keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Rankkaa potkurointia 26.2.


Me kävimme Mörkön kanssa eräs kaunis pilvinen arki-ilta töiden jälkeen ihan kaksistaan potkurilenkillä. Minä en tienny, millanen lenkki saadaan tehtyä, kun päätin että lähdetään tuonne suuntaan nuita kelkan jälkiä menemään. Siellä ollaan kyllä käyty joskus hiihtämässä ja kesälläkin rämpimässä. Mutta en tienny mihin kelkanjäljet menee. Toivoin että ei tarvitse palata takaisin samaa reittiä! :D

Siellä me sitten mentiin ja okei, palattiin pari sataa metriä samaa reittiä takasinpäinkin, mutta sitten lähdettiin uuteen suuntaan, ja päästiin kuin päästiinkin tekemään ympyrä! Moottorikelkan jäljiltä lähdettiinkin seuraamaan peltotietä, jolla rattori oli kulkenut niin että meno oli sujuvaa, ei ollut upottavaa hankea :) Tuli ison tien ylityskin, otin Mörkön liinan vyötärölle kiinni ja kannoin kelkan tien yli. Mörkö osasi odottaa tosi nätisti että autojen väliin tuli sopivan turvallisen iso väli kulkea rauhassa tien toiselle puolen.

Tien toisella puolella jatkoimme matkaa peltotietä pitkin. Tuuli olikin puhaltanut lumisia palteita tielle, ja minä en vielä tuolloin tiennyt, miten potkuri semmosista kulkee :D Kelkkahan tökkäsi nokastaan ensimmäiseen lumikasaan :D Sen jälkeen homma alkoi pikkuhiljaa sujua, kun muistin vaan siirtää painoa taaemmas ja kohottaa etupäätä ylöspäin.

Puolet matkasta tai ehkä reilusti, mentiin sitten autotien laidalla ja pyöräteitä. Matkaa tuli ehkä 6-8km, kaikkea ei saanut mapsiin merkittyä. Aikaa taisi mennä n. 1,5h :D Tulihan meillä välillä lyhyitä pysähdyksiä, kun mietittiin minne mennään seuraavaksi. Ja tietenki asiointitaukoja kanssa, kuten kuvasta näkyi. Välillä edettiin löntöstellen, mutta kyllä suurimman osan ajasta se oli sellaista enemmänkin raskaan taakan (eli minun :D) kiskomista jopa melko varman oloisesti, kuin sellaista epäkiinnostunutta laahustamista koska on pakko mennä.


Tuolla lenkillä tuli sellainen fiilis, että Mörkö taas tajusi lisää tätä hommaa. Eteneminen oli varsinkin alkupuoliskoltaan raskasta, varmaan tähän mennessä vaativin veto-osuus mitä ollaan tehty. Kyllähän ne tienreunat tälläki lenkillä kiinnosti, mutta taas kerran kokonaisuus sujui omasta mielestäni tosi hienosti ja varmaan parhaiten tähän mennessä!  :) Jeee :)

Päästiin melkein kotiin asti, kun Mörkölle iski niin kova kakkihätä että se hyppäsi hankeen kyykkimään :D Pyörän kanssa se ois ollu taas vaaratilanne, mutta potkurin kanssa siinä ei ollu mitään ongelmaa. x) Kakasta tuli mieleen, että en tiiä miksi kuvasin myös sitä pellolla olevaa lantaläjää :D Ihania nuo peltomaisemat! :D

-M

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti