torstai 18. lokakuuta 2012

Peto ja kimppareenailut

Jospa pienen bloggaustauon jälkeen jaksais taas raapustella rakkaaseen päiväkirjaan koiratouhuja. Jotain ollaan sentään touhuttukin tässä parin viikon aikana. :D Laitellaan vähän kuvausharjoittelukuvia, kun tekstiä tuli niin hirmupaljon että eihän sitä kukaan lue, mutta kuvat voi katsoa läpi ;)

3.10. Peto ja Siinu reenien jälkeen. Illan hämärässä sain laatukuvia ;D
Pedon kanssa ollaan käyty muutamissakin häiriöreeneissä. Keskiviikko onkin sovittu nyt yhdeksi pysyväksi reenailupäiväksi. Tosin kun paikka on täällä meidän seuduilla, niin tällä hetkellä meitä on vain kaksi koirakkoa ollut harkkailemassa, ja jos toinen on jostain syystä poissa, niin mitään reenejähän ei silloin ole :D Mutta ollaan me nyt jo kahtena keskiviikkona saatu yhdessä touhuttua! Pysyvä reenipäivä aikoineen ja paikkoineen, kunnes toisin sovitaan.. x)

Ekalla reenikerralla naksuttelin, taas kerran, kontaktista. Siitä että kaverista ei välitetä. Harjoteltiin istumistakin. Käveltiin hihnassa edestakasin sinne tänne kaverikoirakon ohi. Aika hienosti meni, olin ihan yllättynyt jopa Pedon keskittymisestä minuun. :D Häiriönä oli myös tenavien jääkiekkojoukkue jumppailemassa. Melko lähelläkin olivat vaan hyvin sujui.

Reenien päälle leikit. Pari kertaa yritettiin kutsua omat pentumme pois, sillä seurauksella että siitä tuli täydellinen katastrofi :D Minä mokasin ihan kympillä. Ensin Siinu meni omistajansa tykö, Peto ei totellut heti minua vaan seurasi Siinua. Sitten Peto tulikin luokse, mutta Siinu seurasi tällä kertaa perässä. Peto laittaa helposti rähinät päälle, jos odotettavissa on herkkuja ja joku uskaltaa tulla lähelle kärkkymään.. O_O nappasin Petoa pannasta kiinni, ja yritin kädellä pitää Siinun kauempana, mutta en onnistunutkaan vaan Siinu pääsi lähelle ja thadaa kauhee räkytys jne.. Jälkeenpäin ajattelin vaan että miksi edes otin pannasta kiinni ja aiheutin jännitystilan siihen ja pläääh.. Oli kai minulla joku järkevä syy, kuten että kun kutsun luokse, niin silloin pitää tulla luokse, eikä saa lähteä pois ennen vapautusta.. Mutta joo, ei se homma aina mene ihan niinku päässä kuvittelee :D

Sain vielä myöhemmin kutsuttua "onnistuneesti" Pedon luokse, tosin silläkin kertaa oli rähinäriski, kun Siinukin tuli, vaan silloin sainkin samantien Pedosta kiinni sekä Siinua valjaista napattua. Molempien käskin olla kunnolla, ja kun hetken olivat hiljaa nätisti, vapautin yhtäaikaa, ja leikit jatkui ilman kärhämöintiä.

Tuo luoksekutsuminen on minulle jotenkin epäselvää, en tiiä että kannattaisko leikkien ohella kutsua koiraa luokse? Kun se helposti menee pilalle sitten, yleensä niin että leikkikaveri syöksyy keskeyttämään hyvin alkaneen luoksetulon :D Ja sitten se koko käsky unohtuu siinä leikkiessä. Tai joskus kun pääsee luokse asti, niin palkkaan lähinnä rapsutuksilla ja kehuilla, kun en kehtaa ruokaa antaa, koska siinä todellakin on sitten yleensä niitä kavereitakin vieressä :D Kuitenkin haluaisin Pedolle nyt opettaa vahvaksi ja ehdottomaksi luoksetulon, ja että joka tilanteessa sitä pitäis noudattaa.

Tuntuu että meidän koirat tarvitsisi ihan omat säädöt kameraan..
Sain näkymään Pedosta muutakin kuin tasaisen mustaa, sillähän on karvoja :D
Viime viikolla oli isomman porukan kanssa yhteisharkkailut. Mukana oli Veela, Vanni, Salli (Vannin "isosisko"), ja Nelli, uusin pentuvahvistuksemme. :)

Harjoiteltiin ohituksia pyörätiellä. Nelli jäi viereiselle pellolle turvallisen etäisyyden päähän ihmettelemään. Oli siitä hyvää häiriötä Pedolle vaikka etäisyyttäkin oli pidemmästi :D Alkoi Peto tarpeeksi monen ohituksen jälkeen tajuamaan, että ei sinne pellolle mennä nyt moikkailemaan ketään. Veelaa ja Vannia oli aika vaikeaa ohitella aluksi, useat kerrat lähti pyrkimään minun ohitseni joko edestä tai takaa, kaveria kohti. Mutta näitäkin kun tuli tarpeeksi usein, alkoi sujua joka kerta paremmin, ja pääsin aina palkkaamaan ja kehumaan enemmän, kun pysyi omalla puolellaan.

Muutaman kerran, kun oltiin aina sellainen tienpätkä kävelty yhteen suuntaan, otettiin leikit palkaksi lelulla. Samalla harjoiteltiin "irti" käskyä. Koko ajan paremmin alkaa sujumaan. Sitä pitäis vielä harjoitella kaikenlaisilla, näkösillä ja makusilla jutuilla, jotta oppis sen koskevan muutakin kuin leluja :D Esim. yhden hiirenjämän sain eräänä iltana katoamaan sekunnin murto-osissa Pedon kitaan, vain sanomalla "irti" :DD Että juu.. no mietin paljon sanoisinko vai en, sanoin sitten kuitenkin testimielessä, eikä lopputulos mennyt ihan toiveiden mukaisesti x)

Ohittelujen jälkeen oli vuorossa leikit. Heti kun siirryttiin pyörätieltä pellolle, Peto kuvitteli että hihnassa saakin vetää, saa syöksyä joka suuntaan hajujen perässä, saa syöksyä kavereita kohti jne. Käveltiinkin pieni pätkä kauemmas tieltä, joten tuli oikeinkin hyvää hihnaharjotusta vielä siinä.

Leikit sujui hyvin. Vähän oli ihmettelyä Sallin kohdalla, Salli nimittäin "paimensi" Veelan ja Pedon erilleen Vannista leikkien tiimellyksissä useampaan kertaan :D Ilmeisestikin isosisko halusi pitää pikkusiskon puolia :D Vanni taas sitkeästi kutsui leikkimään tutut kaverinsa :)

Pitkä suljinaika ja kuvaaja joka ei pidä kameraa paikallaan ;D
Ja sitten vielä kirkkaampaa.. :D
Eilen, keskiviikkona, meillä oli taas kimppaharkat Siinun kanssa. Päätettiin ottaa näissäkin reeneissä hihnaharjottelua, ja lähdettiin kävelylle. Pari sataa metriä käveltiin, ensin vierekkäin ja sitten me mentiin Pedon kanssa edempänä. Käveltiin tien päätyyn, pellon laidalle, ja siinä oli sitten leikkimistauko koirilla. Tällä kertaa sain pari onnistunutta luoksetuloakin, Siinulta salaa ;D Sitten lähdettiin kävelemään takaisin, tällä kertaa me tultiin perässä. Selvästi oli haastavampaa tällä tavalla, ja leikkien jälkeen, kulkea nätisti leikkikaveri perässä. Hyvä on siis tällä laillakin harjoitella.

Minulla tuli pysähdeltyä näiden kävelypätkien aikana runsaasti, nyin hihnastakin välillä, ja kävelinpä sikinsokin muutamaan otteeseen, aina vastakkaiseen suuntaan minne Peto meni hihna kireällä. Tällä oli paras vaikutus siinä mielessä, että Peto tuli muutaman suunnanvaihdon jälkeen lähemmäs kävelemään ja ihmettelemään että minnekkäs sitten mennään. Kun palattiin takaisin tienreunaan, jatkamaan matkaa, niin alkoi se sama eteenpäin nykiminen.. x)

Nyt on kuitenkin koitettu tsempata tuon hihnalenkkeilyn kanssakin, ja saada lähes joka päivälle edes joku pätkä hihnassa kulkemista. Peto käveli ensimmäisen kerran hihnassa n. 3km matkan, harjoittelupaikalle, eilen :D

Välillä melkein onnistuneita otoksia. :)
Seuraavaksi luvassa tarinointia Mörkön reenailuista.

-M

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti