Näytetään tekstit, joissa on tunniste pentureenit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pentureenit. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Kimppareenit ja kotitouhut


Pedon kanssa on ollut parit yhteisreenit, joista ei varsinaisesti kauheesti oo mitään sanottavaa :D Ainakaan emme ole oppineet mitään uutta.. x)

Laitellaan päivityksen kaunistukseksi iloisia koiria lumisissa maisemissa. Kuvat siis ennen lumien sulamista. Täytyy nyt hehkuttaa, että vihdoinkin on taas hieman valkoisen näköistä täällä, lunta on pikkusen satanut ja vähäsen pakkastaki on \o/ Aamullakin on heti paljon valoisamman näköistä, jos maa on edes hiukan valkoisena. :)


31.10 Häiriöreenit Siinun ja Peetun kanssa

Mukana oli Siinun lisäksi ensimmäistä kertaa Peetu. Peto ja Peetuhan on kerran aiemmin treffanneet metsälenkin merkeissä :) Pedolla oli alussa vähän työn takana tajuta taas homman nimi, kun näki Peetun. Eli ihan alussa taas vain odoteltiin että rauhoitutaan ja luovutetaan se toisen luokse pyrkiminen. Keskitytään omaan ihmiseen. Pieni tovi siinä meni, nopeasti Peto hoksasi taas mistä on kyse. Sitten voitiin olla melko lähekkäinkin, eikä keskittyminen herpaantunut.

Siinu tuli ihan hintsun myöhässä, ja minä ehdin siinä odotellessa houkutella Peetun hetkeksi leikkimään Pedon kanssa :D Sai siinäkin hyvin reeniä, kun käveltiin vierekkäin hihnassa pieni pätkä ennen koirien vapautusta. Ja siinäkin saatiin harjoiteltua, luoksetuloa kesken leikkien. Peto oli ihan superhyvin kuulolla, vaikka ois taas kaveriki ollu. Voisin melkein sanoa, että minä olen nyt parin viikon ajan ollut koirakavereitakin mukavampi. Nyt kun olen jo monesti kehunut ja sanonut, niin PILALLA aivan varmasti ;)

Siinun tullessa mentiin takaisin reeneihin. Kimppareenit on minulle myös paljon reenivinkkejä ja keskusteluja koulutustyyleistä, pennun kasvusta ym. Näissä reeneissä osasin jopa itsekin ehkä antaa hyviä neuvoja, katsekontaktin harjoitteluun. Sitä on tullut tahkottua Mörkön kanssa aikanaan, Pedon kanssa se ei ole ihan niin hyvä vielä ja on vaatinut vähän enemmän harjottelua alusta asti.

Liikuttiin sikin sokin toistemme lähettyvillä, tehtiin omia juttujamme. Meillä se oli istumista :D Ja paikallaanoloa. Tuolloin Peto meinasi vielä lähteä heti perään, kun otin yhdenkin askelen taaksepäin. Joten harjoiteltiin vain ajan pidentämistä, sitten otin jopa taas askelen tai pari kauemmas ja melko hienosti osasi.

En muista yritinko maahanmenoa ollenkaan..

Lopuksi vielä pieni leikkituokio kaikkien kolmen koiran kera. Peetu ja Siinu tapasivat ja leikkivät ekaa kertaa. Melkoista ääntä, räkytystä ja rähinää sieltä kuului :D Voi jopa rehellisesti sanoa, että Peto oli se hiljaisin :D Tosin, se meni viereen jämysti tuijottamaan rähinöintiä ja tomerasti välillä haukahti.. Hö. Muutenki se ei oikein ollu sitten messissä siinä hommassa, jäi toljottamaan muiden menoa ja sitten tutki omiaan, ja pysyi ihmisten lähettyvillä. Oli hyvin kuulolla ja tuli samantien aina luokse kutsusta. Eli hienosti käyttäytyi siinä mielessä, vaan ois se saanu mennä kavereiden seuraan vähän enemmän :D




6.11 yhteisreenit, mukana Pedon ja Mörkön lisäksi Veela, Vanni, Kieppi, Touko, ja mikähän sen ihanan huskypennun nimi olikaan.. Unohdinko ketään :D Mutta uusina häiriöinä menossa mukana Touko, Mörkö ja huskypupsi (oli ehkä maailman ihanin). :)

Ekaksi oli Pedon vuoro touhuilla. Mörkön jätin ihan tarkoituksellakin aluksi autolle, vetokoukussa oli kiinni. Sai seurailla, nuuhkia ja rauhottua. Oli melko levoton ja vinku ja mölisi. Rauhottu se kyllä siitä pikkuhiljaa.

Pedon kanssa taas alussa piti hakea se katsekontakti. Kaverit olis kiinnostanu. Peto oli tosi hyvin mukna ja messissä, kun aktiivisesti touhuttiin, mutta jos jäin seisoskelemaan ja ihmettelemään, siinä helposti herpaantui keskittyminen ja saatettiin koittaa vähän ryntäillä sinne tänne.

Istu käsky alkaa olla melko hyvin hanskassa, mutta ei se vieläkään ihan pööfekt ole. Ihan joka tilanteessa pers ei mene maahan. :) Mutta selvästi alkaa jo tajuta käskyn.

Maahanmenoa ollaan muutamia kertoja tehty omissa oloissamme. Sitä harjoiteltiin pikkuisen myös häiriössä.

Oon lähtenyt opettamaan Pedolle maahanmenoa jalan alitse. Alituksen pitää olla juurikin sen verran sopiva, että ali mahtuu, mutta joutuu menemään matalaksi. Siihen lähdin samantien liittämään myös käskysanan, jonka kanssa yritän olla tarkkana, että sanon sen juuri oikeaan aikaan. Toivottavasti tuosta jalan alituksesta ei ole kovin vaikeaa päästä pois O_O

Aluksi yritin namilla vauhdittaa ja siitä nopeasti namikäsi maahan, mutta Peto vain pysähtyy ja nuuhkii aikansa kättä. Ei asetu makaamaan, vaan jopa luovuttaa ja siirtyy muihin puuhiin, jos namia ei tipu.. eli, ei ole mikään ihan superhyperperso, kun pystyy luopumaan namista :D Tosin, tekeehän se oikein, kun on opeteltu, että namin saa vaikkapa katsekontaktista, eli kun ei tuijota namikättä vaan katsoo silmiin.... Mutta ku Mörkön kanssa tuo tapa toimi opettelussa hyvin. Tosin tein minä vähän tuota jalan alitustaki Mörkön kanssa. :)

Muuten Pedon kanssa käveltiin ympäriinsä häiriössä. Lopuksi annoin muiden tutkia Pedon hampaita, ja tutkittiinpa sitä muutenkin  sitten. Ihan hyvää tekee. Minun antaa aika hienosti katsoa hampaita jo, melko pitkäänkin kestää olla tutkittavana, mutta selvästi vieraat käsiparit oli jännemmät. :)




Jäisiä puolukoitakin voi syödä
Mörkön kanssa touhuttin siinä keskivälissä vähän. Ensinnäkin kun kävin sen hakemassa, se oli samantien pyyhältämässä kauhealla vauhdilla suoraan eteenpäin, ihan sama kenen koirakon luokse. Sama homma oli joka kerta, kun yritin lähteä kävelemään. Joten, kökötin paikallani, naksuttelin ensin katsekontaktia. Mörköllä on tosi vahva katsekontakti ollut aina. Tosin häiriöityyhän se ja nyt ilman harjottelua vielä helpommin. Se jo kertoi silti ihan hyvää, että namit kelpasi heti ja hyvin. Eli liian kiihdyksissä ei oltu, eikä ollenkaan karvat pystyssä meiningeissä.

Aloitettiin helpolla istumisella. Sitten vähän, hihnanmitan verran etäisyyttä ja aikaa pidemmäksi. Seuraavaksi maahanmenoa. Minä edelleenkin vedän kädellä Mörkön maahan. Menee hienosti ja nopeasti, ja siinä vois alkaa taas lisää vähentämään käsiapua, kunhan saa sen maahanmenon pysymään vauhdikkaana. :) Kolmantena hommana otettiin perusasentoa. Hienosti Mörkö osasi. Siinäkin on silti vielä käsiapu käytössä, enkä tiiä miten saisin sen parhaiten pois, kun Mörkö on oppinut tulemaan kädelle ja tunkemaan kättä vasten paikoilleen.. Pitäis kai vaan lähteä harjottelemaan ja kokeilemaan eri tavoilla.

Kokeilin minä vielä liikkeelle lähtöäkin, ja siinäkään ei mitään muutoksia ole tauon aikana tapahtunut. Samalla tavalla Mörkö hieman erkaantui, vaikka lähti oikeaan aikaan seuraamaan ja pysyi kontaktissakin. Tekis melkein mieli vaan antaa sen erkaantua ja opettaa seuraamista ja muita juttujaki nyt vähän siihen suuntaan vaikka vaan, kun ei me kuitenkaan ihan pilkuntarkalleen aiota tehä, kisata tai muuta. Jotenki jääny se nipotusvaihe tokossa päälle. Ku se oli aina nii justiinsa ja heti pieni virhe nii pian on pilalla koko liike. :D Hauskaahan kaiken pitäs olla, luulen että voisin nyt jatkaa tokoa vähä siihen suuntaan eteenpäin. :P



 Lopuksi Mörkö joutui autonkonttiin, kun pidettiin pikkuset leikkihetket koirien kanssa. Leikeissä mukana oli Peto, Touko, Vanni ja Veela. Touko osasi olla tosi hienosti, vaikka nuoria tyttösiä kirmaili ja ahisteli ympärillä :D Piti Toukonki tietysti tsekata nämä uudet tuttavuudet ens alkuun. Peto ja Touko ehti ensin hetken kaksistaan mennä, ja se sujui tosi hienosti (=aika hiljaisesti), mutta kun lisää porukkaa tuli mukaan, Pedolla alkoi taas aivan kaameat äänitehosteet :S Suorastaan ärsyttävän rasittavan kuuloista. Tympäsee niin paljon, että jos se sattuu olemaan lähellä, yleensä jo nappaan hetkeksi kiinni sen ja torun, jos saan sopivasti räkyttämästä rysän päältä otettua. Toiset veti kolmestaan mahtavaa isoa rinkiä, Peto pyöri ihmisten lähellä ja toljotti muiden rallia. :D Ja sitten ku ne tuli tarpeeksi lähelle niin hyökkäs vaan räkyttämään :D Että joo, ihana..Kai sitä pitäs itellä vaan osata sietää paremmin. Eihän se äänekkyys oo paha, jos koiralla on muuten niinku hyvät mielessä.. :D



Kotona ollaan pariin kertaan vatia naksuteltu. Peto on päässyt siihen, että joo tää vati on nyt joku juttu ja sen luokse mennään... mutta mitä seuraavaksi? Se ei niinku oo yhtään silleen että sörkin ja pompin tässä, että pääsisin naksauttamaan edes vahingosta, vaan se nuuhkii ja jos en naksauta, niin menee sitte pienen välin päähän istumaan ja kattomaan minua tai vatia :D Joten, en malttanu enää odotella, vaan pariin kertaan asetin sen etutassut vadille ja palkkasin siitä.. 

Ajattelin, että voisin kokeilla melkein ihan vaan kosketusalustaa naksutella. Sen kautta vois onnistua sitten tuo vatiki ihan omatoimisesti.

Mörköllekin naksuttelin yksi ilta vatia, ja parin kerran jälkeen se nousikin etutassuilleen vadille. :) Vati vaan ei meinaa kestää meidän mammuttia :D Sen kanssa vois jatkaa vadin kiertämiseen.. :)

Paikallaanoloa ollaan alettu harjotella. Ihan vain istumisessa ajan pidennystä ja pikkuhiljaa myös etäisyyden pidentämistä. Tämä on edistynyt, pienin askelin etenenkin, että en liikaa vaatisi samantien. Toisena harjoituksena on ollut sitten kaikenmaailman kiville hyppääminen ja siinä seisominen/istuminen. Jos pitää jäädä seisaalleen paikoilleen, siihen on "odota". Sama kuin Mörköllä. Mörköllä käytin sitä alussa kaikessa paikallaanolossa, mutta sitten jätin sen pois ja nyt Pedon kanssakin istumisessa käsky tarkoittaa sitä ihteään vapautukseen saakka. Helposti tulee tuommosia kaksoiskäskyjä kun ei ajattele tai kun ajattelee liikaa :D Joka tapauksessa, nyt oon päässyt jo kiveltä 2-3 askeleen päähän ja takaisin palkkaamaan, ja samalla kertaa toistanut tuon aina pari kertaa, sitten vapautus. Hienosti on alkanut tajuamaan, että eipä sitä heti syöksytäkään perään :)

Myös tuota maahanmenoa on kotona harjoteltu, sisätiloissa, omalla pihalla ja lenkkeilyn ohella. Peto on nyt selvästi yhdistänyt tämän asiaan siihen alitukseen. Syöksyy hyvin jalan alle. Kunhan on kunnolla oikeassa asennossa, sitten käsky ja palkka, ja hetken päästä vapautus nakkaamalla nami kauemmas. Jospa se siitä. Toistanko itseäni...? :O


-M


torstai 18. lokakuuta 2012

Peto ja kimppareenailut

Jospa pienen bloggaustauon jälkeen jaksais taas raapustella rakkaaseen päiväkirjaan koiratouhuja. Jotain ollaan sentään touhuttukin tässä parin viikon aikana. :D Laitellaan vähän kuvausharjoittelukuvia, kun tekstiä tuli niin hirmupaljon että eihän sitä kukaan lue, mutta kuvat voi katsoa läpi ;)

3.10. Peto ja Siinu reenien jälkeen. Illan hämärässä sain laatukuvia ;D
Pedon kanssa ollaan käyty muutamissakin häiriöreeneissä. Keskiviikko onkin sovittu nyt yhdeksi pysyväksi reenailupäiväksi. Tosin kun paikka on täällä meidän seuduilla, niin tällä hetkellä meitä on vain kaksi koirakkoa ollut harkkailemassa, ja jos toinen on jostain syystä poissa, niin mitään reenejähän ei silloin ole :D Mutta ollaan me nyt jo kahtena keskiviikkona saatu yhdessä touhuttua! Pysyvä reenipäivä aikoineen ja paikkoineen, kunnes toisin sovitaan.. x)

Ekalla reenikerralla naksuttelin, taas kerran, kontaktista. Siitä että kaverista ei välitetä. Harjoteltiin istumistakin. Käveltiin hihnassa edestakasin sinne tänne kaverikoirakon ohi. Aika hienosti meni, olin ihan yllättynyt jopa Pedon keskittymisestä minuun. :D Häiriönä oli myös tenavien jääkiekkojoukkue jumppailemassa. Melko lähelläkin olivat vaan hyvin sujui.

Reenien päälle leikit. Pari kertaa yritettiin kutsua omat pentumme pois, sillä seurauksella että siitä tuli täydellinen katastrofi :D Minä mokasin ihan kympillä. Ensin Siinu meni omistajansa tykö, Peto ei totellut heti minua vaan seurasi Siinua. Sitten Peto tulikin luokse, mutta Siinu seurasi tällä kertaa perässä. Peto laittaa helposti rähinät päälle, jos odotettavissa on herkkuja ja joku uskaltaa tulla lähelle kärkkymään.. O_O nappasin Petoa pannasta kiinni, ja yritin kädellä pitää Siinun kauempana, mutta en onnistunutkaan vaan Siinu pääsi lähelle ja thadaa kauhee räkytys jne.. Jälkeenpäin ajattelin vaan että miksi edes otin pannasta kiinni ja aiheutin jännitystilan siihen ja pläääh.. Oli kai minulla joku järkevä syy, kuten että kun kutsun luokse, niin silloin pitää tulla luokse, eikä saa lähteä pois ennen vapautusta.. Mutta joo, ei se homma aina mene ihan niinku päässä kuvittelee :D

Sain vielä myöhemmin kutsuttua "onnistuneesti" Pedon luokse, tosin silläkin kertaa oli rähinäriski, kun Siinukin tuli, vaan silloin sainkin samantien Pedosta kiinni sekä Siinua valjaista napattua. Molempien käskin olla kunnolla, ja kun hetken olivat hiljaa nätisti, vapautin yhtäaikaa, ja leikit jatkui ilman kärhämöintiä.

Tuo luoksekutsuminen on minulle jotenkin epäselvää, en tiiä että kannattaisko leikkien ohella kutsua koiraa luokse? Kun se helposti menee pilalle sitten, yleensä niin että leikkikaveri syöksyy keskeyttämään hyvin alkaneen luoksetulon :D Ja sitten se koko käsky unohtuu siinä leikkiessä. Tai joskus kun pääsee luokse asti, niin palkkaan lähinnä rapsutuksilla ja kehuilla, kun en kehtaa ruokaa antaa, koska siinä todellakin on sitten yleensä niitä kavereitakin vieressä :D Kuitenkin haluaisin Pedolle nyt opettaa vahvaksi ja ehdottomaksi luoksetulon, ja että joka tilanteessa sitä pitäis noudattaa.

Tuntuu että meidän koirat tarvitsisi ihan omat säädöt kameraan..
Sain näkymään Pedosta muutakin kuin tasaisen mustaa, sillähän on karvoja :D
Viime viikolla oli isomman porukan kanssa yhteisharkkailut. Mukana oli Veela, Vanni, Salli (Vannin "isosisko"), ja Nelli, uusin pentuvahvistuksemme. :)

Harjoiteltiin ohituksia pyörätiellä. Nelli jäi viereiselle pellolle turvallisen etäisyyden päähän ihmettelemään. Oli siitä hyvää häiriötä Pedolle vaikka etäisyyttäkin oli pidemmästi :D Alkoi Peto tarpeeksi monen ohituksen jälkeen tajuamaan, että ei sinne pellolle mennä nyt moikkailemaan ketään. Veelaa ja Vannia oli aika vaikeaa ohitella aluksi, useat kerrat lähti pyrkimään minun ohitseni joko edestä tai takaa, kaveria kohti. Mutta näitäkin kun tuli tarpeeksi usein, alkoi sujua joka kerta paremmin, ja pääsin aina palkkaamaan ja kehumaan enemmän, kun pysyi omalla puolellaan.

Muutaman kerran, kun oltiin aina sellainen tienpätkä kävelty yhteen suuntaan, otettiin leikit palkaksi lelulla. Samalla harjoiteltiin "irti" käskyä. Koko ajan paremmin alkaa sujumaan. Sitä pitäis vielä harjoitella kaikenlaisilla, näkösillä ja makusilla jutuilla, jotta oppis sen koskevan muutakin kuin leluja :D Esim. yhden hiirenjämän sain eräänä iltana katoamaan sekunnin murto-osissa Pedon kitaan, vain sanomalla "irti" :DD Että juu.. no mietin paljon sanoisinko vai en, sanoin sitten kuitenkin testimielessä, eikä lopputulos mennyt ihan toiveiden mukaisesti x)

Ohittelujen jälkeen oli vuorossa leikit. Heti kun siirryttiin pyörätieltä pellolle, Peto kuvitteli että hihnassa saakin vetää, saa syöksyä joka suuntaan hajujen perässä, saa syöksyä kavereita kohti jne. Käveltiinkin pieni pätkä kauemmas tieltä, joten tuli oikeinkin hyvää hihnaharjotusta vielä siinä.

Leikit sujui hyvin. Vähän oli ihmettelyä Sallin kohdalla, Salli nimittäin "paimensi" Veelan ja Pedon erilleen Vannista leikkien tiimellyksissä useampaan kertaan :D Ilmeisestikin isosisko halusi pitää pikkusiskon puolia :D Vanni taas sitkeästi kutsui leikkimään tutut kaverinsa :)

Pitkä suljinaika ja kuvaaja joka ei pidä kameraa paikallaan ;D
Ja sitten vielä kirkkaampaa.. :D
Eilen, keskiviikkona, meillä oli taas kimppaharkat Siinun kanssa. Päätettiin ottaa näissäkin reeneissä hihnaharjottelua, ja lähdettiin kävelylle. Pari sataa metriä käveltiin, ensin vierekkäin ja sitten me mentiin Pedon kanssa edempänä. Käveltiin tien päätyyn, pellon laidalle, ja siinä oli sitten leikkimistauko koirilla. Tällä kertaa sain pari onnistunutta luoksetuloakin, Siinulta salaa ;D Sitten lähdettiin kävelemään takaisin, tällä kertaa me tultiin perässä. Selvästi oli haastavampaa tällä tavalla, ja leikkien jälkeen, kulkea nätisti leikkikaveri perässä. Hyvä on siis tällä laillakin harjoitella.

Minulla tuli pysähdeltyä näiden kävelypätkien aikana runsaasti, nyin hihnastakin välillä, ja kävelinpä sikinsokin muutamaan otteeseen, aina vastakkaiseen suuntaan minne Peto meni hihna kireällä. Tällä oli paras vaikutus siinä mielessä, että Peto tuli muutaman suunnanvaihdon jälkeen lähemmäs kävelemään ja ihmettelemään että minnekkäs sitten mennään. Kun palattiin takaisin tienreunaan, jatkamaan matkaa, niin alkoi se sama eteenpäin nykiminen.. x)

Nyt on kuitenkin koitettu tsempata tuon hihnalenkkeilyn kanssakin, ja saada lähes joka päivälle edes joku pätkä hihnassa kulkemista. Peto käveli ensimmäisen kerran hihnassa n. 3km matkan, harjoittelupaikalle, eilen :D

Välillä melkein onnistuneita otoksia. :)
Seuraavaksi luvassa tarinointia Mörkön reenailuista.

-M

maanantai 1. lokakuuta 2012

Petoilut viikolla 39


Mitäs kaikkea viime viikolla taas touhuttiin. Meillä tais alkuviikko olla jopa aika rauhallinen, tehtiin omiamme. Eli käytiin metsäilemässä :)

Paikalla oloa..... :D


Korkeuttaan selvästi pidempi....? :D
Keskiviikkona oli viimeinen kerta Akuutin pentukerhoilua. Sitä ennen saatiin samalla myös hoidettua toinen rokotus alta pois. Rokotuksen laittoa Peto ei herkkujen syönniltä hoksannut, eikä kauhean vahvasti muutenkaan reagoinut. Hetkeä myöhemmin kuitenkin jotain tunnetta varmasti tuli niskaan, koska yritti vähäse rapsutella. Ei sitten haitannut onneksi enempää. Puntarillaki käytiin, painoksi tuli 9,4kg. Tällä kertaa vain puoli kiloa viikossa ;)

Saatiin myös ekat Citykakat tehtyä, jee! Kertomisen arvoinen asia ;D Lisäksi ekan kerran myös citypissat maltettiin lirauttaa :D Ja ihan ulos nurmikolle, että ei kesken leikkien Akuutin aulaan :P

Tässä videoita leikeistä:




Perjantaina oli uudenlaista koiraseuraa, tavattiin 2v leikattu suomenlapinkoirauros Peetu. Ja olikin mukava hurtta! :) Käytiin metsäilemässä yhdessä. Peto piti jonkin verran mekkalaa, tällä kertaa ei kauheasti ärissyt mutta melkoista haukkumista välillä kuului O_O Aivan kuin olis yrittänyt komennella Peetua!

Sateisen päivän vuoksi en kehannut järkkäriä ottaa mukaan lenkille, kännyllä otetut kuvat on jotain ihan kamalaa, mutta pari otosta pakko laittaa :D



Keskiviikkona ja perjantaina otettiin purukalustosta kuvia, on sieltä jo vähäsen hampaita tippunut ja uusia kasvaa tilalle :) Jos ei muuta niin tulipahan kiusattua koiraa käsittelyreenillä ;) Hienosti antaa huulia nostaa, suun avaaminen on jo vähän epämiellyttävämpää eikä siinä oikein huvita kauaa olla paikallaan.

26.9
26.9
28.9.
Kulmurit on ihan taltat ja sojottaa jotenki mihin sattuu XD Jospa pysyvät olis komeammat ;)

Lauantaina Pedolla tuli 16 viikkoa täyteen! Niin isoja jo ollaan! Ja lauantai oliki niin Mörkömäistä ohjelmaa täynnä, että eihän me muistettu ottaa meidän viikkoiskuviakaan ollenkaan :D

Sunnuntaina käytiin pentureeneissä. Mukana menossa olivat Veela ja Vanni. Vaihdettiin samalla reenipaikkaa, pois metsän siimeksistä ihmisten ilmoille :D Harkkailtiin pellolla, josta oli näkyvyys myös pyörätielle ja autotielle, talojakin näkyi, ja hepoisiakin. Eli aika paljon kaikenlaista :) Kuitenkin saatiin ihan hyvin etäisyyttä noille teille, jotka myös aika hiljaisiakin oli, että sai rauhassa ihmetellä ja totutella uuteen ympäristöön ja häiriöön.

Meidän reenit oli taas lähinnä kontaktia ja yhdessä tekemistä. Kaverithan ne ois kiinnostanut ja niiden luo säntäiltiin sinnikkäästi tasaiseen tahtiin. Paikallaan ollessa kontaktissa oli helpompaa pysytellä, palkkasin paljon. Liikkeessä Pedolla meinasi herpaantua, varsinkin jos yhtään mentiin kavereiden ohi/kuului muiden kouluttajien ääntä :D

Pientä ohitteluakin tehtiin, Pedolla pysyi hyvin kontakti eikä kauheasti edes vilkaissut ohi menijää, kun olimme paikoillaan, mutta heti kun aloin ensimmäistä askelta ottaa että liikutaanpa mekin, niin samantien oli syöksymässä taas kaverin tykö. O_O Jospa se pikkuhiljaa, ei olis enää niin ihQdaajännää..

Istumista harjoteltiin. Ei kotona olla kuin pari toistoa harjoteltu, vielä en oo kovin montaa kertaa käskysanaa käyttänyt. Koitinpa kuitenkin tällä kertaa, että joko pelkästä käskystä onnistuu. Nou :D

Loppuun vielä otettiin pönötyskuvat, sitten päästiin leikkimään! :)











Yhessä välissä palkkasin Pedon luoksetulosta lelulla. Virhe :D Seuraavassa hetkessä siinä oli kiinni Pedon lisäksi Veela :D No sitten minä riepottelin molempia koiria. Ja sitten kuului raks ja minulla oli palanen ja koirilla oli palanen :D Kuului siitä vielä muutaman kerran riks ja raks kun koirat sillä leikki yhdessä :D


Vannillapa onkin Veelan lelu!


Peto ja Vanni :D

Kaksi yhtä vastaan, lelukin vaihtui siihen ehyempään ;D


Näin meidän koulutuslelun kävi:

Mutta nyt meillä on MONTA lelua... ;D
Reenien ja leikkien päätteeksi otettiin kotona vielä, päivän myöhässä, samanlainen seisontakuva kuin jo muutamana aiempana viikkona.

"Aseta nami tähän, kiitos" :P
Menin ja yritin asetella jalkoja paremmin, tämmöisen katseen sain :D
16 viikkoa ja 1 päivää!
Ja vertailun vuoksi, mitä on tapahtunut kuudessa viikossa:

10 viikkoa vanhana
Ja vielä muutama viikko aiemmin näytettiin tältä:

7 viikkoa ja 3 päivää

Viimeinen kuva on tosin eri tunnelmissa, mutta voihan siinä pientä vertailua tehdä ;D

Sunnuntaina päätettiin vihdoinkin uskaltaa laittaa jo ensimmäinen matto paikoilleen! Onhan Peto jo 16 viikkoa, iso poika ;) Sisälle ei ole tullut vahinkoja moneen viikkoon, ellei jopa kokonaiseen kuukauteen! Meillä auttaa toki se, että yöt ja päivät koirat on ulkona, eli ei tarvitse osata pidättää vielä useita tunteja putkeen. :) Tuntuu kuitenkin jo tajuavan että ulos tehdään hätäasiat.

Vähäsen nuuhkittiin, eipä se ollukkaa kummosempi juttu.
Loppuun on vielä pakko laittaa muutama upea kuva Pedosta. Kuvaajana Henna Haapaniemi.






Näihin kuviin on hyvä lopettaa viikon tapahtumat :D

-M