sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Hihnakäyttäytyminen ja vetoharjoitukset

Eipä ole tullut kirjoteltua miten meillä vetoharjotukset edistyy :O Muistaakseni en ole kirjottanu niistä vielä kertaakaan! Noh, nyt jokatapauksessa kirjoitan. Ja kerron myös vähän tuosta hihnakäyttäytymisestäkin.

Jos ensin kerron miten tällä hetkellä kuljetaan hihnassa. Remmilenkeillä on aina panta kaulassa. Yritetään jatkuvasti reagoida vetämiseen, minä miestä tarkemmin. :P Kauhea nipo suorastaan olen pari viimeistä viikkoa taas ollut! Ja sitä ennenkin kyllä hyvin tarkka.
Joululahjojen esittely on jostain syystä unohtunut!! :O
Mörkö kulkee hihnassa ilman häiriötä aika nätisti. En ole vaatinut kulkemaan vierellä, vaan minusta on mukavaa että koira kulkee vapaasti edessä ja takana sen verran kuin hihna antaa myöten. Tiedän myös että taas kerran, kyseessä on malamuutti :D Ja onhan tämäkin yksilöstä hyvin paljon kiinni, eikä vain rodusta. Niin ja omistajastakin oppiminen on tietysti kiinni.

Ei siis vedä minne sattuu, en kävele käsi ojossa takakenossa, käteni ei ole koskaan väsyneet hihnalenkin jälkeen. Kuitenkin tuo lenkkeily on hihnan kanssa sellaista nykivää menoa, eli isokin pätkä voi mennä remmi löysällä, mutta sitten mennään hihna pinkeällä taas, esimerkiksi kun joku hyvä haju löytyy jonka perässä vauhti kiihtyy. Myös työpäivän jälkeen ensimmäinen lenkki on alussa yleensä enemmän nykimistä.
Mörkö sai lahjaksi pehmorotan ja tuollaisen luun. Me saatiin ihanat villasukat, jotka jostain syystä kiinnosti hurjan paljon! :D
Me ollaan alusta alkaen käytetty pysähtymistä ja suunnanvaihtoa. Joskus käytetään äännähdystä, joskus väsyneenä kun kärsivällisyys ei riitä pysähtymään sekunnin välein, tulee käytettyä hihnan nykäisemistä, joka auttaa kyllä hetkellisesti, mutta ei ole itsellekään miellyttävä käyttää.

Ajattelisin kuitenkin tästä huolimatta, että Mörkö kulkee ihan kohtalaisen hyvin hihnassa. Voi johtua siitäkin, että ennakolta odottelin kuuleman perusteella, että malamuutti on vaikea saada kulkemaan hihnassa hienosti :) Tiesin siis että ei ole mikään parhain rotu sellaiseen vieressä jolkotteluun. No, onneksi en sitä vaadikaan, komennolla ajattelin sellaisenkin kuitenkin opettaa, muutoin ei ole tarpeen.

Häiriön kanssa onkin sitten vaikeampaa, eikä tästä ole saanut harjoitustakaan oikein, johtunee ihan siitä. Eli kun on tiedossa vaikkapa koiradeitit, ja pitää yhdessä koirakaverien kanssa kävellä jonkun matkaa, että pääsee leikkimään, se on ihan HIRVEÄN vaikeaa O_O Siinä oikeasti vedetään ;) Siihen verrattuna normaalit hihnalenkit jolkotellaan nätisti remmi löysänä vierellä. Vetämistä hillitsee hiukan se, jos kuljetaan kavereiden edellä, eikä vieressä saatika sitten takana.

Noh tuossakin omaa vikaa, kun meillä ei kärsivällisyys ole riittänyt niinä harvoina kertoina alkaa pysähtymään ja vaihtamaan suuntaa. Itseäni vaivaa se, että nyt se toinen omistaja joutuu odottelemaan vaikka kuinka pitkään meitä, kun edetään puoli metriä kerrallaan x) Näin pitäisi kuitenkin malttaa tehdä, ja siinä yritänkin tulevissa koiratapaamisissa tsempata. Leikkimään pääsee  luvan kanssa vasta kun on rauhallinen.
Kumpi kiinnostaa enempi, rotta vai luu?? ;D

Ohitukset sujuu kohtalaisesti, ihmisiä tekis mieli mennä tervehtimään mutta useimmiten vain häntä heiluu ja katse seuraa, pysyy silti tien laidalla. Koirien ohitukset on haasteellisempia, joskus ohittaa hyvinkin hienosti, joskus taas tekisi mieli mennä tervehtimään. Koskaan emme ole lenkillä kuitenkaan menneet tervehtimään, eli ei johdu sellaisesta. Yritän tehdä ohitukset niin, etten ota koiraa viereen, vaan haluan että oppii ohittamaan hienosti siellä edessä kävellessä.

Vetoharjoituksista seuraavaksi tilannepäivitystä. Ne sujuu öhöm, varmaankin ihan ok.. :D Hiukan haasteelliselta tuntuu, eikä oikein itse tiedetä mitä tehdään ja miten pitäisi edetä jne.. Ollaan siis vain kokeiltu milloin mitäkin. Paljoa ei kuitenkaan olla ehditty totutella, vaikka kovat aikomukset oli heti 6kk iässä alkaa kunnolla harjoittelemaan valjaissa menoa.

Ennen vuodenvaihdetta tuli harjoiteltua muutaman kerran pulkan vetämistä, kyydissä oli lunta tai harkko. Alussa tuntui että eihän tämä niin vaikeaa ole, haasteellisinta oli pitää Mörkö poissa hajujen nuuhkimiselta ja merkkailulta. Sehän ei Mörkön mielestä ollut yhtään kivaa tietystikkään. :P Kävellen vetäminen ei oikein hyvin sujunut, juoksemalla meni tosi reippaana. Ekat harjotukset oli ehkä n. 100m korkeintaan 200m. Niin ja ihan ensimmäinen valjaisiin totuttelukerta oli niin, että hihna oli vyötärön ympäri ja mentiin ehkä n. 10m kerrallaan niin että toinen meni matkan päähän odottelemaan ja sieltä sitten kannusti etenemään. :) Tuolla tavalla tehtiin vain yhdellä kertaa muutama toisto.

Jouluna innoissamme ostettiin kickspark, joululomalla sitä tuli pariin kertaan kokeiltua koiran kanssa. Molemmilla kerroilla oli ihmeissään, ja molemmilla kerroilla onnistui menemään kelkan edessä hihna tiukalla ehkä n. 5-10m pätkän. Loppu osa harjoittelusta ei mennyt sitten oikein mitenkään.. :D
No maistui tämäkin hyvin, sitä ei tainnut oikein haistaa ennen avaamista :)

Tämän vuoden puolella ollaan otettu itseämme niskasta kiinni, ja harjoiteltu useamman kerran muutaman viikon aikana, kuin kahden kuukauden aikana yhteensä :D Aluksi kokeiltiin pari kertaa kicksparkkia, mutta jostain syystä siitä ei tullut enää oikein mitään. Ensimmäisellä harjoituskerralla meni monta kymmentä metriä hienosti edessä liina tiukalla, sen jälkeen aloitti näykkimään valjaista kylkien kohdalta, ja vetoliinasta. Parina ekana kertana oli myös pannassa hihna kiinni, vähän niinku varmistuksena meille. Myös tuota hihnaa puri ja repi.

Sen jälkeen on sitten tehnyt joka harjoituskerralla tuota samaa, ja ollaan aivan että apua mitä tää on ja mitä meidän pitäs tehdä!!?? Ollaan pysähdytty ja seisottu paikallaan hiljaa välinpitämättöminä ja odoteltu. Siinä alkaakin sitten sellainen ihana hihansuista ja lahkeista näykkiminen. Ennen ei ole noin tehnyt. Ja taas kerran se kuuluisa kärsivällisyys on jossain vaiheessa aina pettänyt, ja on pitänyt yrittää ärähtää ja komentaa. Pöh se mitään auta.

Kerran vielä kokeiltiin kicksparkilla ilman tuota pantaremmiä mennä, lyhyt pätkä meni hienosti, vaan sen jälkeen ei enää asettunut millään. Ehkä meillä pitäisi vaan jäädä odottelemaan vaikka sitten koko päiväksi sitä rauhottumista ja yrittää jatkaa.. en tiedä?

Noh, tämän jälkeen päätettiin jättää kaikki pulkat ja kelkat nyt pois, ja keskitytään käymään vain juoksulenkeillä. Eli mieheni käy juoksulenkeillä xD Okei, minä aloitin tällä viikolla kunnon kohottamisen, että minustakin olisi juoksemaan edes jonkinlainen matka.. Kerron sitten kun jaksan juosta kilometrin x)

Mutta juoksulenkillä tekee aivan samaa hommaa, vaikka siinä menee kyllä useammankin kilometrin hyvin edellä, liina tiukalla. Lenkin alussa keppuroi, pomppii, näykkii ja puree valjaita, remmiä jne. Ja lenkin välillä alkaa tekemään sitä jne. Viime kerralla mies kertoi että meni n. 3km hienosti, sen jälkeen ei enää tullut mitään, pyöripomppirepikeppuroi ja yritti mennä tien laitoja nuuhkimaan jne. Mies oli sitten ottanut valjaat pois ja tullut loppumatkan kävellen. Minusta tuo 3km on ihan hieno matka, kun juoksulenkit on jääneet tosi vähiin, ja yhtäkkiä ollaankin lisätty harjoittelua.
Rotalta irtosi nopeasti yksi jalka, häntä meni melkein katki, ja korva muussattiin.... :D
 Mietityttääkin, että koirahan saa nyt periksi käytöksellään sen, että lopetetaan harjoittelu. Olen kyllä sanonut että meidän pitää lopettaa harjoittelu ennenkuin koira kyllästyy, se on käsittääkseni aika tärkeää näin alussa, että vetäminen on hauskaa ja kiinnostus siihen säilyy. Tai entä jos tekee tuota temppuilua oikein urakalla jo heti alkumatkalla, 100 metrin jälkeen.. Onko parempi pysähtyä ja odotella että asettuu, vaiko jatkaa juoksemista, vaikka koira pyörii ja pomppii siinä edessä? Vetäessähän ei saa sitten niin tehdä, siinähän mennään ihan solmuun ja koiralle voi käydä todella huonosti :S

Ollaan kyllä toiveikkaita että kunhan jatketaan, niin homma alkaa sujua paremmin. Eli nyt keskitytään juoksulenkkeihin vetovaljaiden kanssa, koiran pitää pysyä edellä ja liinan tiukalla.. Ja minä yritän kohottaa kuntoani, Mörkö toimii erittäin miellyttävänä kannustimena kyllä, ihan oikeasti! :)

Mörkö on myös kasvanut, ja vaikka minusta valjaat ei vielä purista mistään, en ole ihan varma onko ne enää aivan sopivat. Jos on jääneet pieneksi, se voisi olla syynä tuohon käytökseen.

Tällä viikolla Mörkö pääsi kuitenkin kahdelle juoksulenkille miehen kanssa, ja yhdelle erittäin lyhyelle ja hitaalle hölkkälenkille minun kanssa. Saa nähdä jos jaksettaisiin ens viikolla yhtä reippaasti harjoitella tuota vetämistä! :)

-M

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti