Lohinamit

En minä voinu olla kokeilematta kuinka sen lohen kanssa onnistuu tehä namit. Epäilyksenä oli lähinnä se koostumus, mureneeko leipomus ihan käsiin samantien. Vai pysyykö jokseenkin kasassa.

Maksanamithan ihan vähäsen murenee, mutta aika hyvin pysyy palaset kasassa, ja palastelukin onnistuu hyvin. Ei haise mitenkään järkyttävän pahalle, noh, ainakaan minun nenään :D Eikä tahmaa käsiä..

Jotenki nyt se kananmuna on minun päässä sellanen ihmeaine, että ajattelen sen sitovan ja pitävän kaiken kasassa.. siksipä lohiherkkuunkin tuli kananmunaa :D Aineksina 500gr raakaa jauhettua lohta (kennelrehulta), ja kaksi kananmunaa. Sekoitellaan. Levitetään pellille.

Uuni oli aluksi 200 asteessa, ja siellä paistos oli tuntemattoman ajan, koska unohdin katsoa kelloa, ja unohdin koko paistoksenkin hetkellisesti.. Mahdollisesti puolisen tuntia.. ei ollut ainakaan ollenkaan palanut eikä kuiva. Sitten laskin asteet 100 ja laitoin kiertoilman päälle ja systeemi oli uunissa ehkä 30-60minuuttia (koska en muistanu taaskaa kelloa ja sillee) . Taas kerran ajatuksena vähäsen kuivattaa nameja. Kuvittelin kenties, että kun lohilevy kuivaa, se pysyy paremmin kasassa? Eikä sotkisi/haisisi niin kovasti?

Sitten pilkkomisvaihe. Veitsellä vähäsen meinas mennä mössöksi koko homma. En ainakaan onnistunu millään pieniä paloja leikkaamaan. Leikkasin pitkiä suikuloita, jotka sitten revin käsin säilytysrasioihin. Osittain lohta oli kai niin ohuesti, että lohi oli todellakin kuivahtanut, hyvin ohueksi ja rapeaksi, ja sehän raksahteli miten sattui ja murustui ihan pieneksi. Mutta pehmeämmät ja tuhdimmat osat, suurin osa siis, pysyi odotuksia paremmin kasassa. Sanoisin ehkä, että koostumus menettelee. Ei mikään kauhea. :)

Mutta yllätys olikin se rasvaisuus! Kädethän oli ihan öljyiset kun vähäsenkin hipaisin tuota herkkua. Melkein katsomisesta jo sormet oli sotkussa :O Ei ollut juolahtanut tuo puoli ollenkaan mieleen. Kotona tuo öljyisyys ei niin edes haittaa, kädet kun voi pestä samantien palkkailun päätteeksi. Ulkona jossain kauempana sitten, ehkä hieman inhaa, hanskat kädessä sotkeentuu hanskat ulkopuolelta, tai jos ilman hanskoja palkkaa, lopuksi öljyiset kädet hanskoihin.. Tosin limaiset kädet on yleensä aina :D Mutta hanskat voi alkaa ehkä tuoksumaan? Sen näkee sitten aikanaan :D

Koirille nyt muutama kerta testattuna. Toimii aika hienosti. Mörköllekin kelpaa, vaikka en taas tiiä kelpaisko välttis ihan kaikissa tilanteissa. Pedollekin kelpaa. On ollut ainakin hyvin innoissaan sisällä ja omalla pihalla. Muualla ei vielä ole testattu, voittaako herkun himo ympäristön häiriöt.. :)

Lohinameilla ollaan reenailtu Pedon kanssa sunnuntaina ja tänään maanantaina mm. maahanmenoa, paikallaanoloa, ja uutena turhuutena ja yhteisenä kivana, kieriminen. Viimeisen on parilla treenisessiolla alkanut hoksaamaan, ei toki vielä osaa, mutta melko nopeasti tajuaa namilla ohjattuna lähteä kierimään jo. :) Saa nähdä kuinka kauan kestää että saisin sen käskystä tekemään, itse seisoen eikä kyykistyneenä viereen :)

Mörkön kanssa tänään ulkona maahanmenoa, juuei. No sitten kymmenennellä kokeilukerralla se meni hiiiiitaaaaasti venyyyteeellleeen maahan, ku olin aikani pitäny kättä maassa kyykistellen typerästi. Ilmeisesti nurmikko on ällön märkä. Sisällä on tehnyt maahanmenon tosi hienosti nykyään. Ihana Mörkö. :)

-M

Peto 5 kuukautta

Niin se aika on taas edennyt, ja meidän musta pötkylä on jo VIISI KUUKAUTTA! Hyi! No minä oon edelleenki samaa mieltä, että odotan ihan innolla sitä kun koira on siinä 1-2 vuotias. Sitten ei tarvis vanheta enempää :O

Kuukautispäivän (HAHA OON NIIN HAUSKA JA KEKSELIÄS!!) kunniaksi me harjoiteltiin metsälenkkeilyn ja valokuvauksen lisäksi maahanmenoa, jossa melkein jo pääsin vähän ylemmäs seisomaan ja silti Peto syöksyi jalan alle maahan. Paitsi että toisella kertaa se ei mennykään ihan maahan, jolloin minä olinki ilkeä ja kumarruin vähän alemmas jolloin menikin maahan x) Jospa se yhdistäis silti sen käskyn siihen asentoon. Lisäksi vaihdoinkin nyt vadin kosketusalustaan (kylpyhuoneen maton palanen), ja sen Peto tajusi heti paljon paremmin kuin vadin. Meni heti innolla uudelleen nuuhkimaan, ja sain minä jopa pariin kertaan naksautettua kun tassu meni maton päälle. Sitten kun tajuaa iskeä etutassut siihen matolle aina, niin kokeilen uudelleen vatia :P

Yksi maitokulmuri on vielä paikoillaan, se kuitenkin jo liikkuu, joten jospa se kohta irtoaisi. Ylhäältä yhtä kulmahammasta tutkin, näyttää/tuntuu että onkohan siinä maitokulmahammas katkennut, kun ikenessä ehkä tuntuu joku pieni piikki (rautahampaan vieressä). Yläetuhampaista yksi hammas on jäänyt vähän viereisten taakse. Ja mietin meneeköhän nuo kulmahampaatki ihan vinoon.. O_O Mutta semmosta hammastilannetta eletään tällä hetkellä.

Seuraavaksi sitten poseerauskuvia tältä päivältä. Siinä tulikin taas paikallaanoloa harjoteltua. Välillä ehdittiin herpaantua ja liikkua, mutta suurimmaksi osaksi pääsin hyvin ja tiheästi palkkaamaan halutusta asiasta. :)

Pedolla on niin ihanat kauniit ruskeat silmät. :) Ja hörökorvat. :) Ja lyhyet käherät viikset. :D

-M

Peto ja Veela 8.11.

Hampailua :D Saapa nähdä miten kieroon Pedon hampaat kasvaa :O

Yleensä arkipäivät menee tätä nykyä niin, että kun töiden jälkeen koirien kanssa pääsee touhuilemaan noin viiden maissa, on jo ihan sysipimeää ulkona. Metsään ei todellakaan kiinnosta lähteä, edes puolison turvallisessa seurassa (sitäki pelottaa!!).. Siksipä onkin aina tosi mukavaa kun yllättäen tuleekin lyhyempi työpäivä ja ehtii tehdä enemmän koirien kanssa, ja ehtii touhuta valoisaan aikaan! :)

Torstaina sattui tällanen ylläripylläripäivä olemaan, ja ehdotin ihan extempore(?) deittejä Veelalle ja Hennalle. Peto ja Veela ei oo piiiitkään aikaan treffannukkaan ihan keskenään, joten sillä laillaki oli mukavaa nähä ihan keskenään. Vaihtelua :) Vaikka kutsuin minä muutkin vaan kukaan muu ei päässy lyhyellä varoajalla :P

Otettiin ekan kerran poseerauskuvia koirista, yhteispotretteja. Pedon kanssa ollaan aloteltu sitä paikallaanoloa, ja nyt se joutuikin heti kovalle koetukselle :D Tosi hienosti oli harjotusmäärää ajatellen paikoillaan, harmi vain kun en ehtinyt kunnolla vahvistamaan ja palkkaamaan hienoista suorituksista ennen keskittymisen herpaantumista. Välillä sentään ehdin kuitenkin. Tuli hienoja kaverikuvia!

Alla olevat neljä kuvaa on kuvannut Henna Haapaniemi. :)

Vierekkäinkin oli haastavaa olla, Peto meinasi välillä vähän pärräillä, mutta vastakkain se vasta haastavaa olikin :D Minä olen Veelan takana seisomassa ja näyttämässä Pedolle että pitää olla nätisti ja paikallaan :D

Tuli harjoiteltua sitä tärkeää hihnassa kulkemistakin alussa ja lopussa, Pedolle vaikeita paikallaanoloharjotuksia koska ihan pakko oli saada pönötyskuvia, ja muutenpa sitten vain luoksetuloja. Eli tällä kertaa lähinnä leikit oli kyseessä, mutta sellasta arkista hallintaahan siinä tuli hyvin harjoteltua temuamisen ohessa. :)

Kuvittelin että sain tosi hienoja kuvia, kun sitä valoa kuitenkin kahen aikaan vielä jonkin verran oli. Niin se vaan siihen aikaan alkaa jo puiden taakse laskeutua, metsässä ei varsinaisesti sitä auringonvaloa sillä lailla ollut. Kamera ei millään ehtiny mukaan liikekuvien tarkennuksessa. Se vaan tarkensi eikä suostunu ottamaan sitä kuvaa, tai otti sen sitten liika myöhään ja eihän se koira enää siinä kohtaa ole mihin tarkennus on osunu :D

Peto jaksaa äristä ihan järkyttävän kuuloisesti edelleenkin. Välillä se kuulostaa jo ihan hirveältä, ja kun ei sillä häntäkään siinä vispaa iloisesti, niin tuntuu jo että ottaako se välillä oikeasti tosissaan itteensä ja koittaa höykyttää. Minä nyt muutamassa sopivassa kohdassa nappasin niskasta kiinni sellasessa järkyttävässä ärinävaiheessa ja toruin, ja kyllä se osasi aina hetken olla hiljaa, joka kerta ehkä vähän pidempään. Kaippa se nyt jo tajuaa erottaa tilanteet toisistaan, kun leikkii nätisti, ei toruta vaan kehutaan ja sitten taas se rähinä ei ole toivottua toimintaa. Omasta mielestäni Peto ei kuitenkaan ottanut nokkiinsa vaikka otin niskasta kiinni, ihan edelleenkin oli hyvää pataa mun kanssa ja tuli luokse kutsuttaessa jne :D

Mutta pitää seurailla jos se karmein rähinä loppuis, saa sitä toki äännellä ja äristäkki mutta semmonen rähinäräyhäys sais jäädä pois.

Tämä oli jotain valssia? :)

-M

Reenit ja leikit med Veela 13.9.

Harjotellaan kontaktia liikkeessä :D Kuvaaja: Henna Haapaniemi

Pidettiin torstaina Pedon ja Veelan kanssa ihan keskenään pikkuset reenisessiot. Ensiksikin, unohin naksuttimen kotiin ja hassusti oli ihan orpo olo ilman sitä :O Oon nyt Pedon kanssa käyttänyt naksutinta alusta alkaen useammin mitä Mörkön kanssa, Mörkön kanssa naksutin tuli vasta useamman kuukauden jälkeen kuvioihin.. Noh, en mää osaa sitä ihan optimaalisesti käyttää mutta on sillä vaan helppo kertoa just se hetki mistä haluaa palkata :)

Veela seuraa.

Otin kuitenki ekan kerran mukaan reenivälineistöä, palkkakipon. Pariin kertaan sitä kotona ollaan harjoiteltu tätä ennen. Ekan kerran pienessä häiriössä nyt, ja erilaisessa ympäristössä eli ulkosalla metsikössä :) Sitä tein muutamaan otteeseen muutaman toiston, ihan vain harjoiteltiin taas että Jes=palkkakipolle. Vähäsen myös käsittelyharkkaa kipon kanssa. En oikein ollu itekkää motivoitunu tähän asiaan kunnolla :D Mutta meni se hyvin :)

Paikallaanoloa ja luoksetuloa!

Laukataan mamman tykö!

Sitten yritettiin harjotella kontaktia liikkeessä, annoin hihnan roikkua maassa. Ei se ollu oikein hyvä, Peto kompuroi siihen :D Kun otin hihnan kouraan, ei se mennyt kyllä sen paremmin, Petoa halutti mennä ihan omia reittejään ja vain jos tiesi lihapullan olevan tulossa, kiinnosti minun seura :D Eli häiriöityi enemmän kuin hyvin Veelasta, ja metsikön tuoksut houkutteli myös. :) En minä sitten jaksanu tätäkään oikein antaumuksella harjotella :D meni vähän kieli poskella kaikki tällä kertaa meidän osalta :D

Paikallaan oloa, Peto häiriköi..

Ekan kerran kuvasimme toistemme harjotteluja, me kun ei tehty mitään kuvauksellista hommaa, ei oikein erikoisempia kuvia meistä sitten voinut napsia :D Mutta minä sain kuvata Veelan ja Hennan reenejä, joissa olikin jo enemmän kuvaamisen arvoista toimintaa :D Veela reenaili mm. seuruuta, paikallaoloa ja luoksetuloa. Kaikki meni niin hyvin, oon ihan kade! :O

Varma ja vauhdikas luoksetulo Pedon häiriköinnistä huolimatta! :D

Sillä aikaa Peto sai olla autonkoukussa, tuli sillekin hyvää harjoitusta, odotella, rauhottua ja olla erillään. Pariin kertaan kävin nopeasti palkkaamassa välillä, mutta loppuvaiheessa meillä oli pieni kärsimätön Peto joka haukkui ja häiriöi Veelaa houkuttelevasti :D Veela tosin ei paljoakaan välittänyt, mitä nyt vähän vilkaisi mitä se kaveri siellä riehuu yksinään! :P

Veela juoksutti kepin kanssa Petoa...

Peto "juoksutti" kepin kanssa Veelaa :D

Mulla selvästi toimis parhaiten tää reenailuhomma nyt sillä tyylillä, että miettisin ennen reeniä, MITÄ reenaan :D Vähän sellasta diipadaapailua meinaa olla, eikä siinä sitte oikein mittää järkevää tuu tehtyä. Kontaktia on kyllä harjoteltu hyvin, ja niitä ohituksia hihnassa kun on enemmän porukkaa ollut. Mutta vois miettiä jonku tavotteen joka kerralle, niin sais aikaan enempi, vaikka en oo osannu asemoitua millään lailla tavoitteellisesti tähän reenaamiseen, kunhan yhessä päästään touhuamaan ja jos jotain opittais samalla, vahingossa vaikka :D Olis kuitenki kivaa alkaa opettaa vaikkapa maahanmenoa tässä pikkuhiljaa, tai vaikka jotain temppuja, ei sen asian järkevää tarvi olla :D

Näidenkin reenailujen päätteeksi käytiin metsäilemässä koirien kanssa, ja hauskaa niillä oli. Nyt meininki meinas olla sellasta enemmän painipainotteista ja ihmisten jalkoihin meinaavat jämähtää kävellessäkin! Lisäksi Peto oli jo vähäsen hiljaisempi, vaikka kuului sieltä toki välillä haukuntaa ja ärhentelyä :D Ja eka pieni tapaturmakin saatiin aikaan, Veelalle tuli pieni vekki silmäkulman lähelle. Veelaa se ei kyllä haitannut ollenkaan, vahingossa se huomattiin, kun katsoin että onko siinä joku roska vai onko haava. Leikeissä sattuu ja tapahtuu, pienet naarmut ja vekithän kuuluu onnistuneeseen leikkihetkeen ;)

Nyt meillä on tosi kovat paineet olla yhtä fiksuja muutaman viikon kuluttua, kuin Veela oli tällä kertaa! Eli sellasta mallikelposta seuruuta kontaktissa ja paikallaanoloa jne.. :D Sovittiin tasoitukseksi, että Veela ei sitten reenaa ja me Pedon kanssa yritetään reenata ihan hirmuisesti (=jos nyt kerran tai pari viikkoon jotain pientä)!!! :D

-M