Viikonloppureissu Kuopioon

Mökkivahti

 19-21.8.2011

Viikonloppuna oli ohjelmassa ystäväpariskunnan häät Kuopiossa. Häät oli lauantaina klo 15 eteenpäin, ja ajateltiin että lähdetään lauantaina aamulla ajelemaan ja ollaan sitten yksi yö jossain hotellissa. Suunniteltiin että koira otetaan mukaan, kissat saavat jäädä ulos ruokakupin ja vesikupin kera. Aloin soitella hotellihuonevarausta, ensimmäiseen hotelliin ei saanut tuoda koiraa, toinen hotelli oli täynnä, kolmannessa hotellissa oli vapaana vain yksi yhden hengen huone ja yksi kahden hengen savullinen huone. Otin varmuuden vuoksi tuon kahden hengen huoneen sitten, vaikka jatkoinkin soittelua muihin paikkoihin, koska tuo savukkeen tuoksu ei nyt napannut. Lisäksi huone kuulemma olisi käytössä vata 14-15 paikkeilla, ja ajateltiin laittautua vasta Kuopiossa, kun automatkalla kuitenkin suttaantuisi. Soitin neljänteen hotelliin, johon ei passannut tuoda lemmikkiä.

Lauantaiaamuinen unikeko <3

Alussa siis ajattelin että menemme ihan hotelliin kaikilla mukavuuksilla, niin sanotusti, mutta sitten havahduinkin, että ehkä leirintäalue olisi koiran kanssa mukavampi ja käytännöllisempi, ja olisi se muutenkin erilainen kokemus. Soitin Rauhalahden leirintäalueelle, josta varasinkin 4 hengen leirintämökin kahdeksi vuorokaudeksi! Hinta tuli edullisemmaksi ollessaan 57/vrk eli 114€/2vrk, kun taas keskustassa oleva haiseva hotellihuone olisi maksanut 155€/vrk, emmekä olisi edes ehtineet valmistautua häihin  paikan päällä. (Sitä ei tunnusteta, että myöhästyttiin häistä...)

Minä: "Oliskai ilmanki pärjänny..." Mies: "Mitä, rasvaa ja sokeria = kaikkea mitä kasvava maha (ei vauva, vaan MAHA!) tarvitsee!!" x)

Lähdettiin perjantaina liikenteeseen neljän aikaan, ja perillä oltiin ennen yhdeksää. Pysähdyttiin kolmisen kertaa, joista yhdellä tauolla piti tottakai syödä eväitä, ja mies sai ylipuhuttua sitten Arnoldsin herkkuihin.... Mörkö oli matkan aika nätisti, takakontissa on tällä hetkellä sellainen muovinen säilytyslaatikko auton tarvikkeille, jota se päätti sitten ensimmäistä kertaa alkaa jyrsimään.. Onneksi ei pahaa jälkeä saanut aikaan.

Oma paikka.

Illalla oltiin siis perillä, ja käytiin heti ensimmäiseksi kun tavarat oli rontattuna sisälle mökkiin, kävelyllä leirintäalueella. Mörkö sai paljon ihailevia katseita ja supinoita osakseen x). Rusakko hyppeli yhdessä välissä tien yli edessäpäin, eihän meijän viisas vauva mittään nähny, vaikka yritettiin että kato kato! No katsoi meitä, niin... :D Mörkö asettui mökissä tosi hienosti omalle taljalleen levähtämään, oltiin otettu se mukaan muutaman lelun kera. Ruuaksi otettiin vain raksuja, ja herkkuja oli possunkorvaa, kanalastua, lihapullaa ja ydinluu.. :)

mmmmmhhhh ^^

Koko tuona aikana ei Mörkö kertaakaan tehny sisälle asioitaan!! Olihan siellä tietysti vielä nopeampaa ja helpompaa kävästä ulkona käyttämässä, mutta minusta tuntuu että käytettiin jopa harvemmin ulkona kuin mitä täällä kotona ollessa. Kotona ollessa onnistuu kyllä joskus koko ilta pysyä sisäsiistinä jo, mutta vielä tekee välillä useammatkin pissat sisällekin, vaikka käytettäisiin ulkona puolen tunnin välein x) ehkä joskus jopa vartin väleinkin.. No joka tapauksessa, tuolla ei tehnyt mitään! Yöllä käytin ulkona 1-2 kertaa, ja häiden ajan oli n. 7h yksinään mökissä.. Eli kyllä pidätyskykyä löytyy! :D

Hääpaikalla oli hepoinen.

