Tutustuillaan lisää

Taas ollaan koitettu käydä tapaamassa uusia ihmisiä ja tutustumassa erilaisiin ympäristöihin ja kaikkea sellasta hauskaa..

Käytiin 19.7 vierailemassa Oulussa isoveljen luona, oltiin ihan ulkosalla kun isoveli on allerginen, enkä halunnut niille sisälle viedä pölyjä.. Oli kuitenkin hyvä ilma, aika kuuma, mutta oli hyvä olla siinä ulkonakin vain. Mörkö oli jo aiemmin tavannut veljen ja hänen tyttönsä, mutta nyt tuli taas uusi tuttavuus, kun veljen koko perhe oli paikalla, eli siis vaimo myös :D Viisaasti kerrottu asia!

Vinkupossu oli mukana.

Veljen perhe asuu kerrostaloalueella, joten päästiin taas tutustumaan vähän "kaupunkimaisempaan" maisemaan. Mörköä palvottiin taas ihan mahottomasti, ja kyllä se osasi niin hienosti olla palvonnan kohteena että!! Veljen vaimo lähti reipastelemaan yliopistolle, ja me lähdettiin sitten Mörkön, veljen ja veljentytön kanssa käymään lähikaupassa jäätelöllä. Mörkö jaksoi tosi hienosti kävellä kaupoille, ja hihnan kanssa tuli harjoittelua paljon. Eli siis paljon stoppeja tuli tehtyä lyhyellä matkalla :D Mutta hienosti meni kuitenkin.

Vaikeahko kuvattava....

20.7 käytiin ekaa kertaa koirien uimapaikalla. Tiedettiin että se on jossain virkistysalueella, mutta ei sen tarkemmin missä. Heikki kuvitteli ihan että se olisi jopa sama lammikko mutta eri rantakaistale... No ei se sitten se sama lammikko ollut... :)

Taustalla se vain ihmisten lammikko.. x)

Lähdettiin etsimään missä se koirien uimapaikka sitten onkaan. Vähän suuntaa onneksi tiedettiin, että minnepäin parkkikselta lähdetään kulkemaan.

Matkan varrelta...

Löydettiin sitten kyltti jossa ilmoitettiin että uimapaikka on monen sadan metrin päässä, joten Heikki päätti että hakee auton ja körryyttelee autolla sinne XD Me jatkettiin Mörkön kanssa sillä välin kävellen matkaa, mutta kun Heikki sai autolla kiinni niin sattui kohdalle kyltti joka edelleenkin ilmoitti matkaksi useamman sata metriä, jolloin sanoin että mekin tullaan kyytiin :D Ja sieltä se sitten vihdoinkin löytykin se koirien oma uimapaikka!

Oon varmastikin aivan kauhea nipo näiden asioiden kanssa, mutta vedin sitten heti ihan herneet molempiin sieraimiin, kun siellä oli eräs mies labradorinnoutajansa kanssa, ja koira oli irtaallaan, ja juoksi sitten ihan riemuissaan meidän luokse, eikä perääntynyt kun yritin töniä kauemmas ja näyttää tomerasti kättä sille, samalla Mörkö pyöri jaloissa ja olis tainnut haluta paeta paikalta... ja siis se koiran isäntä komensi koiraansa ehkä kerran sanomalla nimen, ja toisen kerran kutsumalla luokse, johon kumpaankaan koira ei kyllä reagoinu mitenkään. Olis tehny mieli vähän kenkää antaa sille koiralle, tai ennemminki sille ihmiselle, kun sehän siitä vastuussa on. Vähän sanoa että ei kaikki välttämättä halua sen koiraa tavata, ainakaan tuohon tapaan! Onneksi se ei siis ollut aggressiivinen, mutta höyrysi sellasella vauhdilla ja oli aika massiivinen, että ei ollut kiva itsellä kohdata sellasta, eikä varmasti Mörkölläkään kun ei ole nuita koiratapaamisia niin paljoa vielä ollut. Onneksi se koira ilmeisestikin kyllästyi kiertämään meitä, kun päätti mennä takaisin omistajansa luokse, ja me päätettiin lähteä kävelylle siksi aikaa että saadaan rauhassa tutustua veteen.. Rauhallinen koira olis voinut toki olla siinä jopa apuna, mutta ei tuollanen ahistelija! X)

Ekaksi fiilistellää iha rannalla.

Koirien uimapaikka ei ollu ollenkaa niin hohdokkaan näkönen ku ihmisille tarkotettu, joten annoin Heikille kunnian kahlata vedessä ja houkutella Mörköä veteen.... :D

Ensimmäinen askel veteen!

Sitten kävikin näin... :D

Ei pylly nouse vaikka namia nokkaan työntää :D

Kovin innokas ei ollut veteen menemään, mutta olihan se eka kerta kun käytiin.. Vois mennä paremmin jos sinne itekin vois mennä pulikoimaan. Tuo oli sellanen paikka että ei houkutellu kauheena edes kahlata :P Jokatapauksessa oli niin onnetonta hommaa tuo houkuttelu, että menin sitten itsekin veteen seisomaan ja kutsuin sitten Mörkön luokse, ja jo vain heti ensimmäisestä kutsusta poika tuli niin hienosti luokse! :) Tosin varovaisesti tunnustellen mutta joka tapauksessa! Vesi oli parhaimmillaan Mörkön jalkoja puoliväliin, sen syvemmälle ei alettu edes houkuttelemaan, ehtiihän sitä vielä :)

Löyty paljon mukavempi paikka..

Sitten kun oltiin vähän siellä vedessä lääräilty, tuli se labbiksen omistaja takaisin kävelylenkiltään. Sillä oli jopa koiransa kiinni ja komensi kovemmin kun se välistä innostui! Siinä pari sanaa vaihdettiin, koirien iästä jne. ja sanoinkin sitten että ei olla vieraita koiria vielä tervehditty ollenkaan, niin mies heti oli että "niin, kyllähän se kannattaa mahollisimman paljo ja pian tutustuttaa pälä pälä plää..." En nyt osannu sitten taaskaan mittään viisasta sanoa takas, mutta ei Mörkön tarvi jokasta tuntematonta koiraa alkaa tervehtimään kuitenkaa.

No kuitenki, ei se nyt niin kauhee tapahtuma ollu, mutta ei voi mittää jos ottaa vähä pattiin tuollaset tilanteet joissa omistaja ei komenna omaa koiraansa, vaan olettaa että kaikki on niin ilosia ku joku tuntematon koira juoksee ihan vauhkona ympäriinsä ja yrittää syöksyä päälle. Kyllä mun mielestä siitä voi vähä nenäherneilläkki!

Aamulla on sitten Mörköllä lääkärille aika, otetaan rokotus, ja pääsen samalla esittelemään sitä hammastakin jne! Joten myöhemmin lisää juttuja!

-M