tiistai 12. heinäkuuta 2011

Sadepäivän kunniaksi..

..voisin päivittää vaikkapa blogia. Kaikenlaista ollaan ehitty touhuta Mörkön kanssa. Tulee taas ihan kauheena tekstiä.. :D
Eilen eli 11.7.2011 Mörköllä tuli täyteen 10 viikkoa! Innostuinpa sitten punnitsemaanki pojan, henkilövaakalla, en tiedä kuinka paljon valehtelee, mutta sanoi painoksi 8,1kg. Korkeutta en osannut mitata X) Punnitsin pojan myös 5.7. ja silloin puntari sanoi painoksi 7kg..

Viikonloppuna Mörkö sai matokuurin, ja aika hienosti onnistui puolikkaina tabletteina syöttää nakin avulla lääkkeet. Kolme puolikasta kolmena iltana annoin, ja ensin tarjosin lääkkeen kämmeneltä, ja heti perään nakkia. 2-3 puolikkaan kanssa jouduin laittamaan lääkkeen suuhun ja pitämään vähän kuonosta kiinni, mutta sekin sujui ihan ilman mitään vastarintaa oikeastaan. 12 viikon rokotus on varattuna sitten 25.7. maanantai-aamuksi. :) ja sitten ilmeisesti kahden viikon päästä uskaltaa jo toisia koiria hiukan nuuhkiakin? :D

Kova innostus oliskin uusiin kavereihin päästä tutustumaan, eilen käytiin kolmannen kerran pentukurssilla! Ekalla kerralla ei niinkään välittänyt muista pennuista, mutta toisella jo vähän olis kiinnostanut ja eilen vähän enemmän taas. Silti aika hienosti malttoi mielensä ja sitten harjoituksissa keskittyi ihan vain minuun. Tietää että saa namia :D
Kissaaki säikytellään sohvalta.. Inkaa tympäsee :D
Pureminen on edelleenkin tosi hauskaa, vaikka ei jatkuvalla syötöllä sentään koita sitä tehdä. Varsinkin illalla kun itse alan olla jo rauhottunut ja voisin vaikka vähä sohvalla elokuvaa katsoa, niin Mörkö on alkanut tulemaan siihen sohvan reunalle, yrittää vähän hypätäkin siihen reunalle, ja heti kiellän ja siirrän niskasta/pannasta alas. Ei siis ole lupa tulla sohvalle ollenkaan... hehe X) Mutta sittenpä alkaakin sellainen näykkiminen ja yrittää napata mistä vain kiinni saisi. Näyttääpä vähän kurtistavan kuonoaankin.. Onko se joku aggression merkki? :O Jokatapauksessa minä sitten ärähtelen ja oikeastaan aina joudun nappaseen niskasta kiinni ja laitan usein vielä kyljelleenkin asti, ja kun pysyy paikallaan niin päästän irti, mutta heti on leuat uudelleen nappasemassa kädestä kiinni. Pentukurssin ohjaaja sanoi että olen ehkä liian hellävarainen, enkä ota kunnolla sieltä niskasta kiinni. Pentu saa vaikka vähän vingahtaakin, ja sitten kun samalla antaa oikein tiukan kiellon ärähtämällä, pitäisi kuulemma lopettaa pureminen. Eilen yritin sitten tiukemmin ottaa kiinni niskasta tilanteen ollessa päällä, ja ärähdinkin kovemmin, mutta ei sillä kyllä mitään kummempaa vaikutusta ollut :( Ehkä en vaan osaa vielä. Viimesenä oljenkortena Mörkö pääsee sitten kodinhoitohuoneeseen viettämään aikaa omassa seurassaan.. Tämä joskus hillitsee joksikin aikaa, joskus ei.. :D
Ensimmäinen vinkulelu hankittuna, alussa piti ihmetellä..
Vinkulelun vinguttelu opittiin nopsasti!
Yritän myös siirtää mielenkiinnon leluun, leikkiin tai purutikkuihin, mutta se on vaikeaa silloin, jos en millään muka saa Mörköä rauhottumaan. En halua sillä lelulla ja leikillä kuitenkaan palkata puremistakaan, joten yritän ensin saada sen loppumaan, ja sitten siirrytään leluihin. No tämmösiä tilanteita meillä täällä, ihan vaan tiedoksi! :D Omaksi puolustukseksi nyt pakko sanoa että tämä on eka koira ja kaikki tämä käyttäytyminen on minulle ihan uutta, joten en tiedä mikä on normaalia ja mikä ei, ja miten hitaasti/nopeasti tietyt asiat kehittyy, ja millaisia on realistiset odotukset koiran ikään ja kehitykseen nähden. :) Mörkö on ihana edelleenkin! <3

Ai niin, ja leikistä tuli vielä mieleen, että sain tädiltä tietää että minun pitää aina lopettaa leikki!! Sitä(kään) en tiennyt! Se on vaikeeta.. En oo tainnut siinä vielä ihan onnistua kovinkaan hyvin. Oon yrittänyt ottaa lelun pois jossain vaiheessa kun yhdessä leikitään ja sitten käydään koittaan pissaa tms. mutta jätän kuitenkin leluja lattialle siksi, että Mörkö saa itsekseenkin niillä leikkiä ja pureskella niitä. Se saattaa juoksennella ja riehua sitten lelun kanssa ihan itsekseen, pitäiskö sekin jossain vaiheessa keskeyttää ennenkun se itse lopettaa? Kaikenlaisia kysymyksiä erilaisista tilanteista herää näissä jutuissa! Sain tädiltä muutaman kirjan luettavaksi, jospa niistäkin sitten olis jotain apua näihin mieltä askarruttaviin asioihin :) Ja ehkä siinä leikin lopettamisessakin kehittyy huomaamaan että kohta tuo väsähtää niin otanpa lelun pois.. Se vaan tapahtuu niin yhtäkkiä niinku seinään pysähtys :D

Harjaaminen onnistuu melko hyvin, saa jo käyttää harjaa vähän "kovemmin" otteinkin, korkeintaan välillä tekis mieli haukata harjasta.. Seisoma-asennosta en onnistu Mörköä vielä harjaamaan, vaan se istahtaa ja sitten koitan harjata, ja asetan myös kyljelleen makaamaan ja harjaan.

Kynsien leikkaus on vähän haastavampaa, tokalla kerralla sain melkein kaikki kynnet leikattua, mutta leikkasinpa etutassusta sitten yhdestä kynnestä vähän liikaa :( Mörkö kiljaisi hirmuisesti ja minä vähän säpsähin sitä, mutta jatkettiin leikkaamista ja Mörkö pysyi paikallaan tosi hienosti. Seuraavat kynnenleikkaukset on kuitenkin ollu vaikeempia, Mörkö koittaa koko ajan purra minua tai saksia, ja en luovuta mutta en oikeastaan saa leikattuakaan mitään. Yhden kynnen onnistuin viime kerralla leikkaamaan, sen jälkeen pelkästään pitelin tassusta ja mörkön niskasta ettei pääse puremaan. Kun vähän rauhottui niin päästin pois. Kai yksi kynsikin on hyvä! :D Toka kerta meni niin hienosti, että taisi olla suuret odotukset seuraavillekin kerroille.. :)
"Suuressa keskustassa", puistossa oli ihan mukavaa. :)
Ollaan myös käyty autolla ajelemassa melkein joka päivä jossain, mm. Limingan suuressa keskustassa. Siellä oli eri jännää, kun parkkeerasin s-marketin pihalle, jossa jonkun verran oli autoja, ja jouduttiin ylittämään autoteitä ja tuli paljon ohikulkijoita kävellen ja pyörillä. Aika paljon jouduin mennessä vetämään ja palkkasin kun uskalsi itse kävellä ja houkuttelin namilla eteenpäin.. Puistossa Mörkö uskalsi jo vähän tutkia ja pikkuisen leikkiäkin lelulla, mutta lähinnä se oli nuuhkimista ja ympäriinsä pyörimistä. Pois lähtiessä tuntui että Mörkö uskalsi jo paremmin kulkea. :)

Sittenpä ollaan kuljettu Haukiputaalla pentukurssilla muutaman kerran, siellä näkee ainakin hyvin muita koiria ja ihmisiä, eikä niitä mennä tervehtimään niin opitaanpa sitäkin ettei syöksytä muiden luo ellei ole lupaa. Ajeltiin myös "mummin" (eli minun äitini) luona käymään Rantsilassa. Siellä meinas sääsket kiusata Mörköä enemmän mitä täällä meillä, vaikka meilläkin niitä sääskiä on paljon, mutta jotenkin eivät niin Mörköstä välitä.

Käytiin Oulussa pikkuveljeni luona, jossa tuli samalla tehtyä pisin kävelylenkki yhteen menoon, kun käytiin lähikaupassa. Odoteltiin Mörkön kanssa kaupan edustalla, ja Mörkö rauhottui tosi hienosti jalkojen juureen, istui ja makoili vaikka ohikulkijoita liikkuikin jonkun verran. Pari mummelia pysähtyi juttelemaankin, kun oli niin söpö pentu, toinen mummeli sitten lupaa kysymättä alkoi kutsumaan luokse, ja sanoin että anteeksi mutta nyt ei haistella ketään kun opetellaan täällä olemaan. Mörkö ei kyllä mennyt luokse vaikka kutsuikin :D Olishan tuossa voinut antaa nuuhkia ihmistä, mutta toisaalta hyvä minun mielestä oppia että ilman lupaa ei mennä myöskään vieraiden ihmisten lähelle. Eipähän sitten jossain torilla ryysiksessä yhtäkkiä "hyökkää" kenenkää kimppuun.X)

Toinen nuista mummeleista muuten kysyi onko Mörkö husky, ja kerroin että on alaskanmalamuutti, ja mummo siihen että "niin on ihan huskyn näköinen, mutta erillaiset silmät" johon minä että niin, huskeilla voi olla ruskeat silmät mutta myös vaikkapa siniset tai eriparia. ja mummeli siihen että "niin niillä on siniset tai vihreät, minä näin kerran sellasen jolla oli toinen silmä vihreä ja toinen sininen".. no se oli ihan hauska mummeli vaikka tämä juttu oli iha laimee x)
Kissalleki maistuis Mörkön sapuska.
Mörkön kanssa ollaan alettu myös opetella ulkotarhassa olemista. Mörkö saa jokaisen ruuan häkkiin, ja sitten se jää sinne 1-2 tunniksi. Siellä se huutaa vaihtelevasti, joskus melkein koko tuon ajan, joskus ihan hetken vain. Yleensä siis heti ruuan loppumisen jälkeen alkaa kuulua huutoa sellaisen 10-20minuuttia, jonka jälkeen huuto ehkä loppuu, ehkä ei. Vaikeeta on tosiaan kun häkin pohja on kesken, eikä koppiakaan voi vielä liittää häkkiin. Joten sateen osuessa kohilleen ruoka-aikaan, saa vielä ruuan sisällä, eikä muutenkaan viitsi pitää tuon kauempaa häkissä, eikä olla vielä öitä siellä oltu. Jospa tällä viikolla saatais koppi liitettyä häkkiin, kun mies tulis takaisin kotiin apulaiseksi <3

Paljon enemmänki riittäis asiaa mutta en viitsi kirjottaa!!! :D

-M

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti