Hailuodossa retkellä 21.10.

"Joko me kohta lähdemme liikkeelle, minä olen malttamaton malamuutti!"

 Minua on poltellu ihan kamalan hurjan paljon taas tuo retkeily/vaeltaminen. Mitään yön yli juttuja en ole valmis vielä tekemään. O_O Mutta semmoisia päivän retkiä. Oonkin katsellut missä olis kivoja reittejä, jotka jaksaisi sekä itse, mutta myös Peto.

Ehkä Pedon koko hämää minua.. kun se on niin pieeeni :D Mörkön kanssa käytiin pieni karhunkierros kun se oli 5kk, eikä jaksamisen kanssa ollut yhtään mitään ongelmaa. Peto jaksaa tarpoa menemään metsässä usean tunnin, eikä sen jälkeenkään osoita mitään väsymystä. Kaippa se lenkin jälkeen tyytyväinen on eikä inise levottomasti koko ajan, mutta olisi se valmis varmasti lähtemään hetikohta samanmoiselle lenkille uudestaan. Pieni mutta pippurinen :) Onhan se kohta 5kk!! :O

Ajateltiin ensin käydä koirien rannalla, sais koirat riekkua ekat höyryt pois..

 Ajattelin että käytäisiin Hailuodossa sellainen n. 5km retkeilyreitti kiertämässä, ja pysähdytään sitten laavulle eväitä syömään. Ostettiin makkaraa ja oli voileipää ja teetä. Koirille herkut mukana.  Marjaniemessä (tai mikä se sumppu on kans siinä...), olikin ihan ruuhkaisaa, siellä oli paljon semmosia vinttikoiran näkösiä ja muitakin koiria ja ihmisiä.. Kuulemma jotku maastokisat?  Lähellä majakkaa, mutta rannalla oli lähellä muitakin koiria, niin ei Mörköä kehdattu päästää irti riekkumaan. Mörköä ihan tympäsi hidas eteneminen :D

No emme menneet tästä yli :D

Ensin yritettiin lähteä siitä rannasta etenemään, vaan ei meillä ollu hajuakaan missä se reitti menee ja miten sille reitille pääsee :D Joten palattiin vähän takaisin ja lähettiin sitten pitkospuita pitkin tavallaan vastakkaiseen suuntaan mitä ekaksi ajateltiin. 

Mörkön tassut.....

Reitti alkoi mukavasti ja ainakin minulla oli tosi viihtyisää, ihailla maisemia ja valokuvata koiria ja luontoa, nauttia ihanasta syyspäivästä. Pitkokset oli hiukan liukkaat, mutta muuten hyväkuntoiset ja turvalliset. Ajattelin että reitti on varmasti tosi miellyttävä (=helppo) kulkea!

Mörkön mielestä olisi voitu aivan hyvin jatkaa matkaa!

 Kuinka väärässä olinkaan!? Olimme menneet varmaankin alle kilometrin, kun eteemme tuli ylittämätön vesieste :( Voin sanoa että kyllä otti pattiin. Jo sitä ennen oltiin kierrelty isoja lätäköitä mättäiden kautta, loikittu yli ja mitä milloinkin. Tämä tulvainen kohta mitä ilmeisimminkin on jonkin lammen läheisyydessä, lieneekö se jotenkin tulvinut? Joka tapauksessa, tätä emme onnistuneet kiertämään, eikä sitten lähdetty tarpomaan sen pidemmälle metsikköön siinä toivossa että ehkä pääsee yli, vaikutti hyvin laajalta vesivahingolta. Niin, ei minusta ehkä ole vaeltamaan... :D

JIPPIII loiskuttelua ja sekoilua ympäriinsä!!

Laavu olis ollut varmasti ihan jossain mutkan takana, korkeintaan muutama sata metriä.. Harmitti. Päätettiin siinä ryteikössä vesivahingon ympäröimänä juoda kupilliset teetä ja syödä leivät :D Pohdittiin mitä seuraavaksi :D

Päätimme palata takaisin, ei kumpaakaan meistä kiinnostanut kastella kenkiämme jo ihan alkumatkasta. Olis ainoastaan tympäissyt sitten loppuaika. Ja kuka tietää kuinka märkää siellä vielä olis piisannut. Päästiin metsäautotielle, ja lähdettiin sitä kävelemään eteenpäin. Petoa uskalsi hienosti pitää suurimman osan retkestä irti. Kun vastaan tuli ihmisiä tai autoja, otin ohituksen ajaksi kiinni. Hailuoto ei ole minulle lainkaan tuttua seutua, olen käynyt ainoastaan siinä uimarannalla Marjaniemessä. Mutta kävelimme sitten ihan randomilla ja poikettiin metsään jossain vaiheessa tieltä. Pääsimme biitsille. Siellä sitten riekuttiin ihan viimeistä päivää, minä sain valokuvailla rauhassa, ja aurinko päätti heittää ihan mahdottoman shown meille. Tosin, toisesta suunnasta lähestyikin kaamean synkkiä pilviä.... :D

Petokin kehtasi ihan vähäsen kahlailla :D

PersPeto :D

Mörkö hipsuttelee aurinkoisella rannalla

Mörkö meni ihan sekaisin!

Aina niin kuvauksellinen.

Katse kaukaisuuteen... omalla hiekkasaarekkeellaan.

Se oli nähty, sitten jatketaan matkaa :D

Jano iski..

PTHYI :D

Peto pysyy jo aika hienosti Mörkön perässä!

Mörkö on ihan järkyttynyt huomatessaan Pedon vierellään :D

Nyt pentu jäät jälkeen kun minä lähen juoksemaan!

Rannalta lähdettiinkin jo sitten takaisin kohti autoa. Aurinko paistoi vielä, ja halusin ottaa yhden poseerauskuvan. Etsin jäkäläistä ja valoisaa kuvauspaikkaa. Testailin valotuksia sopivaksi. Sitten koirien asettelu paikoilleen. Kun aloin kuvaamaan, aurinko meni pilveen :D Kuvista tuli vähän pimeitä. Ei kai siinä mitään, mutta kun Mörköä ei taaskaan kiinnostanut sitten yhtään seistä töröttää paikoillaan :D Miten se osaakin näyttää niin tympääntyneeltä??? O_O Peto pysyi melko hyvin jopa paikoillaan, yhden kerran se lähti ilman lupia ja tuli minun tykö, mutta pääsin minä kehumaan sitä paikallaan olosta hyvin. :)

Hoksattiin siinä Sumpun kohalla, kun on leirintäaluettakin, että siinähän oli sellaisia nuotiopaikkoja, ja olipahan sitten ihan sellainen grillimökkikin, miksi sitä nyt kutsutaankaan.. Vettä alkoi jo vähän ripsimään, mutta kun meillä oli ne makkarat repussa, ja kuumaa vettäkin vielä jäljellä, päätettiin tehdä tulet ja syödä eväät pois :D Saatiin vieläpä mökissä kököttää :D Koirat sai omat herkkunsa, molemmille taas possunkorvat. :) 

Pedolle oli taas niin tarpeellista harjoittelua tässä. Puuhun sidottuna odotella ja rauhottua. Meinasihan se vinkua ja haukkua. Ei vielä oikein osaa olla vaan. Ihan hyvä kun ei ihan koko ajan anna jaloissa pyöriä ja mennä minne huvittaa millon huvittaa. Oli Peto hiljaa kun söi herkkuaan ;)

Mörkö meinasi samalla syödä oman hihnansa, onneksi huomasin O_O

Retki ei siis mennyt ihan suunnitelmien mukaan, mutta oli se silti tosi hauska retki :D Pidettiin evästaukoja ja vietettiin laatuaikaa yhdessä. Mikäpä sen parempaa. Ehkä seuraavalla kerralla onnistuttais mennä retkeilemään, kun reitit olis kuivemmassa kunnossa :D

-M