Kimppareenit ja kotitouhut

Pedon kanssa on ollut parit yhteisreenit, joista ei varsinaisesti kauheesti oo mitään sanottavaa :D Ainakaan emme ole oppineet mitään uutta.. x)

Laitellaan päivityksen kaunistukseksi iloisia koiria lumisissa maisemissa. Kuvat siis ennen lumien sulamista. Täytyy nyt hehkuttaa, että vihdoinkin on taas hieman valkoisen näköistä täällä, lunta on pikkusen satanut ja vähäsen pakkastaki on \o/ Aamullakin on heti paljon valoisamman näköistä, jos maa on edes hiukan valkoisena. :)

31.10 Häiriöreenit Siinun ja Peetun kanssa

Mukana oli Siinun lisäksi ensimmäistä kertaa Peetu. Peto ja Peetuhan on kerran aiemmin treffanneet metsälenkin merkeissä :) Pedolla oli alussa vähän työn takana tajuta taas homman nimi, kun näki Peetun. Eli ihan alussa taas vain odoteltiin että rauhoitutaan ja luovutetaan se toisen luokse pyrkiminen. Keskitytään omaan ihmiseen. Pieni tovi siinä meni, nopeasti Peto hoksasi taas mistä on kyse. Sitten voitiin olla melko lähekkäinkin, eikä keskittyminen herpaantunut.

Siinu tuli ihan hintsun myöhässä, ja minä ehdin siinä odotellessa houkutella Peetun hetkeksi leikkimään Pedon kanssa :D Sai siinäkin hyvin reeniä, kun käveltiin vierekkäin hihnassa pieni pätkä ennen koirien vapautusta. Ja siinäkin saatiin harjoiteltua, luoksetuloa kesken leikkien. Peto oli ihan superhyvin kuulolla, vaikka ois taas kaveriki ollu. Voisin melkein sanoa, että minä olen nyt parin viikon ajan ollut koirakavereitakin mukavampi. Nyt kun olen jo monesti kehunut ja sanonut, niin PILALLA aivan varmasti ;)

Siinun tullessa mentiin takaisin reeneihin. Kimppareenit on minulle myös paljon reenivinkkejä ja keskusteluja koulutustyyleistä, pennun kasvusta ym. Näissä reeneissä osasin jopa itsekin ehkä antaa hyviä neuvoja, katsekontaktin harjoitteluun. Sitä on tullut tahkottua Mörkön kanssa aikanaan, Pedon kanssa se ei ole ihan niin hyvä vielä ja on vaatinut vähän enemmän harjottelua alusta asti.

Liikuttiin sikin sokin toistemme lähettyvillä, tehtiin omia juttujamme. Meillä se oli istumista :D Ja paikallaanoloa. Tuolloin Peto meinasi vielä lähteä heti perään, kun otin yhdenkin askelen taaksepäin. Joten harjoiteltiin vain ajan pidentämistä, sitten otin jopa taas askelen tai pari kauemmas ja melko hienosti osasi.

En muista yritinko maahanmenoa ollenkaan..

Lopuksi vielä pieni leikkituokio kaikkien kolmen koiran kera. Peetu ja Siinu tapasivat ja leikkivät ekaa kertaa. Melkoista ääntä, räkytystä ja rähinää sieltä kuului :D Voi jopa rehellisesti sanoa, että Peto oli se hiljaisin :D Tosin, se meni viereen jämysti tuijottamaan rähinöintiä ja tomerasti välillä haukahti.. Hö. Muutenki se ei oikein ollu sitten messissä siinä hommassa, jäi toljottamaan muiden menoa ja sitten tutki omiaan, ja pysyi ihmisten lähettyvillä. Oli hyvin kuulolla ja tuli samantien aina luokse kutsusta. Eli hienosti käyttäytyi siinä mielessä, vaan ois se saanu mennä kavereiden seuraan vähän enemmän :D

6.11 yhteisreenit, mukana Pedon ja Mörkön lisäksi Veela, Vanni, Kieppi, Touko, ja mikähän sen ihanan huskypennun nimi olikaan.. Unohdinko ketään :D Mutta uusina häiriöinä menossa mukana Touko, Mörkö ja huskypupsi (oli ehkä maailman ihanin). :)

Ekaksi oli Pedon vuoro touhuilla. Mörkön jätin ihan tarkoituksellakin aluksi autolle, vetokoukussa oli kiinni. Sai seurailla, nuuhkia ja rauhottua. Oli melko levoton ja vinku ja mölisi. Rauhottu se kyllä siitä pikkuhiljaa.

Pedon kanssa taas alussa piti hakea se katsekontakti. Kaverit olis kiinnostanu. Peto oli tosi hyvin mukna ja messissä, kun aktiivisesti touhuttiin, mutta jos jäin seisoskelemaan ja ihmettelemään, siinä helposti herpaantui keskittyminen ja saatettiin koittaa vähän ryntäillä sinne tänne.

Istu käsky alkaa olla melko hyvin hanskassa, mutta ei se vieläkään ihan pööfekt ole. Ihan joka tilanteessa pers ei mene maahan. :) Mutta selvästi alkaa jo tajuta käskyn.

Maahanmenoa ollaan muutamia kertoja tehty omissa oloissamme. Sitä harjoiteltiin pikkuisen myös häiriössä.

Oon lähtenyt opettamaan Pedolle maahanmenoa jalan alitse. Alituksen pitää olla juurikin sen verran sopiva, että ali mahtuu, mutta joutuu menemään matalaksi. Siihen lähdin samantien liittämään myös käskysanan, jonka kanssa yritän olla tarkkana, että sanon sen juuri oikeaan aikaan. Toivottavasti tuosta jalan alituksesta ei ole kovin vaikeaa päästä pois O_O

Aluksi yritin namilla vauhdittaa ja siitä nopeasti namikäsi maahan, mutta Peto vain pysähtyy ja nuuhkii aikansa kättä. Ei asetu makaamaan, vaan jopa luovuttaa ja siirtyy muihin puuhiin, jos namia ei tipu.. eli, ei ole mikään ihan superhyperperso, kun pystyy luopumaan namista :D Tosin, tekeehän se oikein, kun on opeteltu, että namin saa vaikkapa katsekontaktista, eli kun ei tuijota namikättä vaan katsoo silmiin.... Mutta ku Mörkön kanssa tuo tapa toimi opettelussa hyvin. Tosin tein minä vähän tuota jalan alitustaki Mörkön kanssa. :)

Muuten Pedon kanssa käveltiin ympäriinsä häiriössä. Lopuksi annoin muiden tutkia Pedon hampaita, ja tutkittiinpa sitä muutenkin  sitten. Ihan hyvää tekee. Minun antaa aika hienosti katsoa hampaita jo, melko pitkäänkin kestää olla tutkittavana, mutta selvästi vieraat käsiparit oli jännemmät. :)

Jäisiä puolukoitakin voi syödä

Mörkön kanssa touhuttin siinä keskivälissä vähän. Ensinnäkin kun kävin sen hakemassa, se oli samantien pyyhältämässä kauhealla vauhdilla suoraan eteenpäin, ihan sama kenen koirakon luokse. Sama homma oli joka kerta, kun yritin lähteä kävelemään. Joten, kökötin paikallani, naksuttelin ensin katsekontaktia. Mörköllä on tosi vahva katsekontakti ollut aina. Tosin häiriöityyhän se ja nyt ilman harjottelua vielä helpommin. Se jo kertoi silti ihan hyvää, että namit kelpasi heti ja hyvin. Eli liian kiihdyksissä ei oltu, eikä ollenkaan karvat pystyssä meiningeissä.

Aloitettiin helpolla istumisella. Sitten vähän, hihnanmitan verran etäisyyttä ja aikaa pidemmäksi. Seuraavaksi maahanmenoa. Minä edelleenkin vedän kädellä Mörkön maahan. Menee hienosti ja nopeasti, ja siinä vois alkaa taas lisää vähentämään käsiapua, kunhan saa sen maahanmenon pysymään vauhdikkaana. :) Kolmantena hommana otettiin perusasentoa. Hienosti Mörkö osasi. Siinäkin on silti vielä käsiapu käytössä, enkä tiiä miten saisin sen parhaiten pois, kun Mörkö on oppinut tulemaan kädelle ja tunkemaan kättä vasten paikoilleen.. Pitäis kai vaan lähteä harjottelemaan ja kokeilemaan eri tavoilla.

Kokeilin minä vielä liikkeelle lähtöäkin, ja siinäkään ei mitään muutoksia ole tauon aikana tapahtunut. Samalla tavalla Mörkö hieman erkaantui, vaikka lähti oikeaan aikaan seuraamaan ja pysyi kontaktissakin. Tekis melkein mieli vaan antaa sen erkaantua ja opettaa seuraamista ja muita juttujaki nyt vähän siihen suuntaan vaikka vaan, kun ei me kuitenkaan ihan pilkuntarkalleen aiota tehä, kisata tai muuta. Jotenki jääny se nipotusvaihe tokossa päälle. Ku se oli aina nii justiinsa ja heti pieni virhe nii pian on pilalla koko liike. :D Hauskaahan kaiken pitäs olla, luulen että voisin nyt jatkaa tokoa vähä siihen suuntaan eteenpäin. :P

 Lopuksi Mörkö joutui autonkonttiin, kun pidettiin pikkuset leikkihetket koirien kanssa. Leikeissä mukana oli Peto, Touko, Vanni ja Veela. Touko osasi olla tosi hienosti, vaikka nuoria tyttösiä kirmaili ja ahisteli ympärillä :D Piti Toukonki tietysti tsekata nämä uudet tuttavuudet ens alkuun. Peto ja Touko ehti ensin hetken kaksistaan mennä, ja se sujui tosi hienosti (=aika hiljaisesti), mutta kun lisää porukkaa tuli mukaan, Pedolla alkoi taas aivan kaameat äänitehosteet :S Suorastaan ärsyttävän rasittavan kuuloista. Tympäsee niin paljon, että jos se sattuu olemaan lähellä, yleensä jo nappaan hetkeksi kiinni sen ja torun, jos saan sopivasti räkyttämästä rysän päältä otettua. Toiset veti kolmestaan mahtavaa isoa rinkiä, Peto pyöri ihmisten lähellä ja toljotti muiden rallia. :D Ja sitten ku ne tuli tarpeeksi lähelle niin hyökkäs vaan räkyttämään :D Että joo, ihana..Kai sitä pitäs itellä vaan osata sietää paremmin. Eihän se äänekkyys oo paha, jos koiralla on muuten niinku hyvät mielessä.. :D

Kotona ollaan pariin kertaan vatia naksuteltu. Peto on päässyt siihen, että joo tää vati on nyt joku juttu ja sen luokse mennään... mutta mitä seuraavaksi? Se ei niinku oo yhtään silleen että sörkin ja pompin tässä, että pääsisin naksauttamaan edes vahingosta, vaan se nuuhkii ja jos en naksauta, niin menee sitte pienen välin päähän istumaan ja kattomaan minua tai vatia :D Joten, en malttanu enää odotella, vaan pariin kertaan asetin sen etutassut vadille ja palkkasin siitä.. 

Ajattelin, että voisin kokeilla melkein ihan vaan kosketusalustaa naksutella. Sen kautta vois onnistua sitten tuo vatiki ihan omatoimisesti.

Mörköllekin naksuttelin yksi ilta vatia, ja parin kerran jälkeen se nousikin etutassuilleen vadille. :) Vati vaan ei meinaa kestää meidän mammuttia :D Sen kanssa vois jatkaa vadin kiertämiseen.. :)

Paikallaanoloa ollaan alettu harjotella. Ihan vain istumisessa ajan pidennystä ja pikkuhiljaa myös etäisyyden pidentämistä. Tämä on edistynyt, pienin askelin etenenkin, että en liikaa vaatisi samantien. Toisena harjoituksena on ollut sitten kaikenmaailman kiville hyppääminen ja siinä seisominen/istuminen. Jos pitää jäädä seisaalleen paikoilleen, siihen on "odota". Sama kuin Mörköllä. Mörköllä käytin sitä alussa kaikessa paikallaanolossa, mutta sitten jätin sen pois ja nyt Pedon kanssakin istumisessa käsky tarkoittaa sitä ihteään vapautukseen saakka. Helposti tulee tuommosia kaksoiskäskyjä kun ei ajattele tai kun ajattelee liikaa :D Joka tapauksessa, nyt oon päässyt jo kiveltä 2-3 askeleen päähän ja takaisin palkkaamaan, ja samalla kertaa toistanut tuon aina pari kertaa, sitten vapautus. Hienosti on alkanut tajuamaan, että eipä sitä heti syöksytäkään perään :)

Myös tuota maahanmenoa on kotona harjoteltu, sisätiloissa, omalla pihalla ja lenkkeilyn ohella. Peto on nyt selvästi yhdistänyt tämän asiaan siihen alitukseen. Syöksyy hyvin jalan alle. Kunhan on kunnolla oikeassa asennossa, sitten käsky ja palkka, ja hetken päästä vapautus nakkaamalla nami kauemmas. Jospa se siitä. Toistanko itseäni...? :O

-M