Hääpaikkana oli Konttila, jossa oli jämähdetty jonnekin vanhoihin hyviin aikoihin, tilan fiiliksen ja ulkonäön perusteella. Siellä oli jos minkälaista elukkaa, hääpari saapui paikalle hevosen vetämällä kärryllä, ja kärryajelua oli tarjolla myöhemminkin. En mennyt kun oli niin pitkä hame, että oisin varmasti kompastunut jotenkin ja lentänyt rähmälleni kuraan tai jotain. :( Häät oli ihanat, ruoka oli erittäin hyvää ja sitä oli paljon ja monipuolisesti :D

Talja vaihtoi välillä kummasti sijaintiaan, tässä eräs paikoista x)

Rankan metsälenkin jälkeen. :)

 Leirintäalueella oli koirien ulkoilutukseen tarkoitettu alue, jolla käytiin useammankin kerran Mörkön kanssa. Alue oli jonkun vesistön varrella, rinteinen metsä.. Ihana paikka! Itse ainakin olin aivan hurmautunut tuosta luonnosta :D Ja tuntui Mörkö olevan hyvin tyytyväinen oloonsa, juoksi innoissaan edes takas rantaa ja rinteitä :) Käveltiin tuon vesistön rannalla menevää polkua ensin eräälle pienelle rannalle jossa oli veneitä. Siitä lähdettiin takaisin samaan suuntaan, mutta kiivettiinkin jyrkkää rinnettä ylös kumpareen päälle. Sieltä ylhäältä oli sitten taas erilaiset mutta komeat maisemat, ja sielläkin oli mukavaa kävellä ja ihmetellä meillä kummallakin. Mörkö seurasi tarkasti, missä minä menen ja jos vaihdoin suuntaa, kohta kuului töminää ja Mörkö juoksi ohitse.. :) Milloin lieneekään käy niin, ettei enää seuraakaan minua.. :D

Nätisti kulki hihnassa suurimman osan aikaa.

Päivää vaille 16 viikkoa <3

Näyttääkö Mörkö onnelliselta??

Jännää!!

Sunnuntaina lähdettiin kotia kohti, saatiin huone luovutettua ajoissa. :) Matkalla pysähdyttiin ruokatauolle ABC

Marjahakaan, eli Marjarahkaan. Siellä oli sellainen pieni koiraparkki, aidattu alue metsänreunassa, käytiin siellä ihmettelemässä. Kävin tilaamassa meille ruuat, ja syötiin ulkona ruuat. Sidottiin Mörkö pöydän jalkaan, ja asettui vähän aikaa pyörittyään tosi nätisti makoilemaan ja malttoi siinä odottaa hienosti.

Matkalla sudenkorento läsähti pyyhkimeen kiinni :(

Odotellaan ruokaa..

Käytiin kuvausretkelläkin ruokaa odotellessa..

Onko Mörkö komea onko??!

Niin komea Mörkö!

Ihana komea poika.. ^^

Rakkauspakkaus!!

Koiraparkissa tais hajuja riittää.

Mies otti vielä jälkiruoaksi kahvit ja minä pehmiksen, ja syötiin ne autolla. Mörköllä oli kotimatkalla kontissa ydinluu, jonka sai lauantaina häiden ajaksi. Sai pureskeltua luuta sen verran, että molempiin päihin oli tullut kuopat. Muuten siitä ei mitään huomannut :D Mutta mörkö pureskeli siis luuta kun me syötiin omat jälkiruokamme. :)

Ruokatauko :)

Reissu oli niin ihana ja onnistunut, että tekis mieli päästä heti uudelleen reissuun!

-M

Diipadaapailua

Mörköä kiinnostaa, Laalaa kiinnostaa miinus viis ;)

Mörkö yrittää sinnikkäästi tehdä tuttavuutta kisumirrien kanssa, mikä on hyvä juttu, koska sillonhan mitään liian ikävää ei ole sattunut vielä, murinoista ja sähinöistä huolimatta. :) Välillä se on tosi nätisti kissojen lähellä, liikkuu rauhallisesti, välillä taas ei niin rauhallisesti... Hyvä elätellä niitä toiveita tämän asian suhteen ;)

mmmmmmhhhhhhh kanalastuja..

