Vetojuttuja

Mörkön kanssa meillä on tuo vetotouhu ollu taas vähän semmosta vaihtelevaista. Välillä tulee taukoa ja muutenki matkat on ollu enimmäkseen lyhyempiä. Ollaan yritetty nyt vähän niinku saada takas sitä intoa ja semmosta että tää ois niinko tarkotus olla ihan kivaakin. x) Lähinnä se kun vauhti on hidastunu aina vaan lisää, ja toki helposti pysähtyy sitten jopa jos vähänkään vastusta tulee enemmän. Siis tosi loiva ylämäki tai mittään..

Mutta nyt ollaan tehty jotain erilaisiakin juttuja ja jotenkin ehkä menee sillä lailla paremminkin jo välillä. En tiiä onko vauhti mitenkään lisääntyny, mutta ehkä sellanen into kuitenkin, ainaskin välillä..

Pari kertaa on kokeiltu hiihtämistä, ekalla kerralla minä luovutin omalta osaltani heti, kun upottava hankinen metsätie sai minut vain kaatumaan koko ajan. Mies kävi sillon reippailemassa ja harjoittelemassa vetohiihtoa pidemmästi. Toisella kertaa meillä sujui Mörkön kanssa paljon hienommin, mentiin sellaista hiljaista syrjäistä autotietä, jossa päästiin menemään painautuneita auton jälkiä pitkin. Minulle se oli lähinnä semmosta tasapainoharjottelua, kun tuo hiihto ei ole mikään lempilaji ja vähän on tullut sitä vasta harjoteltua parin viime vuoden aikana. Mörkö kuitenkin veti tosi hyvin tasaseen tahtiin, välillä innostui ihan pikkusen vauhtiakin lisäämään. Muutaman kerran tuli harjoiteltua pysähtymistä, paikallaanoloa ja liikkeellelähtöä. Ensimmäisellä pysähdyksellä Mörkö oli kääntymässä samantien minua kohti, mutta seuraavilla kerroilla tajusi jäädä paikoilleen nenä menosuuntaan odottamaan, ja lähti jatkamaan matkaa aina hienosti käskyn saatuaan. :) Tämän kerran jälkeen mies on käynyt yhden kerran vetohiihtoa tuolla pellolla koettamassa, ei siellä vielä hankikantoa ole mutta olivat ne siellä kierrelleet :D

"Ei kai me vielä pidetä taukoa??"

Pienen hetken päästä osattiin asettua lepäilemään :)

Uutena juttuna Mörkö on myös ekaa kertaa vetänyt pulkan kyydissä lapsia :) Intoa olisi riittänyt, vaan kun on niin hidas omistaja, että hiki päässä harpoin liina tiukalla pulkan vierellä jo ihan reippaasti kävellenkin :D Joten Mörköparka joutui sitten kävelemään/vetämään löntöstelevää minuakin perässään.. En osaa sanoa mitä nuo lapset olisi painaneet, kyydissä oli samaan aikaan 3v ja kohta 5v pojat! Ei tuntunu ainakaan olevan kovin painava lasti :D Tienreunojen hajut ois sitten kiinnostaneet, kun vauhti oli sen verran hidasta, mutta kokonaisuudessaan olin tosi ylpeä miten hienosti Mörkö keskittyi työskentelemään! Matka ei päätä huimannut, oisko puolta kilsaa tullut yhteensä ja pari taukoakin väliin mahtui, kun lapset leikkivät lumikinoksissa välillä. Lapset tykkäsi tosi paljon, joten varmaan jossain vaiheessa reenaillaan uudelleen tähän tyyliin! :)

12.1.2013 Parikymmentä metriä edetty, eka käännös vasempaan..... :D

Ja vielä ihan uutena juttuna, kokeiltiin Mörkön tyttökaverin Taran kanssa vetämistä, yhdessä! Siis Mörkö ja Tara vetivät potkukelkkaa yhdessä vierekkäin! HUI! :D Oli tarkotus ihan vähän kokeilla tälleen ekalla kertaa, semmonen pari kilsaa vaan. Ideana lähinnä toki vaihtelua mutta saada sitä intoa lisää, molemmille koirille. :) Kävimme loppujen lopuksi n. 7,5km kierroksen, koska homma sujui kohtuullisen hienosti. Minä sain laiskapullana olla kicksparkin kyytiläisenä, kun taas Taran omistaja vinttasi minun pienellä pyörälläni menemään koirien vierellä ja edellä :D

Ei tuo vetolenkki ihan ilman ongelmia mennyt, ja yksin en olisi ehkä niin hienosti pärjännyt, kyllä handlerista oli todella iso apu! Oltiin aika kunnialla päästy jo puoliväliin saakka, siitä sitten alkoi vähän kivisempi osuus, niin sanotusti :D Mörkö olis halunnut jatkuvasti vaan Rakastaa taraa!! -_- Aina kun päästiin liikkeelle, Mörkö nosti etutassun Taran selän päälle ja yritti pomppia, Tara ei tykkää semmoisesta sitten yhtään ja teki kyllä asian hyvin selväksi Mörkölle. Mörkö tajusi ehkä joskus kymmenennen tai kahdennenkymmenennen kerran kohdalla, että okei, arvon neitiä ei vissiin nyt kiinnoista riiustelut.. Joka kerta koirat meni enempi tai vähempi solmuun, olin vähällä lentää kicksparkin kera nurin ja ties minne, mutta onneksi selvittiin ihan pystyssä aina tilanteista. Minä ehdin lähinnä potkukelkan kyydistä pois perkelettä karjuen ja lähdin liinasta pitäen lähestymään koiria (ettei kelkka pääse liukumaan yhtäkkiä kenenkään kintuille), kun Taran omistaja jo ehti tulla selvittelemään koirien liinoja ja valjaita ja asetella koirat lähtövalmiiksi :D

Matkasta suurin osa takanapäin :)

Loppumatkasta päästiin kuitenkin vielä onnistumisiin, Mörköki osasi olla nätisti, ja molemmat koirat sai jonku ihme virtapiikin ja laukkasivat vauhdikkaasti pitkän pätkän musherin kiljuessa kyydissä :D Kotipihalle kun päästiin, otettiin koirat irti niin, että ei enää ehtis tulla minkäänlaista rakkauskärhämöintiä. Juomaksi Mörkölle oli jauhetulla maksalla maustettua vettä. Ei sitä pystyny juomaan kun Tara oli niin lähellä. -_- Tarakin sai maistiaisia ja ois kelvannut enemmänkin :D Tyhmä Mörkö on tosi nirso juomisen suhteen.. Joi se sitten vähän paremmin kun Tara lähti kotiin ja oli poissa mielestä.

Maksajuoma kelpaa ;)

Mörkö ei ehdi juomaan, koska pitää olla komeana jos vaikka Tara katsoo! -_-

Nyt ollaan käyty myös pari kertaa harjottelemassa taas Pedon ja Mörkön kanssa yhdessä vetämistä. Mies on ollut pyörän kanssa kaverina. Koirakoiden ohitukset on sujunut aika hyvin, kun mies ajaa pyörällä koirien vierellä ohitse. Toissapäivänä ja tänään käytiin jopa n. 4km vetolenkit tekemässä, pisimmät tähän mennessä Pedon kanssa! :) Touhu ei oo ollut millään lailla säännöllistä, kokonaisuudessaan kertoja on edelleenki varmasti alle kymmenen, ja välillä on ollut viikon ellei parinkin taukoja. Hyvä vaan että ei vielä liian usein käy.

Kuurapojat miettii miks piti pysähtyä......

Nyt kuitenkin Pedosta näki taas, että aika ja kasvaminen on tehnyt oman osansa. Aloitus ja alkumatka on edelleenkin semmoista hankalaa, pyöritään ja purraan seisinkiä ja hypitään Mörkön päälle jne. haukutaan ihan muuten vaan kun on niin jännää! Mutta jossain vaiheessa se alkujännitys sitten loppuu ja laukataan/ravataan Mörkön vierellä oikein mallikkaasti eteenpäin. :) Väsymyksestä ei lenkin päätteeksi ole mitään tietoa, joten tuo 4km matka on ihan passeli. Peto ei vedä, ainakaan vielä, mutta yleensä pysyy aika hyvin Mörkön vierellä niin, että liina on melko tiukalla. Pieniä pätkiä voi mennä niin, että liina laahautuu maassa, mutta tänäänkin vaikutti, että tilanteet oli sellaisia, kun Mörkö puskee Petoa kohti pientaretta (kohti hajuja...) jollon Peto jää hiukan taakse.

Vetolenkin jälkeen :D

Käytin pitkästä aikaa Trackeriakin, sen käyttö jäi jossain välissä, kun minua tympäisee ettei reenit enää jostain syystä päivity nettiin.. ;( Mutta toimii ohjelma kuitenkin puhelimessa, joten jospa sitä taas jaksaisi edes välillä käyttää niin vois seurata nyt mihin suuntaan reenit kehittyy. Tänään vauhti oli ihan ok n. 8,6km/h ja matkaa oli n. 4,2km. Potkukelkka on vähän raskaampi minun mielestäni mitä pyörä, joten oikein hyvä vauhti Mörköllä ollut. Pyörälläkin vauhti on ollu varmaan 8-10km/h välillä, ja nyt voiskin hyvä tavoite olla jos saisi sen pyörällä mennessä edes tuohon 10km/h vauhtiin, maasto on kuitenkin tasaista mitä mennään. Umpihangessa vauhti olis ihan eri asia, tasasella pitäs jaksaa mennä kyllä. Ja vaikka taas pitää kirjotella ihme tavotteita, sitä vauhtia ja tätä, niin tärkeintä edelleenkin on, että suunta on hommassa eteenpäin, mentiin vaikka kävellen. Ja että ei sais liian vakavasti ottaa! Note to myself! ;)

-M