Parkkisreenit 23.1.

5.1. metsälenkiltä kuvia

Parin viikon tauko tulikin parkkisreeneissä, kun itse päätin haluamattani sairastaa viime viikon. Heti meni piloille minun päätös aloittaa tämä vuosi aktiivisemmin koirapuuhien parissa ;) Tämä viikko on ollut enää röhäistä yskimistä ja koska ei kuumetta ole ollut, niin ihan väkisten pakko on ollut koittaa koirien kanssa ulkoilla :) Tunnustan, että kuumeessakin sorruin koirien kanssa ulkoilemaan. Melkein uskon nyt, että ei se ihan fiksua ollut, nopeammin oisin ehkä parantunut jos oisin malttanut kotona olla ja levätä suosiolla :D

No mutta, hienoa oli taas päästä häiriöreenailemaan. Mukana oli taas Mörkö ja Peto. Lisäksi Vanni, Remu ja Zorro sekä Zorron veli Retu. Kaksi jälkimmäistä olivatkin joukon nuorimmaiset.

Olin puolisen tuntia muita aiemmin paikalla, ja ehdin oikein sopivasti vahvistamaan molempien koirien kanssa kontaktia. Mörköä olisi taaskin kiinnostanut kaikki muu, kuin hienosti hihnassa tekeminen. Oli oikeinkin paikallaan, että ehdittiin siis ilman häiriötä aloitella. :) Tällä kertaa pääsimme yhteisymmärrykseen paljonkin nopeammin verraten viime kertaan! Jee! :) Nakkipalkalla työskenneltiin. Naksuttelin molempien kanssa alkuun ihan vain kontaktia. Vuorotellen, toinen odotteli kiinni auton vetokoukussa vuoroaan. Mörkön kanssa tehtiin lähinnä peruuttamista. Voi mahdoton kun menipä niin paljon paremmin mitä viimeksi! :D Poitsu oli ihan messissä! Oli ihanaa nähdä Mörkö niin mukana meiningissä :)

Sittenpä saapui häiriötä, ensin Vanni ja sitten muutkin. Peto ja Mörkö olivat molemmat auton koukussa kiinni, ja heitä tulivat vuorollaan ihmiset tervehtimään. Mitä, olemmeko me molempien koirien kanssa harjoitelleet, kuinka ihmisiä tervehditään?? Emme vissiin! Vaikka oikeasti olemme, mutta niin vaan kaikki unohtuu perhana vieköön -_- Että sain olla taas niiiiiiin ylpeä... :D Mörkö koetti hyppiä vasten, sukelsi jalkojen välistä (mikä ei ole niin kovinkaan hauskaa isohkon koiran ja lyhyehkön ihmisen kanssa) ja petokin hyppi vasten ja sitten molempien piti öristä ja möristä toisilleen kumpi sitä huomiota saa ja kumpi ei x) Ahhhh, minun ihanat hyväkäytöksiset pojat!

Sitten aloimme jokainen reenailla koiriemme kanssa. Tällä kertaa me pääsimme Mörkön kanssakin touhuamaan viime kertaa paremmin! Häiriökaverit ois kiinnostaneet, mutta nyt Mörkö vaikutti jo tajuavan, että ei, siis Ei, emme mene kavereiden luokse. Nyt ollaan yhdessä oman ihmisen kanssa. Ja niinpä Mörkö ei kiskonut ollenkaan niin paljon remmistä kuin viimeksi, vaan remmi pysyi melko löyhällä koko ajan, ja Mörkö oli kontaktissa paljon innokkaammin. Mörkö tarjosi pyytämättä ainakin pakittamista ja perusasentoa :D Niitä tehtiinkin eniten. :P Pakittamista tehdään ihan vain siksi, koska edelleenkin yritetään vahvistaa takapään lihaksia ja panostaa muutoinkin hierojan neuvoihin. Nyt Mörkö pakitti tosi hienosti häiriössäkin. :) Lisäksi Mörkö oli ihan messissä mm. maahanmenossa.

Oman vuoron odottaminen oli vaikeinta Mörkölle. Se oli yhtä kiljumista ja alkuun älytöntä ryykäämistäkin. Onneksi auto pysyi paikoillaan ;D Omalla vuorollaan kun tehtiin, keskittyi silti aina tosi hienosti. Lopuksi sai odotella autossa loppuajan.

Pedon kanssa tehtiin omilla vuoroillaan kontaktia, vähän liikuttiin ympäriinsä ja harjoiteltiin, että ei edelleenkään mennä minnekään vaan ollaan oman ihmisen kanssa. Sujui itseasiassa tosi hienosti. :) Oishan ne kamut kiinnostanut, vaan ymmärsi pienestä sanomisesta ja tarjosi kontaktia lähes jatkuvasti ihan itse, vaikka oisin tovin jutellut häiriöseuran kanssa. Ehkä meidän reenit etenee! :)

Muutoin harjoiteltiin Pedon kanssa vähäsen seisomista, istumista ja sitten vain pyörimistä ja tanssimista. Saatiin myös erilaista häiriöreeniä, kun Zorro harjoitteli leikkimistä omistajansa kanssa ja muutamaan otteeseen karkasi muita koiria moikkaamaan. Minä yritin pitää Pedon aina niin, että nyt ei aleta leikkimään, vaikka kaverikoira kuinka hyppisi ja houkuttelisi ympärillä. Pedolla heilui kyllä häntä, mutta taisi ymmärtää että nyt ei ole leikin aika, ja hännän heilutuksista huolimatta mielestäni kuulin myös hiukan murinaa.. :D HUi! :D

Peto haukkua melko ärsyttävästi odotellessaan auton koukussa omaa vuoroaan. Haukkui myös auton sisällä ollessaan. Vaikeaa onkin harjoitella kahden koiran kanssa, oman vuoon odottamista rauhallisesti. Peto varsinkin yllyttyy helposti, siis jos joku muu haukkuu, lähtee herkästi mukaan, kun on muutoinkin todella herkkä haukkumaan. Mutta jospa jossain vaiheessa tässäkin päästäis eteenpäin, kun vaan totutellaan ja harjotellaan.

Toivottavasti päästäis taas ens viikolla reenailemaan!

-M