torstai 28. heinäkuuta 2011

Ensimmäinen rokotus ja kurssitodistus

25.7 Maanantai

Blogipostaukset ei tule ihan ajallaan... On niin kiireistä tämä lomalaisen elämä! Joten tarinoinnit tulee vähän tällä lailla jälkikäteen.. :)
Ennen lääkärille menoa poseerattiin taas vähän..
Aamulla oli heti kahdeksaksi lääkärille aika varattuna, ensimmäiseen rokotukseen. Päätettiin käydä Akuutissa, kun siellä pääsee sitten kolmesti pentutapaamisiin kaksi viikkoa rokotuksen jälkeen. Mentiin Mörkön kanssa ensimmäistä kertaa Oulun keskustaan. :) Tosin ei siellä oikeastaan mitään härdelliä ollut, lieneekö sitten heinäkuussa lomalla iso joukko ihmisiä.. Mutta oli siellä kuitenkin ohikulkijoita, ja muutamia muitakin koiria nähtiin. Saatiin harjoitella hihnakäyttäytymistä häiriötekijöillä X) Kovasti olis karvaset kaverit kiinnostanu, ja yritin sitten napakasti aina puuttua oikeaan aikaan, kun meinasi suunnata kulkunsa epähaluttuun suuntaan.. Jospa se pikkuhiljaa sitten tuottais tulosta, ja pääsis ohittamaan rauhallisesti muut koiratkin. :)
"Hyvä pissa!" :D Kamera sattui olemaan valmiiksi esillä ja päällä hädän tapahtuessa..
Lääkärin luona meni sitten oikein hyvin, nostin Mörkön siihen tutkimuspöydälle. Lääkäri vähän jutusteli ja kopeloi Mörköä sieltä täältä. Mörkö oli oikein nätisti kyllä siinä, toki pidin hihnasta/pannasta kiinni koko ajan. Sitten kun lääkäri tökkäsi piikin niskaan, niin sitä ennen antoi muutaman raksun Mörkölle naposteltavaksi, ja niinhän siinä kävi, ettei Mörkö huomannut ollenkaan mitä tapahtui :D Ruoka oli hyvää X) Sillä oli kyllä varmasti aika nälkäkin, kun ei oltu aamuruokaa vielä annettu. Ajateltiin että ehtisi niin vähän aikaa mennä ennen automatkaa, ja jos rokotuksestakin voisi tulla huono olo.. Hyvin Mörkö jaksoi kuitenkin, ja nameja (eli penturaksuja ja kanalastuja) tarjoiltiin kuitenkin vähän väliä :)
Automatkalla pitää tähystellä..
Sitten vihdoinkin pitkän odotuksen jälkeen päästiin tuossa samalla esittelemään hammasta lääkärille. Tällä hetkellä se näytti hyvältä, mutta lääkäri sanoi että se voi aivan yhtäkkiäkin sitten tulehtua. Juteltiin sitten että kun ei tiedetä vielä mitä kaikkea halutaan/innostutaan koiran kanssa harrastamaan, niin olisi se mukavaa ettei tietyt mahdollisuudet sulkeutuisi pois mahdollisen huonon rautahampaan takia. Jos ei varmuudella innostuta näyttelyistä tai mihin muuhun tuo hammas vaikuttaakin, niin sitten olisi ihan sama vaikka ei kulmahammas olisikaan ihan tiptop kunnossa, kun koiran elämään se ei kuitenkaan vaikuta. Mutta hammaslääkärin konsultaation jälkeen päätettiin että leikataan maitohammas pois, eipähän tarvitse pelätä tulehtuuko vaiko eikö..

Hintaa tuolla leikkauksella on parisensataa euroa, että vähän meinasi harmittaa ettei olla vielä saatu vakuutuksia kuntoon, mutta toisaalta oltiin jo päädytty siihen, ettei otetakaan hoitokuluvakuutusta. Noh, tuossa siitä olis ollut jo hyötyä, ja heti alkutaipaleella.. :) Mutta eipä se auta enää jos oltaisiin se otettu, kun hammas katkesi jo pari viikkoa sitten. Tosin voishan sitä jotain muutakin vielä sattua.. :D No ei auta sitä märehtiä ja murehtia :D

Leikkaus on kuitenkin varattuna tuonne tiistaille 9.8. Informoin sitten miten sen kanssa sujuu. 
Käydään jalottelemassa..
Akuutista lähdettiin sitten kohti kotia, matkan varrella pysähdyttiin Cramolta vuokraamassa läpsytin, sellainen maantiivistyskone.. :) Mörkö sai joka pysähdyksellä juotavaa ja pääsi jaloittelemaan. Tulipahan siinäkin erilaista ympäristöä nähtyä! Trukkeja, rekkoja ym!

Kotonakin oli tiedossa muutoksia, kun autotallia varten tuli kaivuri töihin. Kaivuri ajoi välillä aika läheltäkin Mörkön ulkotarhaa, mutta ei se tuntunut kovin pelottavalta.. Oltiin käyty tutustumassa kaivuriin ennen aloitusta :) 
Jo vain etenee nopeasti!
Me ei miehen kanssa jaksettu enää yhtään hyötyliikuntaa, joten ollaan tarhan pohjan osalta odoteltu tuota kaivuria siirtämään loput sorat.. Suurin osa sorasta, tai vähintäänkin puolet, tuli kärrättyä kottikärryillä tuolta tontin etuosasta.. No ei se kärrääminen ollu mitenkään raskasta, mutta se lapioiminen oli ihan tehokasta liikuntaa X) Kaivuri toi 3-4 kauhallista soraa tarhan pohjalle, ja minä sitten tasoittelin sen soran suunnilleen hyvin.. Mörkö sai sillä aikaa olla terassilla varjossa hihnassa kiinni. Tuli samalla taas kerran harjoteltua sitä, että vaikka jääkin johonkin kohtaan yksin kiinni, niin sieltä myöskin pääsee pois. :) Tuota pitäis harjotella useammin erilaisissa paikoissa.. Sittenpä Mörkö pääsi omaan tarhaan takaisin, eipä tuo tainnut huomata kovinkaan suurta eroa :D
Vielä tähystystaso/varjo/sateensuojajuttu puuttuu..
Sittenpä oli iltapäivällä viimeinen kerta pentukurssia. Saavuttiin hyvissä ajoin taas paikalle, joten päätin napsia muutaman valokuvan reenipaikasta.
Meidän reenit oli aina tuolla kontin takana.. X)
Rengasta ja siltajuttua kokeiltiin.
Molemmista putkista menty, myös sellasesta kangasputkesta.. :)
Nuo agilityjutut oli siellä kentällä, kun siellä pidetään kaikenlaisia kursseja. Meillä ei ollut mitään agilityjuttuja, mutta kokeiltiin paria putkea, ja yhdessä kuvassa olevaa siltaa. Luulen että niiden tarkoitus oli enemmänkin sitä suhteen luomista, luottamusta, rohkeutta ja uusia kokemuksia.. :)
Hienosti malttaa! :)
Viime viikolla käytiin yhden kerran sisähallissa pitämässä reenit. Siellä kävi luoksetulon kanssa juurikin niin, ettei Mörköllä ollut yhtään intressejä tulla minun luokseni, vaan meni suorilta tervehtimään kaikkia muita.. X) Ja juuri tuolla kertaa rohkaisin mieleni ja päätin luottaa Mörköön, kun aiemmin ulkokentällä reenatessa se oli tullut niin hienosti suoraan minun luokseni :D Joten otettiin siis hihna pois.. No niin, toisella kokeilukerralla oli sitten hihna käytössä, ja ohjaaja joutui seuraamaan Mörköä pitkän matkaa, melkein minun luokse asti, ennenkuin Mörkö hoksasi että jaahas, mami kutsuu!!! XD 

Mieskin ehti yhden kerran mukaan katsomaan reenejä.
Jännä halli..
Pitää nyt vielä kertoa että hallin pihalla, ulkona siis, otettiin sitten ensimmäistä kertaa luoksetuloa nurkan taakse, ja se onnistui hyvin :) 

Viimeisellä reenikerralla luoksetuloharjotuksessa Mörkö tuli taas hienosti luokse, oli heti alussa mahdoton hinku päästä liikkeelle, kun juoksin poispäin ja kutsuin ja vinguttelin lelua :D Ulisi ja pomppi ja irti päästyään juoksi vauhdilla suoraa päätä luokse <3 Muutenkin meni tosi hienosti joka harjotuksessa niin, että huomio oli kiinnittynyt minuun (tai leluun/namiin). Tosin oli energiaa ehkä liikaakin, kun oli tavallista enemmän näykkimistä ja puremista :S Yhdessä välissä meinasi pariin kertaan takapuolestakin minua napata... :S

Jokatapauksessa reenit on menny kokonaisuudessaan aina hienosti, omalta osalta täytyy taas kerran sanoa, että reenipäivien välissä olisi pitänyt useammin harjotella kurssilla opittuja juttuja. Harjotukset oli isolta osin remmikäyttäytymistä eri tilanteissa (kävellessä, ohittaessa jne), rauhottumista, käsittelyä jne..
Ensimmäinen todistus <3 !!!!
Ja viimeisen tunnin lopuksi pidettiin todistusten jako! :D Olin kuin ylpeä mami! <3

-M

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Elmeri oli aika kiva!

22.7 perjantaina käytiin ystäväpariskunnalla kylässä, Oulussa taas kerran, kerrostalossa. Nyt ei pelottanut oikeastaan ollenkaan, ehkä pari ensimmäistä askelta oli varovaisempaa (siis rappukäytävässä), mutta sitten jo meni tavalliseen tapaan. Portaatkin nousi ja laskeutui ihan itse, hihnasta tosin pidin kiinni ettei pääse rymistelemään kumpaankaan suuntaan ihan holtitonta vauhtia.
Nuuhkitaan aika rauhallisesti....
Vierailu meni oikein hienosti, ja ensimmäisen kerran otettiin uusiin ihmisiin tutustuminen luvan kanssa. Eli siis Mörkö ei päässyt vedättämällä tervehtimään ihmisiä, vaan odotin että vähän rauhottuu ja hain katsekontaktia, jonka jälkeen annoin luvan tervehtiä ihmisiä. Meni tosi hienosti! Tämäkin olisi sitten tulevaisuudessa mukavaa jos suinkin toimii, koska tottakai mukavampaa on sekä minulle itselleni että vieraille (siis meidän ystäville) ihmisille, ettei mammuttimainen Mörkö riehakkaasti vedä/juokse suoraan syliin.. :)
Elmeri on mukava katti!
Kun oli sitten ihmisiä siinä tervehditty, niin huomion pystyi jo vähän keskittämään erääseen nelijalkaiseenkin asukkaaseen.. Eli kisumirriin :) Ystävilläni on kaksi maatiaiskollia, joista toinen sai olla meidän seurana ja johon Mörkö sai tutustua turvallisehkosti, toinen kolli oli suljetun oven takana... X) Ihan hyvästä syystä oli siellä, kun kokeeksi jossain vaiheessa otettiin Lenni meidän seuraan, mutta sieltä kuului hetimmiten murinaa ja sitten jo Mörkön tullessa lähemmäs pientä puolustusrefleksiäkin ilmeni.. Jotenka Lenni pääsi takaisin turvalliseen huoneeseen oven taakse.. Mutta Elmeri kisuliini oli niin rauhallinen ja oikein kiinnostunut Mörköstä, kuten Mörkökin oli kiinnostunut Elmeristä ^^ Aika hienosti Mörkö osasi olla Elmerin kanssa, välillä meinasi innostua liikaa mutta rauhottui hienosti tarvittaessa... :D

Taas kerran kuvamateriaalia tuli vähän ja ei kovin onnistunutta.. :D Nopeita tilanteita, joissa sitten oma keskittyminen meni ensisijaisesti rauhan vahtimiseen, ja jossain välissä vähän kuvia sai näpsästyä.. :)

Käytiin myös kävelylenkillä taas, ja voi mahoton ku on se vaan paljon haastavampaa käyttäytyä hyvin hihnassa ku on seurana joku muuki ku mami! O_O Ja ohiteltiin sitten joitain koiriakin, kovasti yritän saada Mörkön huomion pois koirasta eli siis ohittamaan sievästi vieraan koiran, mutta en ehkä kovin hyvällä menestyksellä vielä.. :D

Ja taas kerran eräs rouva ihasteli Mörköä <3 Onhan se ihana komea poika! No sitten se rouva taas lupaa kysymättä alkoi kutsumaan Mörköä luokse ja taas kerran sanoin että ei me nyt tervehditä.. Niin sitten se rouva, jota en tunne laisinkaan, päätti kuitenkin jäädä meidän viereen kävelemään pyöränsä kera ja huusi miehelleenkin että "tule katsomaan miten ihana koira!" , ja minä joka askelen välissä pysähdyin kun Mörkö veti jne.. Rouva osasi hienosti odottaa vieressä että matka jatkuu! XD

Tuo pariskunta oli ystävien naapureita, joten saatteli rappukäytävään asti meitä, ja sitten vielä ennenkuin päästiin sinne ulko-ovelle asti, mies kävi edeltä hakemassa heidän oman koiransa siihen, ulko-oven eteen tien tukkeeksi. Olisivat suoraan antaneet koiransa tulla tervehtimään, ellen olisi kieltänyt heti kun asian tajusin. No ei siinä mitään, he jäivät paikallensa, koira vedätti meitä kohti siinä paikallaan.. Odottelin josko he väistäisivät jotta päästäisiin etenemään... eih, siinä vain tien tukkeena olivat paikallaan :D Piti sitten ihan sanomalla sanoa, että väistättekö jotta päästään menemään ohitse? :D Sitten veti koiransa pois edestä. Mutta eihän ihmiset voi aina tajuta tällasia mitättömyyksiä, joista minä nipotan minkä kerkeän.. :)

Näin koiran omistajana alkaa ymmärtämään miten vaikeaa/haastavaa voi olla koiran kanssa muiden koiraihmisten lähellä, joilla on erilainen näkemys kasvatuksesta ja koulutuksesta jne.

-M

Tutustuillaan lisää

Taas ollaan koitettu käydä tapaamassa uusia ihmisiä ja tutustumassa erilaisiin ympäristöihin ja kaikkea sellasta hauskaa..

Käytiin 19.7 vierailemassa Oulussa isoveljen luona, oltiin ihan ulkosalla kun isoveli on allerginen, enkä halunnut niille sisälle viedä pölyjä.. Oli kuitenkin hyvä ilma, aika kuuma, mutta oli hyvä olla siinä ulkonakin vain. Mörkö oli jo aiemmin tavannut veljen ja hänen tyttönsä, mutta nyt tuli taas uusi tuttavuus, kun veljen koko perhe oli paikalla, eli siis vaimo myös :D Viisaasti kerrottu asia!
Vinkupossu oli mukana.
Veljen perhe asuu kerrostaloalueella, joten päästiin taas tutustumaan vähän "kaupunkimaisempaan" maisemaan. Mörköä palvottiin taas ihan mahottomasti, ja kyllä se osasi niin hienosti olla palvonnan kohteena että!! Veljen vaimo lähti reipastelemaan yliopistolle, ja me lähdettiin sitten Mörkön, veljen ja veljentytön kanssa käymään lähikaupassa jäätelöllä. Mörkö jaksoi tosi hienosti kävellä kaupoille, ja hihnan kanssa tuli harjoittelua paljon. Eli siis paljon stoppeja tuli tehtyä lyhyellä matkalla :D Mutta hienosti meni kuitenkin.
Vaikeahko kuvattava....
20.7 käytiin ekaa kertaa koirien uimapaikalla. Tiedettiin että se on jossain virkistysalueella, mutta ei sen tarkemmin missä. Heikki kuvitteli ihan että se olisi jopa sama lammikko mutta eri rantakaistale... No ei se sitten se sama lammikko ollut... :)
Taustalla se vain ihmisten lammikko.. x)


Lähdettiin etsimään missä se koirien uimapaikka sitten onkaan. Vähän suuntaa onneksi tiedettiin, että minnepäin parkkikselta lähdetään kulkemaan.
Matkan varrelta...
Löydettiin sitten kyltti jossa ilmoitettiin että uimapaikka on monen sadan metrin päässä, joten Heikki päätti että hakee auton ja körryyttelee autolla sinne XD Me jatkettiin Mörkön kanssa sillä välin kävellen matkaa, mutta kun Heikki sai autolla kiinni niin sattui kohdalle kyltti joka edelleenkin ilmoitti matkaksi useamman sata metriä, jolloin sanoin että mekin tullaan kyytiin :D Ja sieltä se sitten vihdoinkin löytykin se koirien oma uimapaikka!

Oon varmastikin aivan kauhea nipo näiden asioiden kanssa, mutta vedin sitten heti ihan herneet molempiin sieraimiin, kun siellä oli eräs mies labradorinnoutajansa kanssa, ja koira oli irtaallaan, ja juoksi sitten ihan riemuissaan meidän luokse, eikä perääntynyt kun yritin töniä kauemmas ja näyttää tomerasti kättä sille, samalla Mörkö pyöri jaloissa ja olis tainnut haluta paeta paikalta... ja siis se koiran isäntä komensi koiraansa ehkä kerran sanomalla nimen, ja toisen kerran kutsumalla luokse, johon kumpaankaan koira ei kyllä reagoinu mitenkään. Olis tehny mieli vähän kenkää antaa sille koiralle, tai ennemminki sille ihmiselle, kun sehän siitä vastuussa on. Vähän sanoa että ei kaikki välttämättä halua sen koiraa tavata, ainakaan tuohon tapaan! Onneksi se ei siis ollut aggressiivinen, mutta höyrysi sellasella vauhdilla ja oli aika massiivinen, että ei ollut kiva itsellä kohdata sellasta, eikä varmasti Mörkölläkään kun ei ole nuita koiratapaamisia niin paljoa vielä ollut. Onneksi se koira ilmeisestikin kyllästyi kiertämään meitä, kun päätti mennä takaisin omistajansa luokse, ja me päätettiin lähteä kävelylle siksi aikaa että saadaan rauhassa tutustua veteen.. Rauhallinen koira olis voinut toki olla siinä jopa apuna, mutta ei tuollanen ahistelija! X)
Ekaksi fiilistellää iha rannalla.
Koirien uimapaikka ei ollu ollenkaa niin hohdokkaan näkönen ku ihmisille tarkotettu, joten annoin Heikille kunnian kahlata vedessä ja houkutella Mörköä veteen.... :D
Ensimmäinen askel veteen!
Sitten kävikin näin... :D
Ei pylly nouse vaikka namia nokkaan työntää :D
Kovin innokas ei ollut veteen menemään, mutta olihan se eka kerta kun käytiin.. Vois mennä paremmin jos sinne itekin vois mennä pulikoimaan. Tuo oli sellanen paikka että ei houkutellu kauheena edes kahlata :P Jokatapauksessa oli niin onnetonta hommaa tuo houkuttelu, että menin sitten itsekin veteen seisomaan ja kutsuin sitten Mörkön luokse, ja jo vain heti ensimmäisestä kutsusta poika tuli niin hienosti luokse! :) Tosin varovaisesti tunnustellen mutta joka tapauksessa! Vesi oli parhaimmillaan Mörkön jalkoja puoliväliin, sen syvemmälle ei alettu edes houkuttelemaan, ehtiihän sitä vielä :)
Löyty paljon mukavempi paikka..
Sitten kun oltiin vähän siellä vedessä lääräilty, tuli se labbiksen omistaja takaisin kävelylenkiltään. Sillä oli jopa koiransa kiinni ja komensi kovemmin kun se välistä innostui! Siinä pari sanaa vaihdettiin, koirien iästä jne. ja sanoinkin sitten että ei olla vieraita koiria vielä tervehditty ollenkaan, niin mies heti oli että "niin, kyllähän se kannattaa mahollisimman paljo ja pian tutustuttaa pälä pälä plää..." En nyt osannu sitten taaskaan mittään viisasta sanoa takas, mutta ei Mörkön tarvi jokasta tuntematonta koiraa alkaa tervehtimään kuitenkaa.

No kuitenki, ei se nyt niin kauhee tapahtuma ollu, mutta ei voi mittää jos ottaa vähä pattiin tuollaset tilanteet joissa omistaja ei komenna omaa koiraansa, vaan olettaa että kaikki on niin ilosia ku joku tuntematon koira juoksee ihan vauhkona ympäriinsä ja yrittää syöksyä päälle. Kyllä mun mielestä siitä voi vähä nenäherneilläkki!

Aamulla on sitten Mörköllä lääkärille aika, otetaan rokotus, ja pääsen samalla esittelemään sitä hammastakin jne! Joten myöhemmin lisää juttuja!

-M

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Kauheuksia ja ihania juttujaki

Tädin ekan visiitin tuliaiset kelpasi.
Ihan alkuun vielä palaan edelliseen blogipäivitykseen, eli alhaalla kuvaa vierailusta veljen luona Oulussa. Kovin hyvin ei maisemat nyt kerro millaisessa ympäristössä oltiin, eli kerrostalolähiössä.. :) Siellä oli myös se pelottava kerrostalon käytävän lattia!
Vähän vinkulelulla malttoi leikkiäkin.
Kyläpaikassa osattiin myös levähtää hienosti.
Kun sitten lähettiin kotiinpäin, oli täti tuonut sillä aikaa meille lisää tuliaisia! Harmi kun oltiin poissa kotoa just silloin :( Mutta Mörkö sai uusia leluja  ja mukavan pienen taljan. :)
Nuuhkitaan uusia leluja..
Alkuviehätystä :D
Taljaa on kiva riepotella, ja sen päällä on mukavaa torkkua, leikkiä leluilla ja syödä herkkuja! Tädin tuomissa leluissa oli mukana pari pehmeää vinkuleluakin, joista minä en itse huomannut että ne vinkuu!! Olipa hassua sitten kuulla yhtäkkiä lelun vinkunaa, kun olin itse jo siirtynyt muihin puuhiin ja Mörkö jäi vielä leluja tutkimaan. :) Sittenpä niitä jaksettiinkin taas vingutella :D
Takapihalla talon varjossa ollaan paljon päiväsaikaan..
Heti edellisen blogipäivityksen jälkeen, seuraavana aamuna eli 13.7 keskiviikkona tapahtui kauhistuttava asia ulkoillessa! Säikähin itse kauheasti mutta Mörkö otti tilanteen tosi hienosti! Reipas poika <3

Oltiin siis aamu-ulkoilulla, tuossa omalla pihalla jo touhuamassa, ja Mörkö päätti mennä tutkimaan sellaista pajupusikkoa. Sieltä ei sitten olis ollenkaan huvittanut tulla pois, ja kun Mörkö oli hihnassa, niin päätin että vedän sen sieltä pois. Vedin omasta mielestäni ihan sopivasti, en mitenkään rajusti tai täysillä, mutta kun Mörkö sieltä sitten tuli pois ja kääntyi siis pää minuun päin, niin nuoleskeli oikeaa suupieltään siihen malliin, että havahduin siihen heti. Samantien katsoin hampaat, ja kas niin oikea yläkulmahammas oli katkennut :( Mörkö parka!

Se oli myös lohjennut selvästi ikeneen päin, ja sitten päivän aikana ruokaillessa/pureskellessa siitä irtosi lisää hammasta.. Soitin sitten pannarissa heti lääkärin vastaanotolle, ja sieltä vain sanottiin että ei tarvitse tuoda, koska se on maitohammas, ja tipahtaa sitten itsekseen pois. Jos ruoka maistuu eikä muutenkaan mitenkään vaivaa hammas, niin kaikki on ok. Ruokahan maistui heti ihan samaan tapaan, ja muutenkin leikki ja käyttäytyi kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ekan päivän aikana verta jonkun verran vuoti, mutta sitten sekin onneksi loppui.
Hampaiden katsomisesta on saatu extra paljon käsittelyharjotusta, sattuneesta syystä..
 Kova tarkkailu oli ja edelleenkin on, ettei näy tulehduksen merkkejä, ja onpa sitä sitten käynyt katsomassa täti ja on sitä esitetty pentukurssin ohjaajallekin :D Lähinnä varmuutta itselle, että osaa katsoa oikein. Tällä hetkellä siis kaikki vielä hyvin, ja itsekin alkaa jo toipumaan tästä asiasta henkisessä mielessä! :) Mörköhän selvisi tilanteesta aika lailla samantien :D Ja pääseehän tuota esittelemään ihan lääkärillekin viikon päästä, kun käydään rokotuksessa. :)

Seuraavaksi sitten pitää kertoa mukavempia juttuja, kuten esimerkiksi tällainen pieni asia, jonka huomasin ehkä noin viikko sitten; Mörkö osaa todella hienosti hypätä sellaisten "peltikourujen" yli, jotka johdattaa sadeveden talonnurkissa kauemmas talosta. Tuo on siis sellainen meidän oma tilapäinen ratkaisu, kun lopullinen menetelmä on vielä keskeneräinen. Alussa kun Mörkö tuli meille, ne oli kauheita esteitä ja piti suunnilleen itkeä jos minä kävelin sellaisen yli.. Piti alussa aika pitkään kiertää ne, ja siis ihan näyttää Mörkölle, että nämä todellakin voi myös kiertää, ei tarvitse jäädä huutamaan sinne hirmuisen esteen toiselle puolelle :D Mutta ehkä noin viikko sitten tai reilusti, huomasin että niinpä se Mörkö vaan ketterästi loikkaa jo niiden yli!

Myös terassin portaat osaa mennä todella hienosti, ei enää kompuroi, ei lennä viimeiseltä portaalta alas hypätessä nenälleen, ja pääsee helposti kiipeämään ne ylöskin. Ensimmäisen viikon ajanhan me nostettiin Mörkö ylös ja alas kaikki portaat.. :D
Välillä voi ottaa rennomminki :D
Ja kun nyt olen useaan kertaan avautunut että kun ei mikään oikein auta siihen puremiseen ja valivali, niin kyllä Mörkö uskoo jo aika hienosti ettei saa purra käsistä tai muualtakaan. Joskus pitää niskasta tietysti ottaa, mutta nopeasti on tämänkin asian kyllä alkanu tajuamaan! Ja kelpaa lelut tilalle ja purutikut tai muu pureskeltava ruoka, kuten possunkorvat joita ollaan viimeisen viikon aikana testailtu. Kelpasi hyvin eikä tullut mitään oireita! :) Parina päivänä ollaan nyt maistettu jotain siansaparoita, eikä niistäkään vielä ole huomattu mitään.. Näitä tarjoan ihan vaan vaihtelumielessä, ja että saa jyrsiä ja purra jotain luvallista X).
Koppi saatiin liitettyä tarhaan!
Viime viikolla rakas tuli vihdoinkin takasin kotiin oltuaan puolitoista viikkoa karussa (eli Viitasaarella mökinrakennustalkoissa..). Ja heti alkoi taas tarha edetä, saatiin pohjalle reunoille verkkoa laitettua, että jos joskus intoutuu kaivamaan.. Ja saatiin vihdoinkin liitettyä koppi tarhaan!!! Ihanaa!
Tutkitaan..
Ilmeisestikin tämä "koppi" on mieluisampi..
 Viime viikolla koitettiin myös ottaa Mörköstä lenkkeilykuvia, ihan vaan kun Jaska-veljestä oli niin hienoja hihnakuvia Sisko laittanut feissiin!!  :)
Kulkee välillä pitkiäkin pätkiä vetämättä! :)

Kissa ei auta tilanteessa yhtään!! :S
Joinakin kertoina kun Inka sattuu olemaan ulkona ja näkee että lähdetään kävelylle, hän lähtee tietystikin mukaan. Inkahan on ollut meidän "koira" ennen Mörköä, ja lähtee siis mielellään kävelylenkeille mukaan. Se ei ole kovin hauskaa kuitenkaan kun iso osa kävelylenkistä on autotietä.. Jospa meidän kohdalla olis niin hyvä tuuri että nuo kissat ei koskaan jää auton alle, vaan kuolee esim. myyräkuumeeseen x)

Jokatapauksessa kun Inka on mukana, niin Mörkö toki vetää paljon enemmän. Hyvää reeniä saadaan siinäkin :D Aika hienosti Mörkö jo kulkee hihnassa, joskus vetää koko lenkin ajan mutta yleensä ehkä puolet matkasta menee vetämättä.. kotiinpäin vedetään eniten. Joskus ollaan päästy koko kävelylenkki lähes vetämättä! :) Ja kyseessähän on vetokoira (ja pentu!!), joten saavutukset on suuria! :D

Yritettiin sitten kuvausretkellä ottaa Mörköstä poseerauskuvia, vähän sivuprofiilia seisoma-asennosta jne... vaikeaa! :D
Yritän houkutella koiran oikeisiin asemiin... :D
Kyllähän se melko mallikkaasti asettui!
Tuli sitten siellä kuvatessa mieleen että monista koirista on niin hienoja kuvia, kun ne makoilee jossain isolla kivellä tai korkealla mättäällä.. Pitihän sitäki yrittää Mörkön kanssa, kun sattu isokivisiä kasoja olemaan kohalla.. :) Seuraavalla kerralla vois vielä napsauttaa hihnan pois kuvauksen ajaksi, niin tulis vielä hienompia kuvia!

"Odota"
Harjoteltiin myös mm. odottamista, istumista ja luoksetuloa. Ollaan edistytty odottamisessa aika hienosti, Mörkö malttaa mielensä ERITTÄIN HYVIN ruoka-aikaankin!! Nyt se jo malttaa istahtaa kun ruoka annetaan, tosin kädellä näytän melkein koko ajan ettei saa tulla.. :) Välillä toki kokeilee mutta suurimman osan ajasta odottaa niin hienosti luvan mennä kupille! Saa nähdä kuinka kauan tätä kestää :D Ovista mennessäkin aika hyvin odottaa, niissäkin pitää välillä kokeilla jos vois mennä omia aikojaan.

Viime lauantaina meillä kävi sitten eka koiravieras Mörkölle, kun täti tuli sitä hammasta katsomaan, ja otti mukaansa kultaisennoutajansa Emmin. Emmi on ihana <3 Aluksi ajattelin että en anna nuuhkia ketään koiria ennen rokotuksia, mutta en kai malttanut odotella enää viikkoa.. X) Emmi on kuitenkin rokotettu ja tällä hetkellä terveenä. Olihan Mörköstä tosi jännää tavata Emmi! Alussa muka pelotti vaikka heti alkajaisiksi Mörkö jo kutsui leikkiin Emmiä! Sitten kun Emmi vastasi kutsuun niin Mörkön pitikin mennä karkuun häntä koipien välissä :) Mutta jo ekalla tapaamisella alkoi käytös muuttua, Mörkö rohkaistui koko ajan ja lopuksi saatiin jo painiskeluakin aikaan ilman että heti piti kiljua pelosta :) Mörköhän oli 3 viikkoa ilman kosketuskontaktia muihin koiriin, joten tosi hienosti jo ekalla kerralla alkoi sujumaan leikki uuden tuttavuuden kanssa! Ja Emmihän oli aivan jättimäinen verrattuna Mörköön, ja sitten kun se vielä täysillä juosta tömisti Mörkön ohi, vähemmästäkin sitä vähän säikähtää aluksi :D
Nyt aletaan jo uskaltaa paremmin.
Tapaaminen oli aika pitkä, taidettiin melkein puolitoistatuntia olla koirien kanssa ulkona ja antaa niiden tutustua. Mutta saivatpa heti kunnolla rauhassa tutustua! :) Sen jälkeen Mörköä kyllä jo väsyttikin ihan mukavasti :D
Rankan miitin jälkeen.. :)

Eilenhän oli taas sillä lailla tärkeä päivä, että Mörköllä tuli 11 viikkoa täyteen! Vielä en ole punninnut miten on kiloja tullut lisää, mutta kyllä minä jo ruoka-annoksia vähän isonsin, kun tuntui yhdessä välissä jotenkin niin luikulta.. Nyt pitää seurata ettei tule liian paksua, mutta vielä näyttää hyvältä. :)

Mörkö 11 viikkoa: Elossa vai ei.... :D
Tässä vielä eiliseltä illalta viimeisiä tunnelmia ennen unille menoa, lisättiin vähän rutirexia kopin pohjalle, saatiin samalla kännykkäkamerakuva otettua uudesta kopista... :) Viihtyy tarhassa paremmin sen jälkeen kun saatiin koppi liitettyä siihen, ja nyt siellä on vietetty jo kaksi yötäkin! Eilen ensimmäistä kertaa ei käynyt edes päivällä sisällä (talossa) kertaakaan. :) Ei nyt tarkoita ettei tulis koskaan enää sisälle, kyllä sen on tarkoitus sisälläkin aikaa viettää meidän kotona ollessa, jos viihtyy :D
Kopissa on hyvä olla.
Tällaista siis viimeisen viikon aikana taas tapahtunut. Saapa nähdä mitä tuleva viikko tuo tullessaan :D

-M

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Sadepäivän kunniaksi..

..voisin päivittää vaikkapa blogia. Kaikenlaista ollaan ehitty touhuta Mörkön kanssa. Tulee taas ihan kauheena tekstiä.. :D
Eilen eli 11.7.2011 Mörköllä tuli täyteen 10 viikkoa! Innostuinpa sitten punnitsemaanki pojan, henkilövaakalla, en tiedä kuinka paljon valehtelee, mutta sanoi painoksi 8,1kg. Korkeutta en osannut mitata X) Punnitsin pojan myös 5.7. ja silloin puntari sanoi painoksi 7kg..

Viikonloppuna Mörkö sai matokuurin, ja aika hienosti onnistui puolikkaina tabletteina syöttää nakin avulla lääkkeet. Kolme puolikasta kolmena iltana annoin, ja ensin tarjosin lääkkeen kämmeneltä, ja heti perään nakkia. 2-3 puolikkaan kanssa jouduin laittamaan lääkkeen suuhun ja pitämään vähän kuonosta kiinni, mutta sekin sujui ihan ilman mitään vastarintaa oikeastaan. 12 viikon rokotus on varattuna sitten 25.7. maanantai-aamuksi. :) ja sitten ilmeisesti kahden viikon päästä uskaltaa jo toisia koiria hiukan nuuhkiakin? :D

Kova innostus oliskin uusiin kavereihin päästä tutustumaan, eilen käytiin kolmannen kerran pentukurssilla! Ekalla kerralla ei niinkään välittänyt muista pennuista, mutta toisella jo vähän olis kiinnostanut ja eilen vähän enemmän taas. Silti aika hienosti malttoi mielensä ja sitten harjoituksissa keskittyi ihan vain minuun. Tietää että saa namia :D
Kissaaki säikytellään sohvalta.. Inkaa tympäsee :D
Pureminen on edelleenkin tosi hauskaa, vaikka ei jatkuvalla syötöllä sentään koita sitä tehdä. Varsinkin illalla kun itse alan olla jo rauhottunut ja voisin vaikka vähä sohvalla elokuvaa katsoa, niin Mörkö on alkanut tulemaan siihen sohvan reunalle, yrittää vähän hypätäkin siihen reunalle, ja heti kiellän ja siirrän niskasta/pannasta alas. Ei siis ole lupa tulla sohvalle ollenkaan... hehe X) Mutta sittenpä alkaakin sellainen näykkiminen ja yrittää napata mistä vain kiinni saisi. Näyttääpä vähän kurtistavan kuonoaankin.. Onko se joku aggression merkki? :O Jokatapauksessa minä sitten ärähtelen ja oikeastaan aina joudun nappaseen niskasta kiinni ja laitan usein vielä kyljelleenkin asti, ja kun pysyy paikallaan niin päästän irti, mutta heti on leuat uudelleen nappasemassa kädestä kiinni. Pentukurssin ohjaaja sanoi että olen ehkä liian hellävarainen, enkä ota kunnolla sieltä niskasta kiinni. Pentu saa vaikka vähän vingahtaakin, ja sitten kun samalla antaa oikein tiukan kiellon ärähtämällä, pitäisi kuulemma lopettaa pureminen. Eilen yritin sitten tiukemmin ottaa kiinni niskasta tilanteen ollessa päällä, ja ärähdinkin kovemmin, mutta ei sillä kyllä mitään kummempaa vaikutusta ollut :( Ehkä en vaan osaa vielä. Viimesenä oljenkortena Mörkö pääsee sitten kodinhoitohuoneeseen viettämään aikaa omassa seurassaan.. Tämä joskus hillitsee joksikin aikaa, joskus ei.. :D
Ensimmäinen vinkulelu hankittuna, alussa piti ihmetellä..
Vinkulelun vinguttelu opittiin nopsasti!
Yritän myös siirtää mielenkiinnon leluun, leikkiin tai purutikkuihin, mutta se on vaikeaa silloin, jos en millään muka saa Mörköä rauhottumaan. En halua sillä lelulla ja leikillä kuitenkaan palkata puremistakaan, joten yritän ensin saada sen loppumaan, ja sitten siirrytään leluihin. No tämmösiä tilanteita meillä täällä, ihan vaan tiedoksi! :D Omaksi puolustukseksi nyt pakko sanoa että tämä on eka koira ja kaikki tämä käyttäytyminen on minulle ihan uutta, joten en tiedä mikä on normaalia ja mikä ei, ja miten hitaasti/nopeasti tietyt asiat kehittyy, ja millaisia on realistiset odotukset koiran ikään ja kehitykseen nähden. :) Mörkö on ihana edelleenkin! <3

Ai niin, ja leikistä tuli vielä mieleen, että sain tädiltä tietää että minun pitää aina lopettaa leikki!! Sitä(kään) en tiennyt! Se on vaikeeta.. En oo tainnut siinä vielä ihan onnistua kovinkaan hyvin. Oon yrittänyt ottaa lelun pois jossain vaiheessa kun yhdessä leikitään ja sitten käydään koittaan pissaa tms. mutta jätän kuitenkin leluja lattialle siksi, että Mörkö saa itsekseenkin niillä leikkiä ja pureskella niitä. Se saattaa juoksennella ja riehua sitten lelun kanssa ihan itsekseen, pitäiskö sekin jossain vaiheessa keskeyttää ennenkun se itse lopettaa? Kaikenlaisia kysymyksiä erilaisista tilanteista herää näissä jutuissa! Sain tädiltä muutaman kirjan luettavaksi, jospa niistäkin sitten olis jotain apua näihin mieltä askarruttaviin asioihin :) Ja ehkä siinä leikin lopettamisessakin kehittyy huomaamaan että kohta tuo väsähtää niin otanpa lelun pois.. Se vaan tapahtuu niin yhtäkkiä niinku seinään pysähtys :D

Harjaaminen onnistuu melko hyvin, saa jo käyttää harjaa vähän "kovemmin" otteinkin, korkeintaan välillä tekis mieli haukata harjasta.. Seisoma-asennosta en onnistu Mörköä vielä harjaamaan, vaan se istahtaa ja sitten koitan harjata, ja asetan myös kyljelleen makaamaan ja harjaan.

Kynsien leikkaus on vähän haastavampaa, tokalla kerralla sain melkein kaikki kynnet leikattua, mutta leikkasinpa etutassusta sitten yhdestä kynnestä vähän liikaa :( Mörkö kiljaisi hirmuisesti ja minä vähän säpsähin sitä, mutta jatkettiin leikkaamista ja Mörkö pysyi paikallaan tosi hienosti. Seuraavat kynnenleikkaukset on kuitenkin ollu vaikeempia, Mörkö koittaa koko ajan purra minua tai saksia, ja en luovuta mutta en oikeastaan saa leikattuakaan mitään. Yhden kynnen onnistuin viime kerralla leikkaamaan, sen jälkeen pelkästään pitelin tassusta ja mörkön niskasta ettei pääse puremaan. Kun vähän rauhottui niin päästin pois. Kai yksi kynsikin on hyvä! :D Toka kerta meni niin hienosti, että taisi olla suuret odotukset seuraavillekin kerroille.. :)
"Suuressa keskustassa", puistossa oli ihan mukavaa. :)
Ollaan myös käyty autolla ajelemassa melkein joka päivä jossain, mm. Limingan suuressa keskustassa. Siellä oli eri jännää, kun parkkeerasin s-marketin pihalle, jossa jonkun verran oli autoja, ja jouduttiin ylittämään autoteitä ja tuli paljon ohikulkijoita kävellen ja pyörillä. Aika paljon jouduin mennessä vetämään ja palkkasin kun uskalsi itse kävellä ja houkuttelin namilla eteenpäin.. Puistossa Mörkö uskalsi jo vähän tutkia ja pikkuisen leikkiäkin lelulla, mutta lähinnä se oli nuuhkimista ja ympäriinsä pyörimistä. Pois lähtiessä tuntui että Mörkö uskalsi jo paremmin kulkea. :)

Sittenpä ollaan kuljettu Haukiputaalla pentukurssilla muutaman kerran, siellä näkee ainakin hyvin muita koiria ja ihmisiä, eikä niitä mennä tervehtimään niin opitaanpa sitäkin ettei syöksytä muiden luo ellei ole lupaa. Ajeltiin myös "mummin" (eli minun äitini) luona käymään Rantsilassa. Siellä meinas sääsket kiusata Mörköä enemmän mitä täällä meillä, vaikka meilläkin niitä sääskiä on paljon, mutta jotenkin eivät niin Mörköstä välitä.

Käytiin Oulussa pikkuveljeni luona, jossa tuli samalla tehtyä pisin kävelylenkki yhteen menoon, kun käytiin lähikaupassa. Odoteltiin Mörkön kanssa kaupan edustalla, ja Mörkö rauhottui tosi hienosti jalkojen juureen, istui ja makoili vaikka ohikulkijoita liikkuikin jonkun verran. Pari mummelia pysähtyi juttelemaankin, kun oli niin söpö pentu, toinen mummeli sitten lupaa kysymättä alkoi kutsumaan luokse, ja sanoin että anteeksi mutta nyt ei haistella ketään kun opetellaan täällä olemaan. Mörkö ei kyllä mennyt luokse vaikka kutsuikin :D Olishan tuossa voinut antaa nuuhkia ihmistä, mutta toisaalta hyvä minun mielestä oppia että ilman lupaa ei mennä myöskään vieraiden ihmisten lähelle. Eipähän sitten jossain torilla ryysiksessä yhtäkkiä "hyökkää" kenenkää kimppuun.X)

Toinen nuista mummeleista muuten kysyi onko Mörkö husky, ja kerroin että on alaskanmalamuutti, ja mummo siihen että "niin on ihan huskyn näköinen, mutta erillaiset silmät" johon minä että niin, huskeilla voi olla ruskeat silmät mutta myös vaikkapa siniset tai eriparia. ja mummeli siihen että "niin niillä on siniset tai vihreät, minä näin kerran sellasen jolla oli toinen silmä vihreä ja toinen sininen".. no se oli ihan hauska mummeli vaikka tämä juttu oli iha laimee x)
Kissalleki maistuis Mörkön sapuska.
Mörkön kanssa ollaan alettu myös opetella ulkotarhassa olemista. Mörkö saa jokaisen ruuan häkkiin, ja sitten se jää sinne 1-2 tunniksi. Siellä se huutaa vaihtelevasti, joskus melkein koko tuon ajan, joskus ihan hetken vain. Yleensä siis heti ruuan loppumisen jälkeen alkaa kuulua huutoa sellaisen 10-20minuuttia, jonka jälkeen huuto ehkä loppuu, ehkä ei. Vaikeeta on tosiaan kun häkin pohja on kesken, eikä koppiakaan voi vielä liittää häkkiin. Joten sateen osuessa kohilleen ruoka-aikaan, saa vielä ruuan sisällä, eikä muutenkaan viitsi pitää tuon kauempaa häkissä, eikä olla vielä öitä siellä oltu. Jospa tällä viikolla saatais koppi liitettyä häkkiin, kun mies tulis takaisin kotiin apulaiseksi <3

Paljon enemmänki riittäis asiaa mutta en viitsi kirjottaa!!! :D

-M