Nyt tulee tylsiä kuvapäivityksiä, tässä ensimmäinen..

kaikki kuvat 25.10.2012

Ajattelin laittaa vain pelkkiä kuvia, mutta jos minä nyt kerron sentään ihan vähäsen kuulumisiaki..

Viime viikolla me oltiin ihan omissa oloissamme kotona. Yhet pentureenit olis ollut, vaan Auto sanoi KaPut, joten jäätiin kotiin. Oli se Auto sanonut KaPut jo edellisenä iltana, en vaan tiennyt että se oli niin totaalinen KaPut. :/

Muutaman päivän olin ihan masentunut ja onneton ja tunsin olevani loukussa täällä ei missään (hehe), mutta lauantaina mies sai auton viimeinkin startattua, ihmeteltyään usean päivän konepellin alta löytyvää moottoria. Jotain se sieltä avasikin ja tarkasti, mutta ei se mitään vaihtanut uuteen tai korjannut (niin se itse sanoi). Auto kuitenkin käynnistyi \o/ Ja sunnuntaina päästiin käymään metsäilemässäkin, jee!(josta laitan liudan tylsä metsäkuvia)

Peto valmistautuu loikkaamaan lintujen perään.

Viime viikolla kävin piiiiiiiiiiiitkästä aikaa Pedon kanssa peltoilemassa pariinkin otteeseen, ilman Mörköä. Täytyypähän todeta, että onpas paljon kontaktinhaluisempi Peto ilman koirakaveria.. Paljon enemmän tulee jaloissa pyörähtään ja muutenkin tarkemmin seurailee ja on myös kuulolla tosi paljon paremmin yksin.

Koko ajan olen aatellutkin, että jos oisin viisas ja reipas koiranomistaja, kävisin Pedon kanssa paljon kahdenkeskenkin lenkkeilemässä. Vaan olen laiska ja käytän koirat yleensä yhtäaikaa lenkillä. Mikä tarkoittaa sitä metsässä tai pellolla rymyämistä ihan sekopäänä... Mörkön kanssa käydään kahdestaan vetojutut tekemässä, ja Pedon kanssa käydään kahdestaan pentureeneissä/koiratreffeillä..

Komea kyttyräselkäinen porokoirani

Viime viikolla minä myöskin olin hurrjan reipas Pedon kanssa, naksuttelin sille vatia. Ehkä kolmena päivänä harjoiteltiin, 1-3 erää ja ehkä 5-10 naksuttelua kerrallaan. Huomasin että Peto jaksaa aika hyvin useammankin naksuttelun, vaikka jos meinasi jo kyllästyä niin jätin vähemmälle. Päästiin viimeisillä kerroilla nyt siihen, että Peto lähi nuuhkimaan vatia. Katsotaan jos jatketaan tällä viikolla, ja saatais tassut vadille :P

Seuraavaksi tiedossa lisää valokuvia mutta ei mitään järkevää kerrottavaa... Stay Tuned!

-M

Ekat yhteisreenit 22.8

Veela ja Peto

 Edelleenkään ei olla ilmottauduttu minnekään koirakouluun Pedon kanssa (eikä Mörkönkään kans). Jossain vaiheessa sellaisessa vois käydä, vaikka sen pentukurssin, tai kenties pentutokon tai -agin (tai molemmat!?! :O)... hmm :D

Vanni, Veela ja Peto

No mutta eilen käytiin ihan sellasissa itse järkkäämissä yhteisharkoissa, häiriötreeneissä tai miksi vois kutsua. Reenien jälkeen oli leikkihetki pentujen kanssa, josta kuvia tekstin täytteenä. Itse reeneistä on vaikeaa ottaa kuvia :D

Suomenlapinkoira Vanni, 11 viikkoa, pyllyilee ;)

Harkkailtiin ennen leikkejä n. 20-30 minuuttia. Meitä oli paikalla kolme koirakkoa, kaksi koirakkoa perui. Olihan nuissa kahdessakin meille häiriötä aivan hyvin :D Taisi olla suurimmaksi osaksi ihmettelyä vähän jokaisella. Meillä ei olla Pedon kanssa kotonakaan kuin pariin kertaan vasta vähän "vakavammin" tehty. Joten muutoinkin aika uutta tällainen tekeminen.

En yhtään sen enempää ajatellut, mitä harjoiteltaisiin. Olin varautunut siihen ihmettelyyn :D Lähinnä palkkasin kontaktin hakemisesta. Kontaktista ja seisomisesta vähän klikkailin. Sitten kuljettiin itseksemme hihnassa vähän matkan päässä siinä ympäristössä, siinäkin palkkailin halua tulla mukana, seurata ja tarjota kontaktia. Yritän olla looginen siinä mitä haluan, en tiedä olenko oikeasti ;D

Välillä Peto kiinnostui reenikavereista, ja ilman hihnaa olisi varmasti ehtinyt mennä vähän morjestamaankin :D Mutta suurimmaksi osaksi seurasi hienosti minua ja mitä tehtäisiin seuraavaksi :)

Otettiin myös ohitusharjotukset vuorotellen jokainen. Minun viisas ideani oli, että kaksi seisoo paikallaan ja yksi kiertää esim. kahdeksikkoa. Ehkä hieman haasteellinen harjoitus ekaksi kerraksi, ainaskin meille, vaikka oli ihan minun hieno ideani :D Eikä siinä tullu mieleen että oishan siinä voinut ihan vaan ympäri kiertää, tavallaan 0 eikä 8... x) Lisäksi minä seurasin niin kauheasti että miten Peto etenee, että menin ihan liian läheltä paikallaan olevia reenikavereita :D Hyvä etten törmänny ;D Eli kauempaakin oisin voinut mennä, eikä olis ollut Pedollekaan niin vaativaa sillä tavalla :) Vaikka hyvin Peto meni loppuen lopuksi, tottakai ne kaverit kiinnosti mutta ei siinä mitään kauheeta riehuntaa sentään saatu aikaan!

Onko tämä lappalaiskasa?

Minulla on lisäksi selvästi palkkausongelma namien kanssa. Oikeasti, ne namit ei mene Pedon suuhun!! Aina tipahtaa.. Sitten niitä pitää jäädä etsimään.. Yritän oikein tarkkana olla että tarjoan suuhun ne enkä esim. poskelle tai leuan alle x) No silti ne usein tipahtaa :D Ehkä Peto ei hoksaa että sillä olis jo nami suussa, kun se niin himoitsevasti yrittää sen kädestä ottaa? :D

"Olen nääääin iso!"

"Don´t hurt me!" ;D

Lisäksi nyt yritin keskittyä palkkaukseen siltäkin osin, etten ois antanut namia silloin kun Peto vaatii etukäpälien kera herkun itselleen. Olen sortunu tähän mitä ilmeisimmin, koska niin kauheasti ne etutassut nousee kädestä pitämään kiinni.. O_O

Ensin oli kyljellään mateleva lapinporokoira, sitten suomenlapinkoira.. x)

Eipä me kauheesti sitten enempää tehty, leikkihetkessä menikin n. tunti :D

Nätti Veela

Kun päästiin kotiin, oli Hauhaun tonnikalanameja vielä jäljellä lähes puolet, mitä mukaan olin ottanut. Ihan oikeesti siksi tuollasta gourmeeherkkua, kun ei ollut nakkia tms. enkä jaksanut alkaa juustoa pilkkomaan. Nuita Hauhaun pusseja on muutama kaapissa, kuukausi sitten ostettu, pitäähän neki käyttää toki pois :P

Pörheä Vanni

Pedolla näytti virtaa riittävän vielä ihan mahdottomasti, oli kai autossa puolen tunnin matkan ladannut akkujaan ;) Joten kotipihalla vielä naksuttelin loput namit, ja päästiin aika hyvään katsekontaktiin jopa! :) Tuntui jo hiukan hoksaavan että käsien sijaan pitää katsoa vielä väääähän ylemmäs :D Lisäksi aina yritin katsoa palkatessa, että seisoo eikä istu. Tuli myös paljon nenänkäyttöä, koska nakkasin suurimman osan nameista aina ruohikkoon pienen matkan päähän. Peto jaksaa keskittyä etsimiseen paaljon paremmin kuin Mörkö :D

Saatiin myös kisureeniä taas, ja alussa teki mieli syöksyä kissan luokse/perään, mutta parilla kiellolla/kehulla ja palkkauksella, tuli luokse taas vaikka oli menossa kissaa kohti, ja loppuen lopuksi käveltiin kissan ohikin eikä Peto edes vilkaissut :)

Peto näyttää vähän kyrsiintyneeltä... ;D

Sitte Peto jurottaa ;)

Mörkö kävi isännän kanssa hihnakävelyllä, ja kun tuli takaisin, saatiin vielä aivan järkyttävät riekkuvillit pihalla, ja piti sitä sekoilua sisälläkin hetki jatkaa :P Että voi noinkin nuoressa koirassa virtaa riittää moneksi tunniksi jo! O_O Ottaen huomioon, se ei vain nuku aamusta iltapäivään, se on Mörkön kanssa takapihalla koko työpäivän ajan. Viikonloppunakin suurin osa vuorokaudesta menee ulkona, ei kumpikaan koirista kauheasti sisällä jaksa olla. :) Tosin suurimmaksi osaksi vaan hengailevat kun keskenään ovat pihalla..

"Mulla on näin monta hammasta!!!"

Vanni miettii....

"Otappa ihan iisisti" :P

Vielä yks jutska, viikko sitten kokeilin mitä Peto sanoo jos autonrenkaan läpi nakkaan lelun. No sehän hyppäsi vauhdilla läpi ;) Olisko se agiporo kenties.... x)

Ens viikolla taas reenaillaan toivon mukaan! :)

-M

Peto 10 viikkoa 18.8.

Koska yritin ottaa seisontakuvaa Pedosta viime lauantaina, 10 viikon kunniaksi, pitäähän siitä oma merkintä tehdä, vaikka pentu on jo enemmän 11 viikon puolella tällä hetkellä x)

Vasen puoli... hmmm... :D

Pylly painuu alas :D En antanu namia! :D

Kovasti yritän itse tsempata ja vahvistaa nyt seisomista aina vaan x) Jotenki Pedolla tuo pylly vaan laskeutuu alas O_O

Sitten ohjataan toisinpäin.

Vielä toinen jalka portaalle..

Peto 10 viikkoa! :)

Kiitos! :)

Viikonloppuna pidin ekan kerran pienet "treenit" omalla pihalla. Vuorotellen toinen tarhassa odotti, kun toisen kanssa tein. Peto meinasi piipata ja haukkuakin, tarvii kaverin suihkepullon kans siihen ;) Ekan kerran tarjosin Pedolle juustoa. Kelpasi! Käytiin vielä Pedon kanssa töpsyttelemässä autotallin edustalla, ilman hihnaa hui, ja ei mitään halua lähteä viereltä minnekään :D Hyvä ettei niskat katkea, kun tuijotti minua (tai kättäni ehkä) tiiviisti. Isäntä oli autotallin edustalla työhommissa, yritin vapauttaa Pedon isäntää tervehtimään. PÖH! EI SILLÄ OLE JUUSTOA, MINÄ TIEDÄN! :DDD Ihana Peto <3

Naksuttelin lähinnä kontaktia, halua seurata minua, seisomista. Luoksetuloja otettiin myös. Kissakin kävi häiriönä, ja sain Pedon pysähtymään ja lopuksi myöskin tulemaan luokse kesken kisujahdin ;) No, saa nähdä sitten kuukauden/vuoden kuluttua ;D

Vapaa poseeraus, 10 viikkoa edelleenkin ;D

Kotona ollaan harjoiteltu ruokakupille odottamista, ei ryykäillä. Vielä ei ihan kunnolla malta, hieman tönäisen kauemmas alussa, sitten yleensä jää jo odottamaan.

Keittiöön ei saa mennä. Sinnikäs kaveri, edelleenkin se yrittää hiippailla sinne, ja onpahan tuo perhanan pieni musta ehtinytkin huomaamatta kielletylle alueelle x)

Irrottamista/luovuttamista lelulla, roskat kävelylenkeillä.. Pikkuhiljaa :)

IsopääPeto :)

Enemmän voisin käsitellä, muka leikata kynsiä, harjata, katsoa hampaita jne. mutta toisaalta kyllä niitä ehtii harjoitella vaikka ei päivittäin teekään, onhan Mörköstäkin tullu ihan hyvä ;)

Tällasta lähinnä, arkijuttuja.

-M

Viikon kuulumisia

Lyhyesti tämän viikon kuulumisia Mörkön reenailun osilta, Pedon kuulumisia ja yhteiseloa..

Mörkön kanssa käytiin maanantaina taas n. 3km vetolenkillä. Siinä sitten ihmettelin ja yritin kuikuilla ja nähdä kuinka koira kulkee. Erityisesti siinä vaiheessa, kun vauhti alkoi hiljentyä, huomasin että kyllähän se perhana peitsaa -_-

Olen aiemminkin sillon tällöin nähnyt että peitsaa, mutta kulkee myös nätisti oikeallakin ravilla.. Vetolenkin päätteeksi vielä pihalla ihmeteltiin ja tarkkailtiin, että millä lailla ravaa vapaana jne. Oikein hyvännäköisestihän se meni. Voiko huono kunto aiheuttaa peitsaamista? O_O Vai onko se lihaskipua tms. aina.. Valjaitakin ollaan mietitty.

Varasin Mörkölle elämänsä ensimmäisen koirahieronnan, sain ajan tulevaksi maanantaiksi, eli huomiseksi :) Jännittää ihan että saakohan tuota poikaa hierottua! :D Se meinaa olla jokseenkin kauhee hössö aina ens alkuun.. Kauheena ei ehditä töiden jälkeen ennen hierontaa aktivoida koirua, suunnitelmana on että mennään pellolle kaikki porukalla hölmöilemään, saa juosta vapaana oman mielensä mukaan..

Jätettiin vetolenkit tuohon hierontaan saakka nyt pois, ja katsotaan sitten mitä hieroja sanoo. Onko täysin jumissa vai onko ihan kunnossa ja johtuuko peitsaaminen sitten jostain muusta.. Hieroja epäili, että ei ole valjaista, vaan jostain syvemmistä lihaksista, en nyt muista mitä se puhelimessa analysoi pikaisesti :D

Ollaan kuitenkin käyty pyörälenkeillä muutaman kerran muutaman kilsan kierroksella. Innoissaan alkumatka meinaa mennä laukalla, yleensä itse toppuuttelen alusta lähtien raviin. Seurasin joka kerta tarkalleen, kuinka menee. Muutaman metrin meni laukasta raviin vaihdettaessa peitsaten, sitten ravasi oikein. Mieskin kävi tällä viikolla elämänsä ensimmäisen kerran koiran kanssa yksin pyörälenkillä, ja oli kuulemma nättiä ravia mennyt.

En tiedä olisko kannattanut pyörälenkilläkään käydä, mutta kun näytti ravaavan niin hyvin, ajattelin että käydään lyhyitä kierroksia tekemässä.

Mörköllä ja Pedolla on alkanut sujua koko ajan paremmin kimpassa. Uskallan jo huoletta jättää poitsut pihalle omissa oloissaan olemaan. Ikkunasta saattaa nähdä, kun juoksevat takapihalla yhdessä. Usein kun menen ovesta kurkistamaan ja moikkaamaan, makoilevat siinä jossain oven lähettyvillä, terassilla tai nurmikolla. :)

Olen myös paljon harjoitellut palkkaamista herkuilla, eli siis että Mörkö ei koe sitä uhkana, kun annan Pedolle namskua myös. Mörkö saa namia, kun on nätisti kun palkkaan Petoa :D On tullut jo tilanteita, kun Mörkö ei ihan aina syöksykään katsomaan, että mitä se nyt sai ja mulle kans!! :D

Pedon kanssa ollaan ihan muutamia kertoja naksuteltu. Lähinnä vaan että naks ja nami, jotta oppii yhdistämään palkan ääneen. tai äänen palkkaan, miten se menee oikein :D Parina viime kertana olen alkanut hakea katsekontaktia. Onpa vaikeaa nähdä pikkuisista tummanruskeista silmistä, että katsooko ne minne suuntaan :D Viime kerralla huomasin, että Peto alkoi hoksata, että naks kuuluu aina kun katson tuohon suuntaan. MUTTA itse huomasin, että Peto laittoi aina persauksen lattiaan samalla kun katsoi minua!! GRRRR ja minä oon päättäny että en opeta Petoa ensimmäisenä istumaan :D Me aiotaan opetella seisomaan :D Ei nyt mikään kamala tilanne tässä mutta oli sellanen kämmen otsaan hetki kyllä.. x)

Viikonloppu ollaankin vietetty Pedon osalta kakkatunnelmissa, meidän vauvallamme on ripulia. Perjantaina käytiin kylillä iltapäivällä töiden jälkeen, siellä ripuloi ekan kerran, ja sitten ollaan vietetty viikonloppu kotosalla. Perjantai-iltana lisäsin ruokaan tehobaktia, samoin lauantaiaamuna, ja luulin jo ripulin menneen ohi, mutta tänäänkin vielä useasti ripuloi. Päiväruuassa lisänä taas tehobaktia, ja nyt jatkan sitä siihen asti taas että tulee kunnon kakka.

Onneksi tuosta vatsapöpöstä huolimatta meillä on ollut virkeä ja leikkisä pentu. Juo myös vettä hienosti. :) Riehuu itsensä väsyksiin Mörkön kanssa. Sitten voi nukkua, vaikka muutaman sentin päässä porattaisiin porakoneella :D

Olipa lyhyesti kerrotut kuulumiset! :D Kuvia lisäilen meidän kauhukaksikosta tuossa viikolla. Pedon kanssa mennään ihmisten ilmoille vasta sitten kun ripska on ohi, toivottavasti ei enää kauaa kestäisi! Tulossa myös tarinointia meidän ekasta hierontavisiitistämme! :)

-M

Liinat tiukalle NAKS!

Ja kappas vaan näin käväisin koittamassa ensimmäisen kerran uudenlaista harjoittelua vetämiseen liittyen.

Sain ihania ohjeita ja vinkkejä useilta eri malamuuttiharrastelijoilta! Lisäksi sain itselleni melkein sellaisen olon että olenpas varsinaisen paska taidoiltani koiran koulutuksen suhteen :D Haha tsoukki! Enivei, myönnän kyllä aina rehellisesti, että minä en todellakaan tiedä mitä pitäisi tehdä ja miten olisi parhainta edetä. Ja siksipä onkin hyviä kaikenlaiset foorumit, keskustelupalstat ja FB ryhmät, joissa voi kysellä ja saa useitakin erilaisia tapoja harjoitella samaa asiaa. :) Jos joku neuvonantaja nyt lukaisee, niin KIITOS vielä kerran! :D

Tänään yritimme sellaista line-out-harjoitusta, eli koiran pitäisi siinä pitää liina tiukalla koko ajan. Ja tätä harjoitusta oli tarkoitus naksuttimen kanssa tehdä, meille naksutin on kuitenkin tuttu kapine.Ohjeet menivät jokseenkin tälleen: Sidotaan liina vaikkapa itseen kiinni, ja sen jälkeen seisoskellaan ja odotellaan. Koira saa itse selvittää mitä sen halutaan tekevän. Tässä tavoitteena oli saada koira kiristämään liina kuono menosuuntaan. Joka kerta, kun liina kiristyy, nopeasti naks ja palkka nakataan eteen. Kun tätä on harjoteltu niin että se alkaa sujuilla, lähetään etenemään askel, naks, pari askelta naks jne jne. ja liinan pitää siis pysyä tietysti tiukalla. Kuulostaahan helepolta??!! :D

NOT!! Siis minä sain varsinaisen tokokoiran tässä reenissä, hihnassakaan ei noin sievästi ja KÄRSIVÄLLISESTI tillota silmiin, että noh, mitäs me harjotellaan?? Istua kökötti ikuisuuksien loppuun asti edessä tuijottamassa :/ Minä en tarjonnut katsekontaktia O_O Noh, jonkun verran alussa maisteli valjaita, mutta ei pitkään sitä jaksanut. Välillä alkoi nuuhkimaan ympäristöä ja pyöri siinä lähettyvillä, juuri liinanmitan etäisyydellä niin, että EI, se liina EI kiristynyt sitten kertaakaan!! Oisin voinu alussa naksauttaa vaikka ihan vaan siitä että kunhan kiristyy ihan mihin suuntaan tahansa x) Yhden kerran sitten tuossa odotellessa tuli jopa vähän isompi sekopääkohtaus, ja peruuttamalla kiskoi valjaita niskaansa ja sitten sai kuonon jotenkin huonosti ja vaikka ei sais reagoida niin minä nyt kävin ottamassa sen kuonon irti, kun Mörkö oli rauhallisempi.

Olen ihan liian malttamaton ja paljon kärsimättömämpi mitä Mörkö, niin aloin sitten pilaamaan lisää tätä harjoitusta. Se ikuisuus oli minulle liikaa, vaikka olis Mörkö varmasti voinut puolen tunnin päästä kyllästyä kököttämään yhdessä kohtaa..ehkä :D Minä kyllästyn nopeampaa mitä ilmeisimmin :D Joten ajattelin kokeilla että jos lähettäisiin kävelemään, niin Mörköhän menisi varmanakin kävelemään eteen ja myöskin niin että liina kiristyisi, koska vaikka hihnalenkkeily onkin alkanut sujumaan erittäinkin hienosti, silti välillä vauhti kiihtyy ja hihna kiristyy.. Miksi ei sitten kiristyisi valjaissa?! Pääsisin naksuttelemaan ja sitten vetäisi lisää!! VÄÄRIN!!

Sain varsinaisen mallikelpoisen tokoseuraamisen, vasemmalla puolella, oikealla puolella.... katsekontakti oli rikkomaton. Oltaispa oltu hihnalenkillä just sillä hetkellä!!! Minä en vahvistanu katsekontaktia edelleenkään. Välillä Mörkö meni jopa eteen kävelemään, mutta arvatkaa vaan, meni liina löysällä ja niin rauhassa tepastellen että soronoo. No muutaman kerran sitten liina kiristyi ja heti naksautin ja nakkasin palkan eteen. Mutta ei siitäkään useimmiten mitenkään onnistunutta tullut, koska Mörkö ei hoksannut että nakkasin sen namin sinne eteen, katsoi taakseen juuri sillä hetkellä kun nami olisi tullut näkyviin etupuolella -_- Eli jotenki ajoitus pitäis ajatella paremmin palkkauksessakin..?

Sitten minä päätin että ei tästä tuu nyt yhtään mittään, vaikka sain tosi hyvät ohjeet, mutta kun pilasin itte ja oli liian haastavaa minun taidoilleni :D Ajattelin kokeilla seuraavaksi samaa harjoitusta niin, että Mörkö saisi vetää jotain muuta kuin minua, pientä painoa, ja minä voin kannustaa Mörkön etenemään kulkemalla tarvittaessa vaikka vierellä, mutta koko ajan liina pysyisi tiukalla ja vedontunne säilyisi. Laitettiin liina kiinni pariin lautaan, ja mitä nyt itse kiskoin sitä, niin oli siinä painoa ihan kivasti, kun ei luista ollenkaan. Lisäksi kiva raahautuva äänitehoste häiriönä myös takana ;)

Tämän alotin ihan kuulkaas heruttelemalla namia nokan edessä, sanokoon kuka mitä vaan! :D Mutta näin päästiin heti erinomaisesti liikkeelle, vaikka vähän piti taakse vilkuilla että mitä siellä on. n. 5-10m päästä aloin nostella kättä nenästä pois pidempiä aikoja ja 20m päässä pääsin jo nakkaamaan namin eteen palkaksi ja aloin jättäytymään taakse. 100-200m päästä jätin nameja jo reilusti vähemmälle, Mörkö olis halunnu lisätä jo vauhtiakin, mutta mentiin kävellen, minä tulin lisävastukseksi vetokuormaan ;D 500m kohdalla jätin aika lailla namit pois ja kannustin ainoastaan kehuilla etenemään.

500-1,5km välillä tuli pari häiriötä, haukkuvia koiria pihassa, jonne olis tehny mieli mennä ja siinä jopa pysähtyikin mutta päästiin jatkamaan matkaa ihan ok. Naapuri yhdessä pihassa moikkasi, ja Mörkön mielestä olis ollut kohteliasta tieteski mennä tervehtimään, mutta päästiin ohi melko ok. Lautasysteemi perässä tökkäsi kerran mutkassa hankeen, jossa aloin äkkiä kannustamaan innokkaasti Mörköä eteenpäin ja Mörkö vetikin laudan lumen läpi hienosti itse! Yhdessä kohdassa autoin, kun laudat tökkäsi päällysteen reunaan niin, että se olis nyt ollut vielä liikaa vaadittu jos sitä olis pitänyt koittaa irti saada :D Pikkuhiljaa! :D

Kun oli alle 100m matkaa, Mörkö päätti hypätä hankeen -_- tuli kuitenkin hienosti pois eikä jäänyt sinne kuppailemaan. Uudelleenkin olis vielä tehnyt mieli mennä, mutta eteenpäin kannustuksella malttoi mielensä ja pysyi tiellä. Pihalle asti veti hienosti seis käskyyn saakka, pysähtyi (ei siis osaa seis käskyä, mutta pysähtyyhän se kun minä en enää etene :D ) ja jäi paikalleen liina tiukalle :D

Matkalla tuli aivan minimaalista nopeaa pään kääntymistä pari kertaa kohti valjaita, mutta ei napannut kiinni eikä jäänyt yrittämään sen enempää. Ja alkuhan meni lähes keppuroimatta, jotain ihan vähäistä kääntyilyä oli, mikä siis on totaalisen mitätöntä verrattuna siihen edelliseen kauhistukseen :D

Voiskohan tällanen harjotus toimia meille nyt? Olisko tästä apua? Minä siis sain melkein 1,5km kulkea siellä takana, "vedettävänä"... Tulipahan tosi hyvä fiilis tästä harjotuksesta! :) Tämä tyyli ainakin tuntuu meille kummallekin sopivalta.

Saapa nähä miten seuraavalla kerralla sujuu :P

-M

Mitä teimme viikonloppuna, koska tiedän että kaikkia kiinnostaa!

Oon alkanut tämän vuoden puolella, tai oikeestaan kun kovat pakkaset alkoi loppumaan, tokoilemaan tavallisilla hihnalenkeillä. Se on vähän sillä lailla jääny talvella, laiskottanu ja on kylmä ja käydään vaan reippaasti reippailemassa.

"Hmmmmmhh.... Mitähän tekisin Tiikerille..."

 Nyt sitten oon alkanut ottamaan mukaan herkkuja ja pysähdytään välillä ottamaan perusasentoa yms. Tehdään niitä monesti myös ohitustilanteissakin, vaikka ne on olleet lähinnä ihmisten ohittamisia, kun ollaan otettu muutamia käskyjä. Oon aatellut siinä itse niin, että saadaan häiriön alla harjotella.

"Taas tuoki kyttää mun tekemisiä..."

Ollaan tsempattu ns. kotitokoiluissa, eli päätin että koitetaan kulkea vähän eri paikoissa harjottelemassa. Tuleehan siinä Mörköllekin vaihtelua maisemiin, kun yleensä on aina ne samat hihnalenkkiympäristöt ja samoin samat lähipellot ja -metsät. Minusta siis lähiympäristö on sitä, kun voidaan kotipihasta lähteä kävellen.. :D Heti jos tarvitsee autolla huristella jonkunlaisen matkankin päähän, se on jo kauempana ;D

Viime perjantaina käytiin meidän lähikoirapuistossa tokoilemassa tunnin verran. Siellä ollaan koiratreffailtu muutamat harvat kerrat, ja ollaan siellä myös käyty sitten ihan itsekseenkin pyörähtämässä. Siellä ei sitten olla koskaan vaadittu ihmeempiä, ehkä yksin ollessa nakattu palloa ja vähän luoksetuloa.. Eli Mörkö on oppinut että siinä ympäristössä se voi keskittyä touhuamaan ihan omiaan taikka saa leikkiä kaverin kanssa.

Ravistellaan vähä, rakkaudesta.

 Otin kaikki tokokamppeet mukaan (ne mitä tällä hetkellä tarvitaan harjotuksiin :D), ja paaaljon lihapullaa.. Tavoitteena minulla oli oikeastaan ainoastaan saada koira keskittymään minuun. Arvasin että pelkästään se on alussa työlästä ja haastavaa.. x) Otin avuksi naksuttimen, ja ensin aloitettiin hihnassa aivan paikallaan harjoittelemaan. Näin Mörkö ei päässyt heti livahtamaan muihin maisemiin, ja sain vahvistettua tiheällä tahdilla katsekontaktia. Kun Mörkö hoksasi että ehkä nyt lihapullat voittaa nämä kaikki puiston pissahajuset, alkoi kontaktin haun välit tihentyä jne.

Seuraavaksi vapautin Mörkön ja aloin liikkumaan puistossa vaihdellen suuntaa usein. Mörköllä meni taas jonkun aikaa, kun innoissaan juoksi nuuhkimassa hajuja eikä paljoa minua huomioinut. Silti Mörkö yleensä seurailee, mihin suuntaan olen menossa, eli tulee perässä tai menee jossain edessä, ja kun vaihdan suuntaa, seuraa omaan tahtiinsa perässä. Aloin vaihtamaan suuntaa myös aina kun Mörkö juoksi minusta ohi, yritin tehdä äkkikäännöksen juuri ennen kuin Mörkö on kohdalla, jotta se näkee että käännyn ja mahdollisesti hämmentyisi ja alkaisi kiinnittämään enemmän huomiota että mihinkä me ollaankaan nyt menossa.. Enkä muuten tiedä toiminko kaikissa näissä harjotustilanteissa oikein.. :D

Sitten aloitetaan hellä "kirputus"..

 Tällä kääntymisellä oli kuitenkin ihan toivottu vaikutus, Mörkö alkoikin seurailemaan minua tarkemmin, tuli iloisesti vierelle pomppimaan ja tuijottamaan minua sellainen "Mikä sua nyt vaivaa ko säntäilet eestakas??!!" ilme naamallaan. NAKS ja lihapullat lenteli joka kerta, kun Mörkö haki katsekontaktia vapaaehtoisesti. Lopuksi tässä kävi niin, että Mörkö seurasi koko ajan mitä tehdään seuraavaksi :) Olin siis onnistunut tekemään itsestäni (eli siis lihapullista) mielenkiintoisemman ja hauskemman, kuin nuo tärkeät keltaiset lemuavat lumimaalaukset.

Nämä jututhan tein sillä lailla, että en missään vaiheessa millään komennolla tai äänellä herättänyt Mörkön huomiota. Eli tällanenki systeemi voi toimia! Ollaanhan tätä tehty pentusesta asti toki esim. metsässä ja omalla pihallakin, vaihdettu suuntaa ja äkkiä hypätty vaikkapa piiloon :D No, pitkä talvi ollut välissä :P

Tiikeri on ollut komerossa piilossa siinä asti, kun Mörkö teki sille tuon kainalon reiän.... :D

 Sitten kun minulla oli tällainen iloinen seurakoira seuraamassa jokaista liikettäni naurusuin, alotettiin ihan yksinkertaisesti istumisesta muutamalla toistolla. Sitten muutama perusasento, sitten vähän vauhdikkaita maahanmenoja, perusasentoa, ehkä vähän seuraamista, kosketusalustaa, perusasentoa, jes kuppia ja yhtä kapulareeniä josta koitan kertoa tokoreenipäiväkirjapäivityksessä (sanahirviö :D).

Tunnin tokoilut sujui ihan älyttömän hienosti, Mörkö jaksoi keskittyä siihen asti että lihapullat loppui!! Koirapuisto on autotien varrella, jonka toisella puolella menee kävelytie, ja siitä meni pariin kertaan koirakin ohitse, ja vähäsen koiraa piti hetki vilkaista, mutta sitten jo taas kyseltiin että mitä tehdään nyt :)

Se oli meidän perjantain tokoreeni, uudessa paikassa!

Useamman kuukauden se taisi komerossa olla..

Lauantaina käytiin sitten metsälenkillä, ja taas oli tokoreppu mukana. Metsälenkeilläkään ei kauheasti olla muuta tehty kuin luoksetuloja, ja ehkä istumista tms.. Tämä kerta ei niin älyttömän hienosti sujunu kontaktin suhteen, mutta toisaalta halusinkin että Mörkö myöskin tekee omia juttujaan, tai että metsässä saa juoksennella vapaasti ja haistella hajuja. Nähtiin pitkästä aikaa lenkin alussa hepoinenkin, onneksi Mörkö oli hihnassa. Aina kun Mörkö katsoi minua, palkkasin, koska oli tosi rauhallinen, ei vetänyt hepoista kohti ja seisoi nätisti aloillaan.

Mörkö muisti Tiikerin silti heti!

Metsässä sitten alkusekoilujen jälkeen aloin taas vaihtaa suuntaa aina kun Mörkö oli juoksemassa minusta ohi, ja lopulta siinä kävi taas samalla lailla, ohituksien välit tiheni koko ajan, eli Mörkö ei enää juossutkaan niin pitkälle kuin alussa, vaan alkoikin pysytellä lähempänä. Lopuksi käveli vierellä kieli poskella minua toljottaen että Yo watcha gono duu?? :D Ei tarvinne sanoa että lihapullaa lenteli.. ;D

Olihan Tiikeri Mörkön ensimmäinen rakkaus <3

Tällä kertaa otettiin sitten intensiivistä tokoreeniä ihan 10-20min pätkä vain. Jes kuppi saatiin menemään pilalle pari kertaa, kun jätin sen lähelle reppua, ja pidensin etäisyyttä. Kävi niin että Mörkö lähti tosi innokkaasti kupille, mutta jostain syystä juuri ennen kuppia menikin nuuhkimaan reppua :S siinä oli ehkä 1-2m väliä, eli liian lähellä sitten oli.. Huusin uudelleen JES niin meni kyllä samantien kupille mutta plääh onnistuin siis pilaamaan -_-

Tuolla korpimaisemissa tuli ekan kerran myös yks hiihtäjä, luisteli meidän ohitse muutaman metrin päästä. Huomasin hiihtäjän vasta Mörkön reaktiosta, eli tarkkaavaisesta katseesta. Onneksi satuin olemaan lähellä, joten rauhallisesti otin koiran kiinni ja kehuin paikallaan pysymisestä, laitoin varmuuden vuoksi hihnaan siksi aikaa että hiihtelijä meni ohi.

Sitten me jatkoimme metsälenkkiä, ja metsäautotiellä kävellessä aloimme lähestyä sitä kaameaa karkaamiskohtausta, kun Mörkö juoksi hiihtäjän luokse ja minä karjuin perässä jne jne.. En ottanut heti hihnaan Mörköä, vaan kiinnitin vain huomiota itseeni, palkkasin tiheästi ja käskyttelin koiraa sivulle, istumaan jne vähän väliä. Mörköstä huomasi että muisti tuon hauskan kohdan, koska alkoi hyvissä ajoin jo pällistelemään tosi tarkkaavaisena korvat höröllä, että josko sieltä kohta se hiihtäjä tulis ja minä voisin juosta sinne ja sitte voidaan olla mamin kaa hippasilla!! O_O

No sorruin sitten kuitenki vähän ennen ottamaan koiran kiinni, siis ei luottamus itseen eikä koiraan riittäny että oisin riskeerannu uuden tilanteen :D Kun meinas lähteä ryykään laduille päin, vaihdoinki suuntaa takaspäin ja sitten otettiin uusiksi tuon kivan paikan ohitus. Välillä tehtiin helppoja käskyjä ja sitten taas jatkettiin matkaa. Pari kertaa otettiin hihnanmitan etäisyydeltä luoksetuloakin, siinä kun Mörköllä olis tehny mieli singahtaa kaukaisuuteen ( eli siis siihen 10m päähän laduille). Tuli kyllä luokse tosi hienosti, eli havahtui kyllä samantien haaveiluistaan :D

Lauantaipäivään kuului kahden tunnin metsälenkin päälle vielä lähipellolla hiihtolenkki miehen kanssa. Mies ja Mörkö kävi siis pellolla ;D Mies meni luistellen sen meidän 1h-1,5h hiihtoreissun paaljon nopeammin :D haha.. Mörkö oli saanu juosta paljon rivakammin että pysyi perässä, ei ollu aikaa niin paljon nuuhkutella jänniä hajusia ;)

Sunnuntaina käytiin yhdessä pellolla hiihtelemässä. Minä tein lyhyemmän kiekan ja mies lähti Mörkön kanssa pidemmän mutkan kautta taas luistellen, ja sai minut kiinni, tai ainaki näkyviin, ennenku ehin pellolta pois. Siinä otettiinkin sitten pidemmältä etäisyydeltä luoksetulo, ehkä n. 200m päästä. Mörkö oli aika rivakasti juossut jo tuon hiihtelypätkän, ja nyt sitten täysillä vedätti minua kohti, aurinkokin paistaa porotti joten lämmin tais olla :O Kieli pitkällä juoksi, meinasi vauhti hidastua puolivälissä, pienellä kannustuksella kuitenkin tsemppasi ja tuli hienosti luokse asti :) Sen jälkeen sai rauhassa tasotella, kun käveltiin pellolta kotiin. Mentiin muuten hienosti hihnassa ;D

Hyi miten paljo minä taas kirjotin, mutta määhän kirjotanki ITTELLENI :D

-M

Tokoilua

 Tokon jatkokurssia on vielä kaksi kertaa jäljellä, viimeinen kerta on sopivasti ystävänpäivänä. :)

Seuraavaksi olisikin sitten tokon valmennusryhmä, jos halutaan jatkaa reenailua vielä eteenpäin. Kuullostaa heti paljon "vakavammalta", kun on valmennusryhmä :P Mietiskelin että se kyllä kiinnostaisi, ja kerran viikossa olis tosi hienoa jatkaa, mutta ehkä joka toinen viikko passais nyt kevään ajaksi paremmin meille. Ja eihän toki ole edes varmaa että päästäisiin sinne kurssille, ne kun on alkanu jo tammikuun puolivälissä :O Mutta pitää taas yrittää..

Nyt oon taas pitänyt Mörköllä muutaman viime kerran oikeastaan jatkuvasti hihnaa harjotellessa, vaikka se on tosi hyvin minuun kontaktissa ja seuraa innoissaan. Välillä silti tietyissä tilanteissa esim. jos mennään toisen koiran läheltä, eikä ole suoraan käskyn alaisena, ja toinen koira tuijottaa ja sen lisäksi vielä murisee, Mörkö jää tuijottamaan takaisin, eikä usein reagoi pelkästään sanalliseen kieltoon tai kutsuun, vaan pitää hihnasta nykäistä että jotenkin herää siitä tuijotuksesta. O_O Joten itsellä ei ole ihan 100% varma olo, että tuossa tilanteessa jäisi vain tuijottamiseen ja koska ei aina tottele käskyä, en viitsi ottaa riskiä että pääsee toisen koiran luokse. Varsinkaan kun ei ne kaikki toiset koirat välttämättä ole niin ystävällisiä jos tuntematon innokas koira tulee luokse. x) Joten kun sattuu olemaan ryhmässä muriseviakin yksilöitä, mieluummin pidän hihnassa vaikka jatkuvasti. Monesti hihna on vain kiinni ja roikkuu perässä kun mennään. Siinä tietysti voi olla haittana, voi kompastua remmiin tms. Välillä yritän rohkaistua ja hetkeksi ottaa hihnan kokonaan irti.

Tällä hetkellä mitä ollaan harjoteltu, on perusasento, liikkeelle lähtö, seuraaminen imutuksella, tasapainojuttuja, kääntyminen (vasempaan) seuratessa imutuksella, luoksetuloa, paikallaan oloa istuen ja maaten, luoksepäästävyyttä, maahanmenoa, pysähtymistä, kosketusalustaa (johtaisko se ruutuun?), kapulan pitämistä suussa (viime tunnilla), istu-maahan-istu toistoja (onko näille joku oma termi en tiiä??!! :D ), maahan-ylös seisomaan-maahan, istu- seisomaan-istu, tokoestettä... saatoin unohtaa jotain :D

Listaanpa vähän että miten tällä hetkellä menee ja mitä käskysanoja käytän. Oon erittäin kökkö keksimään käskysanoja uusille jutuille, kun niiden pitäs kuitenkin olla luontevia ja auttais ehkä muistamaan käskyt jos ne jotenkin kuvastais sitä tekemistä, vaikka sillä ei ole koiralle merkitystä, mikä se sana on. Vähän niinku se "haaroväli" sille että koira tulisi jalkojen väliin seisomaan :D Kun siinä yleensä käytetään ihan vaan "väli" ;) hehe...

Perusasento = sivu
Tässä on tapahtunut tämän kurssin aikana jo hienoa edistymistä, sanon käskyn ja samalla een vasemmalla kädellä ranneliikkeellä pyörähdyksen maata kohti. Tajuaa tulla suoraan vasemmalle puolelle, josta vielä lähden ohjaamaan samanlaisella kädenliikkeellä koiran paikalleen. Toki Mörkö on niin korkea, että joudun nostamaan kättäni vähän ylöspäin, varsinkin lopussa kun on tarkoitus istua. Joskus joudutaan vielä korjaamaan asentoa kädellä ohjaten, joskus joudutaan ottamaan ihan uusiksi jos asento menee aivan kökösti.

Liikkeelle lähtö ja seuraaminen (sitten tulevaisuudessa) = ei käskysanaa vielä, mikä se olisi? Aattelin ihan vain Seuraa? Vai tarviiko siihen edes erikseen komentoa?? :D

Tässä ollaan edetty siihen, että päästään melko hyvin liikkeelle, Mörkö erkaantuu helposti minusta kauemmas, joten siinä yritetään parantaa että pysyy lähellä. Johtuu kenties että alussa epähuomiossa kun hain vahvasti katsekontaktia, olin ylävartalo jonkun verran kääntyneenä Mörköön, jotta saisin kunnolla katsekontaktin ja näkisin miten se on vieressä. Alussa otin yhden askeleen, mutta ohjaaja kehotti ottamaan isomman askeleen jotta Mörkö ehtii nousta kunnolla. Siitä seurasi se että aloin ilmeisesti harppaamaan iiiiiison askelen eteenpäin. Pari kertaa sitten ohjaajan kanssa käytiin tätä taas läpi ja hän kysyi "aiotko sitten tulevaisuudessakin lähteä tuolla tavalla liikkeelle?" tarkoittaen siis sellaista valtavaa selkeää harppausta :D Olin ihan että noku käskettiin ottaa isompi askel nii nii nii...... Ohjaaja sitten kehotti ottamaan kaksi normaalia askelta ja pysähtymään sen jälkeen. Minä olin ihan että "ai saanko tehä silleen, eikö se haittaa että otanki kaks askelta??" :D Juu ei haittaa.. Ei sillä että en osais aatella ite ja että teen tosi kirjaimellisesti asioita? :D no mutta sitten jatkettiin kahella normaalilla askelella. Joudun pysähtyessä aloittamaan ajoissa Mörkön ohjaamisen perusasentoon, koska se muuten kävelee ohi, lähtee erkaantumaan, eikä siis pysähdy vierelle istumaan.

