Niin se aika on taas edennyt, ja meidän musta pötkylä on jo VIISI KUUKAUTTA! Hyi! No minä oon edelleenki samaa mieltä, että odotan ihan innolla sitä kun koira on siinä 1-2 vuotias. Sitten ei tarvis vanheta enempää :O
Kuukautispäivän (HAHA OON NIIN HAUSKA JA KEKSELIÄS!!) kunniaksi me harjoiteltiin metsälenkkeilyn ja valokuvauksen lisäksi maahanmenoa, jossa melkein jo pääsin vähän ylemmäs seisomaan ja silti Peto syöksyi jalan alle maahan. Paitsi että toisella kertaa se ei mennykään ihan maahan, jolloin minä olinki ilkeä ja kumarruin vähän alemmas jolloin menikin maahan x) Jospa se yhdistäis silti sen käskyn siihen asentoon. Lisäksi vaihdoinkin nyt vadin kosketusalustaan (kylpyhuoneen maton palanen), ja sen Peto tajusi heti paljon paremmin kuin vadin. Meni heti innolla uudelleen nuuhkimaan, ja sain minä jopa pariin kertaan naksautettua kun tassu meni maton päälle. Sitten kun tajuaa iskeä etutassut siihen matolle aina, niin kokeilen uudelleen vatia :P
Yksi maitokulmuri on vielä paikoillaan, se kuitenkin jo liikkuu, joten jospa se kohta irtoaisi. Ylhäältä yhtä kulmahammasta tutkin, näyttää/tuntuu että onkohan siinä maitokulmahammas katkennut, kun ikenessä ehkä tuntuu joku pieni piikki (rautahampaan vieressä). Yläetuhampaista yksi hammas on jäänyt vähän viereisten taakse. Ja mietin meneeköhän nuo kulmahampaatki ihan vinoon.. O_O Mutta semmosta hammastilannetta eletään tällä hetkellä.
Seuraavaksi sitten poseerauskuvia tältä päivältä. Siinä tulikin taas paikallaanoloa harjoteltua. Välillä ehdittiin herpaantua ja liikkua, mutta suurimmaksi osaksi pääsin hyvin ja tiheästi palkkaamaan halutusta asiasta. :)
Pedolla on niin ihanat kauniit ruskeat silmät. :) Ja hörökorvat. :) Ja lyhyet käherät viikset. :D
Ajattelin laittaa vain pelkkiä kuvia, mutta jos minä nyt kerron sentään ihan vähäsen kuulumisiaki..
Viime viikolla me oltiin ihan omissa oloissamme kotona. Yhet pentureenit olis ollut, vaan Auto sanoi KaPut, joten jäätiin kotiin. Oli se Auto sanonut KaPut jo edellisenä iltana, en vaan tiennyt että se oli niin totaalinen KaPut. :/
Muutaman päivän olin ihan masentunut ja onneton ja tunsin olevani loukussa täällä ei missään (hehe), mutta lauantaina mies sai auton viimeinkin startattua, ihmeteltyään usean päivän konepellin alta löytyvää moottoria. Jotain se sieltä avasikin ja tarkasti, mutta ei se mitään vaihtanut uuteen tai korjannut (niin se itse sanoi). Auto kuitenkin käynnistyi \o/ Ja sunnuntaina päästiin käymään metsäilemässäkin, jee!(josta laitan liudan tylsä metsäkuvia)
Peto valmistautuu loikkaamaan lintujen perään.
Viime viikolla kävin piiiiiiiiiiiitkästä aikaa Pedon kanssa peltoilemassa pariinkin otteeseen, ilman Mörköä. Täytyypähän todeta, että onpas paljon kontaktinhaluisempi Peto ilman koirakaveria.. Paljon enemmän tulee jaloissa pyörähtään ja muutenkin tarkemmin seurailee ja on myös kuulolla tosi paljon paremmin yksin.
Koko ajan olen aatellutkin, että jos oisin viisas ja reipas koiranomistaja, kävisin Pedon kanssa paljon kahdenkeskenkin lenkkeilemässä. Vaan olen laiska ja käytän koirat yleensä yhtäaikaa lenkillä. Mikä tarkoittaa sitä metsässä tai pellolla rymyämistä ihan sekopäänä... Mörkön kanssa käydään kahdestaan vetojutut tekemässä, ja Pedon kanssa käydään kahdestaan pentureeneissä/koiratreffeillä..
Komea kyttyräselkäinen porokoirani
Viime viikolla minä myöskin olin hurrjan reipas Pedon kanssa, naksuttelin sille vatia. Ehkä kolmena päivänä harjoiteltiin, 1-3 erää ja ehkä 5-10 naksuttelua kerrallaan. Huomasin että Peto jaksaa aika hyvin useammankin naksuttelun, vaikka jos meinasi jo kyllästyä niin jätin vähemmälle. Päästiin viimeisillä kerroilla nyt siihen, että Peto lähi nuuhkimaan vatia. Katsotaan jos jatketaan tällä viikolla, ja saatais tassut vadille :P
Seuraavaksi tiedossa lisää valokuvia mutta ei mitään järkevää kerrottavaa... Stay Tuned!
Maanantaina käytiin katselemassa uusia metsäreittejä. Silloin tapahtui myös Se kokemus suolammen kanssa.. Siis >tämä<..
Silloin tein myös hauskan havainnon. Minä jäin eräällä soratiellä koirien kera autonkyydistä pois. Mies lähti ajamaan autolla eteenpäin ja sovittiin että kävelee meitä vastaan sitten. No minä näin että sieltähän se rakkaani on tulossa, musta pieni hahmo näkyy. Petohan ei niin pitkälle osaa havainnoida, ja kun vielä on siellä aika matalallakin tasolla silmät sillä.. Mörkö omasta mielestäni kyllä huomasi, että joku siellä on.
Kuvassa näkyy kyllä ihminenkin, edessä kaukana :D
Mörkö otti taas sellaisen jähmettyneen tarkkailuasennon. Minä ajattelin että nyt se lähtee eikä taakseen katso. Mutta kun se pysyi vaan paikallaan! Sitten se käänsi päätään ja vilkaisi minua. No minä kutsuin luokse. Mörkö tuli. Sitten me yhdessä katsottiin tietä pitkin ja huidon kädellä että näetkö, tuolla noin on isäntä!? Ja sitten minä Vapautin koiran. Meni se muutaman metrin eteenpäin. ÖÖöööÖÖÖ..
Tunnistiko Mörkö että se on isäntä? Hahmottiko se että siellä on ihminen kävelemässä? MIKSI se ei lähtenyt? :D Minun läheisyydessäni pysytteli kun jatkoimme yhdessä matkaa. Sitten kun mies oli jo lähempänä, niin että kuului äänikin, kutsui koiria ja hyppäsi ojaan piiloon. SITTEN Mörkö tajusi ja lähti kauhealla vauhdilla!! :D Peto perässä. Eikä se edes löytäny isäntää vaikka muka etsi ja nuuhkutteli :DD
Keskiviikkona oli akuutin pentukerhoa. Tällä kertaa mieskin lähti mukaan, joten myös Mörkö pääsi piiiiiiiiiiitkästä aikaa keskustaan käymään. Kävivät hihnalenkillä sillä aikaa kun Peto oli leikkimässä. Oli kuulemma mennyt oikeinkin hyvin vaikka koiria olikin näkynyt. Yksi huskymixin omistaja oli pysähtynyt jutustelemaan.
Ennen leikkejä käytin Mörköä puntarilla, painoa oli 32,9kg. :) Murisi kun oltiin menossa aulaan, kun vastassa oli toinen koira ovella. Ne teki meille tietä ja Mörkö uskoi jopa ihan vain sanaa kun kielsin. Ehkä hoksas että se vastaantulija oli semmone pienempikokonen eikä uhkaava :P
Mörkö tajuaa myös "Ohi" käskyn, jos haluaa! Ohitettiin sellainen kultainennoutajapentunen pyörätiellä, ja päätin kokeilla hieman pidemmällä hihnalla, koska pentu ei kuitenkaan heitä mitään haasteita eikä Mörkö pörhistellyt vaikka olikin vähän kiihkeällä tuulella, sillä lailla innokkaalla tavalla :P Meinasi minun oikealta puoleltani lähteä edestäni vasemmalle puolelle, mutta napakasti käskyn tokaisin niin sehän pomppasi rivakasti takasin omalle paikalleen :D NII-IN! Kuuntelispa aina käskyjä :P
Kuvasin jotain pätkiä pentujen leikeistä:
Hyvin sujui XD Petokin kävi puntarilla, painoa oli n. 8,9kg :)
Torstaina käytiin metsäilemässä, ja olin ihan fiilareissani, kun vihdoinkin saatiin myös Pedolle heijastinliivit hankittua! Käytiin Kärkkäiseltä hakemassa samanlaiset liivit kuin Mörkölläkin :D Piheys iski mustissa ja mirrissä liivejä kattellessa, varsinki ku on vielä kasvava koira. Sitten kun nuo hajoaa, voi seuraaviksi ehkä harkita joitain hieeenoja (eli kalliita?).. :P
Ekan kerran otettiin minulle pyörä mukaan metsäreissulle. Idea oli loistava. Minä pyöräilen Mörkön kanssa edellä, palataan välillä takaisin, mutta Mörkö saa edetä ripeämpään tahtiin. Mies jää Pedon kanssa ja löntöstelevät omaan tahtiinsa perässä. Lisäksi ajateltiin, että katsotaan pääsisikö metsätiellä tekemään jonkinlaisen ympyrän, kun aiemmin ollaan menty vain edestakaisin.