Maanantaina tuli Mörköllä 15 viikkoa täyteen, ja sen kunniaksi yritin sitten valokuvata meidän murua. On haasteellista muuten ottaa poseerauskuvia :D Liikkuvaista sorttia ja hidas kuvaaja... Mutta joskus on kivaa ottaa ihan poseerauskuviakin!

Tässä ei odotella herkkupalaa keneltäkään.... :P

Miten tästä mennään???

Mörköllä on vielä vähän hakusessa mistä tähystystasolle mennään. Jos ei näytä tuota ramppia vaan taputtaa tasoa tai heittää sinne lelun/herkun, niin kyllä on ihan kamalaa kiusaamista kun sitä ei sieltä saa!!! :D Kyllä ajan kanssa silti tajuaa mistä mennä, ja koko ajan nopeammin... :)

TAJUSIN!!!

Yrittää myös monesti pompata tuolta sivulta  nuiden liuskojen päälle, vaikka olishan se paljon helpompaa nousta vaan tuolta alkupäästä, eikä yrittää sivulta hypätä... x)

Noni nyt se namsku!?

Saako namin??

Saako nyt? ^^

 Mörkö alkaa olemaan jo aika musta! Siis karva on vaihtanut jo aika paljon väriä.. Huuiiiiii :O Ei sitä kohta enää tunnista samaksi Mörköksi, kun se on monta kertaa isompi ja vaihtaa vielä väriäkin!

Ihanuus poseeraa hienosti <3

 Muutaman viime päivän aikana Mörkö on alkanut puremaan hihnaa kävelylenkeillä. Se on niin rasittavaa! Yritän pysähtyä ja jatkaa vasta sitten kun lopettaa. Saattaa alkaa pöpeilemään myös niin että yrittää juoksennella edestakas ja murahtelee ja koittaa näykkiä. Silloin otan niskasta kiinni ja ärähdän, ja saatan jopa laittaa kyljelleenkin rauhoittumaan. En tiedä onko oikea tapa reagoida tuohon käytökseen?  Silloin kun ei pure hihnaa niin koitan muistaa tavallista enemmän nyt kehua.

Mörkö sai paljon nameja ilmeestä huolimatta!

 Tänään, eli keskiviikkona, käytiin ensimmäisen kerran Akuutin pentutapaamisessa. Siellä oli aika paljon kaikenrotuisia koiria, suunnilleen samanikäisiä kaikki. Pienikokoiset rodut oli omalla alueellaan ja isommat rodut omallaan. Akuutin aulatila ei ole kauhean iso, ja siellä oli melkoinen ryysis, kun ihmiset koitti olla kapeahkon käytävän reunoilla, ja innokkaimmat koirat juoksi perätysten kompuroiden edes takaisin niin pitkästi kun tilaa oli.

Niin komea poika <3

Alussa Mörköä meinasi vähäsen pelottaa uudet kaverit, koska tämä oli ensimmäinen kerta kun pääsi leikkimään yhtäaikaa niin usean koiran kanssa samaan aikaan. Ensimmäinen kerta myöskin pentukoirien kanssa. Aluksi Mörkö juoksi lähinnä karkuun häntä koipien välissä, mutta selvästi oli kiinnostunutkin. Tapaaminen kesti tunnin, eli siinä ehti hyvinkin riehua ja totutella menoon, ja jossain vaiheessa häntäkin nousi koipien välistä.

 Erityisen paljon tuli keppuroitua erään punaisen setterin kanssa, sekä saksanpaimenkoiran kanssa, jotka olivatkin melko lailla samaa kokoa kaikki keskenään. Joitain koiria pelotti vähän enemmänkin, ja eräs beaglen näköinen pentu räksytti tuolin alta jos joku kehtasi tulla liian lähelle, sekä yksi melko söpö unkarin paimenkoira murisi tuolilta liian tuttavallisille kavereille. Muutamat pennut oli sylissä tai tuoleilla.

 Onko tuollainen paikka paras sosiaalistamiselle aralle pennulle? Jos koiraa ei ole hyvä silittää ja voivotella silloin ku se on pelokas, jos se vain vahvistaa sitä käytöstä? Vai koskeeko se pelkästään aikuisia koiria?

 Ainiin, tapaamisen alussa pyysin hoitajaa katsomaan Mörkön leikkaushaavoja ja tikkejä, ja hyvältä näyttivät. :) Käytin Mörköä myös puntarilla, ja painoa oli n. 15kg. Saapa nähdä mitä se puntari näyttää viikon päästä, kun mennään taas pentuja tapaamaan :) Ja ensi viikolla on toinen rokotuskin tiedossa, jolloin saa samalla myös rabies rokotteenkin.

 -M

Energinen potilas

Mörkö on toipunut hyvin tähän mennessä! Eipä siinä mitään eroa käytöksessä huomannut kuin leikkausiltana, ja seuraavana päivänä hiukan.. Tavalliseen tapaan ollaan käyty ulkoilemassa, juostaan ja nakellaan palloa jne. :)

Tässä vielä kauheat muistot tapahtuneesta, jotta ei vaan pääse unohtumaan!! Voin potea syyllisyyttä aina näitä kuvia katsoessani, miten olisin voinut toimia eri tavalla ja ehkäistä hampaiden katkeilun x)

Kulmahampaat

 

Voidetta laitettiin leikkaushaavoihin aamulla ja illalla. Aika hyvää käsittelyharjoitusta tuli tämän laitossa.

Särkylääkettä annettiin kolmena seuraavana päivänä yksi tabletti päivässä, me annettiin puolikas aamulla ja toinen illalla. Meni kuin herkkupalana :)

Ruoaksi ollaan annettu edelleenkin raksujen lisäksi lihaa, mutta sulaneena, ja possunkorvia ja muuta pureskeltavaa on saanut jo useamman päivän ajan. Rustoja ei olla edelleenkään annettu, mutta kyllä niitäkin pitäisi jo vaikka huomenna voida antaa... :O

Iloisempaan aiheeseen seuraavaksi!

Mörkön ulkotarha tuntuu olevan varsinainen ikuisuusprojekti, etenee pikkuhiljaa.. Mutta 12.8 perjantaina saatiin vihdoinkin Mörkölle tähystystasot tehtyä! Ne on samalla jonkinlaiset sateensuojat ja toimivat myös varjoina.

Koppia vastapäätä oleva tähystystaso :)

 Päätettiin tehdä kaksi kappaletta, toinen on kopin edessä, ja toinen on vastakkaisella puolella tarhaa. Aika näyttää mitä mieltä Mörkö on tasoista, tuolla koppia vastapäätä olevalla tasolla tuntuu viihtyvän hyvin! :)

Käytettiin tasoihin tuollaista vanerilevyä, runko on lankkua, ja pitihän tasoihin tehdä rampit! Rampit tehtiin perustuksien valussa käytetyistä siivuista. Isona poikanahan Mörkö varmaan hyppäisi ylös ja alas ilman mitään ramppejakin, mutta nyt se ei vielä ole mitenkään mahdollista, joten ramppi tuntui helpommalta kuin esim. porrastasojen teko.. Lisäksi täytyy kertoa että alussa mies teki erittäin jyrkän rampin, josta yritettiin nakeilla sun muilla konsteilla saada Mörkö menemään, mutta ei onnistunut sitten millään... Sanoin jo alussa että tee sellainen mistä vielä vähän kömpelö pentukoira osaa mennä..! Mies teki pidemmän rampin, ja jopas vaan koira meni samantien tasolle ilman sen kummempia houkuttelemisia ;)

Uskalletaan jo lelujen perässäki juosta x)

Ja kyllä, huomattiin että todennäköisesti joudutaan lisäämään verkkoa ainakin tasojen kohdalle häkin "kattoon", koska Mörköhän isona melkeinpä kiepsahtaa tahtomattaan reunan yli noustessaan seisomaan sitä vasten :D Tosin onhan mahdollista, että Mörkö viihtyy tarhassa niin hyvin, ettei halua sieltä itsekseen ollessaan pois.......... Saapa nähä :)

Mörkö olis niin mielellään myös meidän kisujen kaverina, mutta niillä on hiukan erilaiset ajatukset mikä on mukavaa yhdessä oloa... Inka ei niin vähästä hätkähdä, mutta Laala ei tunnu välittävän ollenkaan nyt Mörköstä. :( On jo muutaman viikon ajan alkanut aina murisemaan, sähisemään ja huitomaan kun eräs typerys tulee vauhkoamaan liian lähelle. Onneksi edelleenkään ei ole kipeästi kumpaankaan sattunut, tällä hetkellä lähinnä huolettaa että Mörkö saa ison naarmun kuonoonsa.

Mörköä kiinnostaa!!!!!

 Yritetään vahtia ja puuttua ei haluttuun käytökseen. Eli mielettömään riehumiseen ja päättömään juoksemiseen kissoja kohti tai niiden läheisyydessä. Kehutaan rauhallisesta oleilusta kissojen läheisyydessä.

Laalaa kiinnostaa miinus viis!!!!

Pitää kai tässäkin vaan toivoa, että kellekään ei oikeasti käy milloinkaan huonosti, vaikka vähän nyrkkeilymatsiakin saattaisivat ottaa... :)

-M

Toipilaan kuulumisia

Lähtöpuuhissa

9.8 Tiistaina illalla oli siis Mörköllä yläkulmurin leikkausaika Akuutissa. Onneksi ei koira osaa tietää minne ollaan menossa ja mitä tekemään x). Oli siis tosi reippaana, tosin taisi olla hurjan nälkäinen vain, kun oli saanut ainoastaan aamuruuan jo ennen kahdeksaa..

Rokotuksesta ei ainakaan ollut mitään traumoja paikkaan jäänyt, koska reippaasti käveli sisälle, ja olis ollut ihan valmis tervehtimään lähellä olevia koiria. Käytiin puntarilla ennen lääkärin huoneeseen menoa, painoa oli noin 13,5 kg. Tuo puntari ei varmaan ainakaan niin paljoa huijaa, mitä meidän puntari mahdollisesti.. Voihan olla ettei meidänkään huijaa x)

Lääkäriä sitten tervehti ihan tohkeissaan, ja lääkärirouva leperteli ja lässytteli ja paijaili mahottomasti, ja siitähän Mörkö tykkäsi :D Ei kuulemma ollut yhtään pelottavan Mörkön näkönen, eikä ollenkaan muumien Mörkön näköinen x) Sitten lääkäri katsoi vielä hampaat, ja ei voi olla totta!! Sen oikean yläkulmurin lisäksi huomasi kulumista myös vasemmassa alakulmurissa :S Sanoi että katsoo sitten kuvista, missä kunnossa se on että onko sekin sama poistaa... Ja niinhän siinä kävi, että kuvista näkyi, että alakulmahammas oli murtunut juureen asti... No niin, lääkärikin sanoi että aivan hyvin on voinut ihan eri tilanteessa tuo tapahtua, ja että tapahtuu tällaisia asioita vaikka olis kuinka varovainen :(

Veltto Mörkö

Sitten me saatiin hommaksi höpistä ja rapsutella Mörköä mahdottomasti etupäästä, kun lääkäri tuikkasi piikin takapäähän. Samalla tavalla meni tämäkin piikki, kuin rokotettaessa niskaan, ei mitään reagointia x) Sittenpä kun siinä siliteltiin ja rapsuteltiin, Mörkö alkoi pikkuhiljaa käymään makuulleen, ja siihen se asettui ilman sen kummempia ääntelyitä. Lääkäri kertoi että joskus kun rauhottava alkaa vaikuttaa, koirat voi vähäsen vinkua ja ihmetellä..

Enempää kuvia ei nyt lääkäristä sitten olekaan, lähdettiin leikkauksen ajaksi käymään rautakaupassa asioilla, ja jyskissäkin muka käytiin, ja varmaankin ressissä menin ostamaan käsipyyhkeitä sieltä :D

Ku mentiin poloista vauvaa hakemaan, niin aulassa jo heti kuulin että joku tuolla itkee, ja kysyin että "onko tuo meijän Mörkö joka itkee??" Ja olihan se, päästiin heti Mörkön luokse. Se oli saanu jotain herättävää ainetta, ja sen seurauksena se oli kuulemma herännyt vähän liian yhtäkkiä, avannut silmät samantien ja yrittänyt seisomaan itsekseen... Papereihin laitettiinkin sitten merkintä, ettei toiste anneta sitä ainetta x) Jossain huumausaineissa se tosiaan siinä oli ja itki, lääkäri sanoi, että se voi hyvinkin kuulla äänet vähän kumeina ja outoina, ja nähdä aivan olemattomia asioita.. Joskus aikuinen koira voi olla jopa aggressiivinen, mutta pentu yleensä enemmänkin hämmentynyt ja pelokas.. Sain mennä sitten Mörkön viereen istumaan ja otin sen puoliksi syliin ja rapsuttelin ja jutustelin hiljaa, siihen se vähän hiljenikin sitten.

Mörkö sai rauhottavan siis joskus ehkä 16.40 paikkeilla, ja Akuutista kotiin lähdettiin vähän ennen seitsemää.. Ja Mörkö käveli ihan itse sitten autolle, ja kotona käveli ihan itse jopa portaatkin.. Tietysti oli hihnassa ja oltiin koko ajan lähellä valmiina tukemaan ja nostamaan jos olis tarvinnut.

Juuri kotiin saavuttu, vielä huumepöllyissä... x)

Saatiin mukaan sellasta desinfioivaa rasvaa leikkauskohtiin, ja kipulääkettä. Saatiin myös sitten joku pieni näyteraksupussi jos on ruuansulatusongelmia tai jotain vatsavaivoja, seuraavalle päivälle.. Ku sitten päästiin kotiin niin ensimmäisen parin tunnin aikana tarjoiltiin nakkia nälkäiselle raasulle, ja sitten myöhemmin annettiin pieni annos raksuja.

Pitkästä aikaa Mörkö oli myös yön sisällä. Ruumiinlämpö olis saattanut laskea, joten turvallisempaa oli pitää sisällä tarkkailussa eka yö. Illalla sitten vatsa alkoi toimimaan, kyykkäili ulkona moneen kertaan, mutta silti sitten sisälle ehti tehdä vellit.. Yöllä vinkui jonkin verran, aamuyöllä käytin sitten ulkona, ja aamulla heti uudelleen. Ei tehnyt mitään yön aikana kodinhoitohuoneeseen, reipas poika. Aamulla kuitenkin vaikka ulkona käytiin asioimassa, tuli vielä yhdet vellit sisällekin. Olkaa hyvät tästä informaatiosta! x)

Ennen nukkumaanmenoa..

Keskiviikko aamusta lähtien annettiin jo normaalisti ruokaa, päivällä liha-annos sulaneena kuitenkin. Rustoluita ei suositella tarjottavaksi ainakaan viikkoon.. Tänään torstaina annettiin ensimmäistä kertaa possunkorva pureksittavaksi. Siitä siis kysyin ja sellaisia sai onneksi jo tarjota, alkoihan tuo jo vähän enemmän taas meihin kohdistamaan pureskeluvimmaansa x)

Tuon desinfioivan voiteen takia ollaan sitten edetty hampaiden katsomisessa vähän suun avaamiseenkin. Erittäin haasteellista, ja varmasti on silti leikkauskohtien ympäriltä leuat niin kipeät! Mutta sekin joka kerta sujuu jo paremmin, kun ei anna periksi, ja varovaisia yritetään olla, ettei tahallaan satuteta.

Jo heti samana iltana Mörkö juoksi pihalla ihan villinä eikä kyllä hoiperrellu ollenkaan, vaikea sitä oli estääkään menemästä.. ja keskiviikosta lähtien pursuili energiaa ihan tavalliseen tapaan, että pakko sille oli palloa heitellä ja käydä kävelylenkeillä ja kaikkea tavallista. Toki taas kerran koiran oman jaksamisen mukaan.

Tällä hetkellä vaikuttaa toipuvan hyvin, toivon mukaan ei tulis nyt mitään tulehduksia ainakaan, kun niiden välttämiseksi nuo hampaat päätettiin pois leikata!

-M

Huominen jännittää!

Ihana <3

Huomenna on siis tiedossa Mörkön katkenneen maitohampaan leikkaus. Jännittää! :( Toivotaan että operaatio sujuu hyvin. Tänäänhän Mörkö täytti muuten 14 viikkoa! <3

Melkein 14 viikkoa, iso poika jo :)

Viime viikonloppuna saatiin taas "pitkästä aikaa" valokuvattua Mörköä ;) Käytiin lenkillä lähistöllä olevalla jollain maansäilytys alueella, mikä lieneekään.. :D Siellä on jokatapauksessa mukava heittää palloa, leikittää ja juoksuttaa irti Mörköä, eikä ole kaukana kotipihalta.