Maahan meno = maahan
Harjotellaan vielä vauhdista ja kädellä ohjaten. Välillä kokeilen jättää kättä ylemmäs mutta sitten yleensä heti menee ensin istumaan ja liukuu hitaasti maahan, eli ei osaa vielä ilman ohjausta mennä suoraan maahan. Menee helposti hetken päästä rennompaan löhöasentoon, josta sitten yritetään heti korjata pois.

:D

Ehkä tämä näyttää paremmalta.. :D

Istu = Istu x)
Tämän tajuaa, mutta tekee vain jos huvittaa. Joudun välillä vaatimaan istumisen painamalla peräpäästä istumaan. Yleensä istuu hyvin ensimmäisestä käskystä, tarvittaessa toistan kerran tai kahdesti. Tokoreeneissä istuu yleensä aina ensimmäisestä käskystä, koska tietää että herkkuja tulvii :D

Meni heitetyn lelun luokse ja nosti sen suuhun..

Peruuttaminen = Pakki
Sanon käskysanan ja teen oikealla kädellä sellaisen ranneliikkeen. Joskus istuu ja sillon pitää ottaa uusiksi niin että nousee ensin, jonka jälkeen uudelleen käsky. Astuu askelen tai pari taaksepäin, jää hyvin paikalleen. Ei peruuta yleensä enempää uudella käskyllä, ellen nojaudu eteenpäin tai ota askelta. Joskus vaadin pari askelta lisää, ennenkuin palkka tulee. Ilmeisesti tästä harjoituksesta johtuen monesti pakittaa, jos on innoissaan minun edessäni ja kävelen eteenpäin :D

Kannustin tulemaan luokse ja näin sieltä tullaan, ilman lelua toki x)

Luoksetulo = Tule (nyt ku mietin, olis se voinu olla Tänne)
Tokotunnilla vahva, yleensä tulee hienosti luokse, kun ohjaaja vapauttaa. Kun on toisten vuoro harjoitella ja ollaan yleisönä, ihan sama kuka omistaja kutsuu koiraansa, haluaisi mennä luokse x) Häiriön kanssa ulkona, eli toinen koira tai vieras ihminen, linnut tai hyvä haju, yleensä ei tule luokse. Koitetaankin aina välttää epäonnistumisia, mutta kyllä niitä on ehtinyt tulla.

"Tulossa ollaan!"

Kosketusalusta = Koske
Jos tämä johtaa ruutuun, niin meidän sana on sitten koske ;) edelleenkin harjotellaan 2-5 toistoa innosta riippuen, naksutin, matkaa 2-4m, ei olla harjoteltu esim. ensin istumaan ja siitä käskyllä kontaktiin. Kerran yritettiin, sillon ei vielä tajunnu. Vois yrittää taas vaikeuttaa.

"Heeetki, mitäs tuolla....."

Kapula = ei komentoa, mutta vois olla esim. pidä ?
Harjoteltu palkkakupin kanssa kapulan pitämistä suussa. Pentujatkokurssilla ekan kerran, piiitkän tauon jälkeen viikko sitten aloitettiin uudelleen. Kääntää päätä poispäin kun alan asettamaan kapulan suuhun, mutta sallii asettamisen ja hyväksyy hienosti käsittelyn. Pidän hetken kuonosta ja kapulasta kiinni, jonka jälkeen palkkaus.

"Ainii, olin tuonne menossa!"

Pysähtyminen = ei vielä käskyä, ehkä pysy tai stop ?
Ollaan harjoteltu useammalla tavalla, mm. namien kanssa, nakataan nami kauas, koira juoksee hakemaan, palaa takaisin jolloin nakataan uudelleen koiran eteen nami jolloin sen pitäis seisahtua, ja sitten toiseen suuntaan nami ja uudelleen sama juttu.. Viime kerralla harjoteltiin hyppyyttämällä koiraa, eli käveltiin rauhallisesti eteenpäin ja houkuteltiin koira pomppaamaan ihan vähän ylöspäin, ja kun etutassut on takaisin maassa ja koira ei liikuta jalkojaan, palkka. Tässä ei siis hyppyytelty villisti mahdollisimman korkealle.

Pitää ottaa poseerauskuviaki säännöllisin väliajoin :P

Paikallaan olo istuen/maaten = istu/maahan tai ellen vaadi edellä mainittuja niin silloin odota jolloin pitää vain pysyä paikallaan vaikka seisten..

Ei ole tällä hetkellä kovin kärsivällinen, on ottanu ehkä vähän takapakkia, joten viime kerralla lyhennettiin aikaa ja etäisyyttä. Tällä viikolla kotona olen harjotellut 1-2m etäisyydellä minuutin aikaa istuen, palkkana aktivointilelu nakeilla.. En tiedä onko hyvä harjotus, mutta on pysynyt hyvin paikallaan, viime kerralla nousi kerran seisomaan, ja otettiin uusiksi ja onnistui. Eli tässä nyt pikkuhiljaa pidennetään aikaa/etäisyyttä.

Voi olla haasteellista kuvata...

Tokoeste = hyppy

Ollaan harjoteltu namikupin kanssa esteen yli menemistä, ja sen jälkeen käsiohjauksella hypylle menoa ja kääntymistä. Vielä ei osaa ilman täydellistä ohjausta. Viime kerralla namikupin kanssa harjotellessa ekan kerran pääsi kiertämään esteen ja ehti kupille asti :/

Taas muka ihan boree....

Luoksepäästävyyttä ollaan yritetty joka tunnilla ottaa pari toistoa, ja se tehdään meillä edelleen namien avulla. Mörköä meinaisi kiinnostaa rapsuttelija.

Nämä maahan-istu-maahan-seisomaan-istu jutut on tosi haasteellisia, ollaan harjoteltu istu-maahan eniten, koska se on helpoin ja siinä voi olla tutut käskysanat. Teen käsiohjauksella. Viimeksi alettiin harjotella maasta seisomaan nousemista ja takaisin maahan, takajalat ei meinaa pysyä paikallaan, helposti liikkuu sivulle jne.. Aloitettu harjottelemaan myös istu-seisomaan nousemista, tämäkin haastavaa ja samat jutut kuin edellisessä.

Kärsivällisyys palkitaan?! :P

Tässä on nyt jotain tilannepäivitystä meidän tokoilusta.. Jospa se siitä :D

-M