Toteutus tökkikin sitten pahemman kerran. Isäntä piteli Petoa sen aikaa, kun minä lähdin mahdollisimman nopeasti pyöräilemään eteenpäin. Mörkö seurasi oikein innokkaasti mukana, kävi metsässä välillä haistelemassa mutta pysytteli aika tiiviisti mukana. Yhtäkkiä hätkähdän, kun satun vilkaisemaan sivulle, ja silmäkulmassa näkyy pyörän takareunalla liikettä! Penteleen Peto!! -_- Minä olin jo hidastanu pyöräilyvauhtia kun oltiin kadottu näkyvistä. Lisäksi oli vesikuoppainen tie ja isoja juuria, enkä osaa mennä niiden läpi/yli täysillä, vaan kiertelin ja kaartelin. Vauhtia oliki sitten sopivasti sen verran, että tuollanen pieni poropaimen sai meidät samantein kiinni :D Pariin kertaan Peto köhi, eli kovalla vauhdilla oli varmaankin pinkonut. Tasaantui nopeasti. Lähdettiin palaamaan porukalla takaisin.
Uusi yritys. Jätin lihapullatkin ja neuvoin syöttämään niitä ens alkuun paljon, ja leikittämään risuilla ja kävyillä, mitä nyt sattuu löytymään. Lähdin Mörkön kanssa. Tällä kertaa päästiin pidemmälle :D Mutta sitten alkoi kuulua sitkeää haukuntaa, pidemmällä suoralla ehdin nähdä takaa mutkasta ilmestyvän penteleen, ennenkuin itse pääsin katoamaan seuraavan mutkan taakse. Ajattelin että sama on pysähtyä, koska pieni juoksee itsensä ihan läkähdyksiin eikä varmana luovuta ennen kuin saa meidät kiinni.
Eikai sitä voi toruakaan siitä, että seuraa sitkeästi ja tulee luokse??!! :D Vaikka teki väärin, pakko sitä nyt oli kehua ja rapsutella x) Mies oli koittanu huutaa perään, pienesti oli päätä kääntäny vaan ei ollu vauhti hiljentyny :D Peto on mammanpoika. Luulisin että isoveikan peräänkin kyllä lähti :P
Löydettiinkin ympyräreitti. Tosin tuli ekan kerran tehtyä koko porukalla n. 6km kierros! Leppoisasti mentiin, aikaa tais mennä 1,5h-2h. Peto ravasi vauhdikkaasti koko matkan, yleensä edellä. Mietin että meneeköhän pentu pian särki jos tämmösiä lenkkejä vahingossa tehdään? Paria päivää vaille 15 viikkoinen. Kysyin kasvattajaltakin, että miltä kuulosti meidän metsäily. Hyvältä vaikutti :) Nämä on kuitenkin vielä harvinaisuuksia, yleensä pöllöillään metsässä 30-60min eikä kilometrejä tule kuin korkeintaan muutama (koiralle niitä tosin tulee useampia!).
Perjantaina kävimme reenailemassa yhdessä porokoira Kiepin kanssa. Harkkailtiin ihan vain kaksistaan tällä kertaa. Tällä kertaa reenipaikka oli uusi, erään koirapuiston vieressä, jossa menee sikinsokin myös pururataa. Häiriönä toimi siis harvakseltaan lenkkeilijöitä sekä jokunen koiranulkoiluttaja. Aluksi teimme omialle. Minä naksuttelin paljon kontaktista. Alkaa se pikkuhiljaa sieltä löytymään, se idea. Naksuttelin istumisestakin (niin, minä päätin että opetan Pedon istumaan, eiköhän se opi sen seisomisenkin). Lisäksi harjoteltiin lelulla leikkimistä, ja sitten irrottamista. Lelu oli uusi, ja luopuminen extravaikeaa ;) Koko ajan sujuu paremmin, ja onneksi on herkuille perso yksilö kyseessä, joten ruoka voittaa lelun :)
Loppuun otettiin hihnakäyttäytymistä ja ohituksia. Pidettiin melko hyvä väli toisiimme, ja käveltiin vastakkain. Kaveri olis kiinnostanut, mutta Peto meni suht. hienosti ja pääsin palkkaamaan tiheästi. Vähäsen opettelua on, että pysytään siellä sivulla, eikä tulla pomppimaan eteen ;)
Lopuksi annettiin koirien leikkiä pieni hetki. :) Oli jo vähän hämärää, joten osasin kuvata vain epätarkkoja kuvia! :D
Lauantaina Pedolla tuli 15 viikkoa täyteen! Nyt kun on jo muutamana viikkona tullut otettua sellainen viikkokuva, piti se tälläkin kertaa ottaa.
Kynsien leikkauksessa olen ollut nyt ahkerampi, ja koko ajan se sujuu paremmin. Etutassujen kynnet menee istuen tai seisten, takatassujen kynnet seisoen. Itse minä istun lattialla, kun tämä kaveri on vielä niin matalalla :D
Sunnuntaista tulee oma kuvapostaus, silloin oli pentureenit, joista myöhästyimme, ja kävimme sitten loppuleikeissä vain. :P
Edelleenkään ei olla ilmottauduttu minnekään koirakouluun Pedon kanssa (eikä Mörkönkään kans). Jossain vaiheessa sellaisessa vois käydä, vaikka sen pentukurssin, tai kenties pentutokon tai -agin (tai molemmat!?! :O)... hmm :D
Vanni, Veela ja Peto
No mutta eilen käytiin ihan sellasissa itse järkkäämissä yhteisharkoissa, häiriötreeneissä tai miksi vois kutsua. Reenien jälkeen oli leikkihetki pentujen kanssa, josta kuvia tekstin täytteenä. Itse reeneistä on vaikeaa ottaa kuvia :D
Suomenlapinkoira Vanni, 11 viikkoa, pyllyilee ;)
Harkkailtiin ennen leikkejä n. 20-30 minuuttia. Meitä oli paikalla kolme koirakkoa, kaksi koirakkoa perui. Olihan nuissa kahdessakin meille häiriötä aivan hyvin :D Taisi olla suurimmaksi osaksi ihmettelyä vähän jokaisella. Meillä ei olla Pedon kanssa kotonakaan kuin pariin kertaan vasta vähän "vakavammin" tehty. Joten muutoinkin aika uutta tällainen tekeminen.
En yhtään sen enempää ajatellut, mitä harjoiteltaisiin. Olin varautunut siihen ihmettelyyn :D Lähinnä palkkasin kontaktin hakemisesta. Kontaktista ja seisomisesta vähän klikkailin. Sitten kuljettiin itseksemme hihnassa vähän matkan päässä siinä ympäristössä, siinäkin palkkailin halua tulla mukana, seurata ja tarjota kontaktia. Yritän olla looginen siinä mitä haluan, en tiedä olenko oikeasti ;D
Välillä Peto kiinnostui reenikavereista, ja ilman hihnaa olisi varmasti ehtinyt mennä vähän morjestamaankin :D Mutta suurimmaksi osaksi seurasi hienosti minua ja mitä tehtäisiin seuraavaksi :)
Otettiin myös ohitusharjotukset vuorotellen jokainen. Minun viisas ideani oli, että kaksi seisoo paikallaan ja yksi kiertää esim. kahdeksikkoa. Ehkä hieman haasteellinen harjoitus ekaksi kerraksi, ainaskin meille, vaikka oli ihan minun hieno ideani :D Eikä siinä tullu mieleen että oishan siinä voinut ihan vaan ympäri kiertää, tavallaan 0 eikä 8... x) Lisäksi minä seurasin niin kauheasti että miten Peto etenee, että menin ihan liian läheltä paikallaan olevia reenikavereita :D Hyvä etten törmänny ;D Eli kauempaakin oisin voinut mennä, eikä olis ollut Pedollekaan niin vaativaa sillä tavalla :) Vaikka hyvin Peto meni loppuen lopuksi, tottakai ne kaverit kiinnosti mutta ei siinä mitään kauheeta riehuntaa sentään saatu aikaan!
Onko tämä lappalaiskasa?
Minulla on lisäksi selvästi palkkausongelma namien kanssa. Oikeasti, ne namit ei mene Pedon suuhun!! Aina tipahtaa.. Sitten niitä pitää jäädä etsimään.. Yritän oikein tarkkana olla että tarjoan suuhun ne enkä esim. poskelle tai leuan alle x) No silti ne usein tipahtaa :D Ehkä Peto ei hoksaa että sillä olis jo nami suussa, kun se niin himoitsevasti yrittää sen kädestä ottaa? :D
"Olen nääääin iso!"
"Don´t hurt me!" ;D
Lisäksi nyt yritin keskittyä palkkaukseen siltäkin osin, etten ois antanut namia silloin kun Peto vaatii etukäpälien kera herkun itselleen. Olen sortunu tähän mitä ilmeisimmin, koska niin kauheasti ne etutassut nousee kädestä pitämään kiinni.. O_O
Ensin oli kyljellään mateleva lapinporokoira, sitten suomenlapinkoira.. x)
Eipä me kauheesti sitten enempää tehty, leikkihetkessä menikin n. tunti :D
Nätti Veela
Kun päästiin kotiin, oli Hauhaun tonnikalanameja vielä jäljellä lähes puolet, mitä mukaan olin ottanut. Ihan oikeesti siksi tuollasta gourmeeherkkua, kun ei ollut nakkia tms. enkä jaksanut alkaa juustoa pilkkomaan. Nuita Hauhaun pusseja on muutama kaapissa, kuukausi sitten ostettu, pitäähän neki käyttää toki pois :P
Pörheä Vanni
Pedolla näytti virtaa riittävän vielä ihan mahdottomasti, oli kai autossa puolen tunnin matkan ladannut akkujaan ;) Joten kotipihalla vielä naksuttelin loput namit, ja päästiin aika hyvään katsekontaktiin jopa! :) Tuntui jo hiukan hoksaavan että käsien sijaan pitää katsoa vielä väääähän ylemmäs :D Lisäksi aina yritin katsoa palkatessa, että seisoo eikä istu. Tuli myös paljon nenänkäyttöä, koska nakkasin suurimman osan nameista aina ruohikkoon pienen matkan päähän. Peto jaksaa keskittyä etsimiseen paaljon paremmin kuin Mörkö :D
Saatiin myös kisureeniä taas, ja alussa teki mieli syöksyä kissan luokse/perään, mutta parilla kiellolla/kehulla ja palkkauksella, tuli luokse taas vaikka oli menossa kissaa kohti, ja loppuen lopuksi käveltiin kissan ohikin eikä Peto edes vilkaissut :)
Peto näyttää vähän kyrsiintyneeltä... ;D
Sitte Peto jurottaa ;)
Mörkö kävi isännän kanssa hihnakävelyllä, ja kun tuli takaisin, saatiin vielä aivan järkyttävät riekkuvillit pihalla, ja piti sitä sekoilua sisälläkin hetki jatkaa :P Että voi noinkin nuoressa koirassa virtaa riittää moneksi tunniksi jo! O_O Ottaen huomioon, se ei vain nuku aamusta iltapäivään, se on Mörkön kanssa takapihalla koko työpäivän ajan. Viikonloppunakin suurin osa vuorokaudesta menee ulkona, ei kumpikaan koirista kauheasti sisällä jaksa olla. :) Tosin suurimmaksi osaksi vaan hengailevat kun keskenään ovat pihalla..
"Mulla on näin monta hammasta!!!"
Vanni miettii....
"Otappa ihan iisisti" :P
Vielä yks jutska, viikko sitten kokeilin mitä Peto sanoo jos autonrenkaan läpi nakkaan lelun. No sehän hyppäsi vauhdilla läpi ;) Olisko se agiporo kenties.... x)