Odota komento on melko hyvin hanskassa... ainakin sillon kun malttaa ;)

Kävelylenkeillä Mörkö jaksaa jo melko hyvin käydä, yleensä poispäin mentäessä ei vedä paljoa ollenkaan, kotiinpäin tultaessa vetää enemmän, mutta yleensä onnistuu pitkäkin pätkä jo kävellä pysähtymättä. Olen myös alkanut vaihtaa suuntaa vetohetkellä, ja minusta se auttaa aika hyvin, ehkä paremmin kuin se pysähtyminen.. Pari kertaa edestakaisin ja sitten yleensä voi jatkaa vetämättä taas... jonkun matkaa x)

Pallon perässä on kiva juosta!

Kävelylenkitkin on pikku hiljaa pidentyneet, jaksaa jo n. 20 minsan lenkilläkin keskittyä ihan siihen kävelyyn. Tietysti mukavimpia on sitten ne leikkihetket, kun leikitään hihnassa tai vielä parempaa jos saa vapaana juosta. :) Ollaan aika varovaisia tuon vapaana pitämisen kanssa, mieluummin ollaan 100% varmoja että pysyy lähellä kuin otetaan yhtään riskiä että juokseekin jonnekin minne ei saa. Vielä on pysynyt omalla pihalla irtaallaan, kun vahditaan koko ajan... x)

Palloa kiinnostavampi!

Edelleenkin kaikki oksat, juuret, kävyt, maa jne. syömismielessä kiinnostaa.. Ehkä maan syöminen on vähän jo vähentyny.. :)

Täysillä! x)

Tällä hetkellä juostaan vielä lujempaa kuin Mörkö.... Saa nähdä milloin osat vaihtuu :D

Tuolla kävellessä päästiin välillä piiloon Mörkön näköetäisyydeltä, ja oli mukavaa huomata että Mörkö heti alkoi etsimään ja tuli lähemmäs kävelemään.

SAALIS!!

Tällä hetkellä kuvassa oleva vinkulelu on yksi suosikeista, ja sitä käytetäänkin reenitilanteissa huomion kiinnittämisessä ja palkkauksessa. Toimii siis herkkua paremmin jopa... :D Jos toisessa kädessä on nami, toisessa vinkulelu jota heilutellaan ja vingutellaan, niin usein vinkulelu vie voiton :) Luovuttaa lelun kyllä kun työntää namin nenään nuuskittavaksi :D

Rankan ulkona leikkimisen jälkeen :)

Kynsien leikkaus alkaa taas sujumaan paremmin, välillä se meinasi olla yhtä puremista ja tuskaa, eikä leikkaaminen sujunut turvallisesti. Miehen avustuksella leikkaaminen alkaa sujumaan jo niin, että kynnen saa leikattua ilman että Mörkö edes nostaa päätään ylös.. leikataan yleensä silti muutama kynsi kerrallaan ja sitten vapaaksi ja palkka.

Harjoiteltiin kynsien leikkausta miehen avulla siis niin, että toinen saattoi alussa ihan vain pitää tassusta kiinni ja puristella kynsisaksia tassun vieressä, pään vieressä jne. kun toinen piti koiran aloillaan.. Sitten myös ihan vain puristeltiin käpäliä, sormeiltiin varpaiden välejä ja anturoita joka puolelta jne.. Uskomatonta että vaikka koira on vielä pentu, minulla yksin ei meinannut tähän kädet riittää onnistuneesti!! :( Joka tapauksessa harjottelu on alkanut siis tuottaa tulosta, ja uskon että kohta kynsien leikkaus onnistuu ihan ilman tukijoukkoja taas :)

Harjaaminen sujuu edelleenkin oikein mallikkaasti, välillä kuitenkin yrittää näykätä harjasta, mutta monet kerrat sujuu ihan ilman yrittelyä. :)

Ikkunaan lentänyt tipunen

Viikonloppuna meidän ikkunaan lensi myöskin tällainen pieni lintunen, eräs ehdotti pajulinnuksi.. Voisikohan se olla pajulintu, pienikokoinen se kuitenkin oli :) odoteltiin varmuuden vuoksi että tokeni ja lensi pois, ettei kissat saisi liian helppoa saalista :O

Mutta huomista lääkäriä odotellen..

-M