyteeellleeen maahan, ku olin aikani pitäny kättä maassa kyykistellen typerästi. Ilmeisesti nurmikko on ällön märkä. Sisällä on tehnyt maahanmenon tosi hienosti nykyään. Ihana Mörkö. :)

-M

perjantai 9. marraskuuta 2012

Peto 5 kuukautta


Niin se aika on taas edennyt, ja meidän musta pötkylä on jo VIISI KUUKAUTTA! Hyi! No minä oon edelleenki samaa mieltä, että odotan ihan innolla sitä kun koira on siinä 1-2 vuotias. Sitten ei tarvis vanheta enempää :O

Kuukautispäivän (HAHA OON NIIN HAUSKA JA KEKSELIÄS!!) kunniaksi me harjoiteltiin metsälenkkeilyn ja valokuvauksen lisäksi maahanmenoa, jossa melkein jo pääsin vähän ylemmäs seisomaan ja silti Peto syöksyi jalan alle maahan. Paitsi että toisella kertaa se ei mennykään ihan maahan, jolloin minä olinki ilkeä ja kumarruin vähän alemmas jolloin menikin maahan x) Jospa se yhdistäis silti sen käskyn siihen asentoon. Lisäksi vaihdoinkin nyt vadin kosketusalustaan (kylpyhuoneen maton palanen), ja sen Peto tajusi heti paljon paremmin kuin vadin. Meni heti innolla uudelleen nuuhkimaan, ja sain minä jopa pariin kertaan naksautettua kun tassu meni maton päälle. Sitten kun tajuaa iskeä etutassut siihen matolle aina, niin kokeilen uudelleen vatia :P

Yksi maitokulmuri on vielä paikoillaan, se kuitenkin jo liikkuu, joten jospa se kohta irtoaisi. Ylhäältä yhtä kulmahammasta tutkin, näyttää/tuntuu että onkohan siinä maitokulmahammas katkennut, kun ikenessä ehkä tuntuu joku pieni piikki (rautahampaan vieressä). Yläetuhampaista yksi hammas on jäänyt vähän viereisten taakse. Ja mietin meneeköhän nuo kulmahampaatki ihan vinoon.. O_O Mutta semmosta hammastilannetta eletään tällä hetkellä.

Seuraavaksi sitten poseerauskuvia tältä päivältä. Siinä tulikin taas paikallaanoloa harjoteltua. Välillä ehdittiin herpaantua ja liikkua, mutta suurimmaksi osaksi pääsin hyvin ja tiheästi palkkaamaan halutusta asiasta. :)











Pedolla on niin ihanat kauniit ruskeat silmät. :) Ja hörökorvat. :) Ja lyhyet käherät viikset. :D

-M