Hossa 12.-14.7.2013

Hupsista vaan, niin se vihdoinki toteutui, meidän ensimmäinen vaelluksemme. :) Olihan tuosta todellakin puhuttu jo se kahdeksan vuotta, että se vois olla kivaa.. :D Ehkä minä silti puhun vielä semmosesta pienestä viikonloppuretkeilystä, eikö se vaeltaminen ole sitä kun ollaan vähintään viikko tuolla jossain Lapissa tuntemattomassa erämaassa? :)

Hui, poroja!

Meidän ensimmäinen reissumme sijoittui Hossan luontokeskuksen kauniiseen ympäristöön, reitti kulki lähes koko matkan ajan vesistöjen rantoja pitkin.

Kokonaismatka oli n. 20km, josta perjantai-illalle tuli n. 5km matka, lauantaille n. 10km matka ja sunnuntaiaamulle n. 5km. Retkiseura koostui minun, mieheni ja koiriemme lisäksi oppaastamme (Nallen kasvattaja, vaellushullu ;)) ja hänen Mustokoirastaan, sekä Toukosta emäntänsä kera. Ihmisiä neljä, koiria viisi. Ihan mukava retkiseurue! :)

Perjantailta kuvia:

Parkkipaikalla lähtövalmis Peto.

Mörkö valmiina ja heti solmussa liina.

Musto valmiina, siinäpä oliki täydellinen retkikoira!

Peto oli minun retkikoirani, Mörkö meni isännän kanssa.

Auringonlaskun aikaan talsittiin kohti yöpaikkaa.

Pysähyttiin pienelle tauolle matkan varrella.

Nalle kasvattajansa seurassa kerjuuhommissa. :D

Maisemat oli jotain aivan huikeaa. Pokkarilla laatu vaihteli...

Lähes sama maisema taustalla, mutta niinku päiväsaikaan oltais menossa.

Mies ja Mörkö :)

Päästiin ekalle yöpaikalle, maisemat oli tämmöiset.

Iltapalahommissa.

Pieni retkikoira lepäili maisemia katsellen.

Rakkaani kävi pulahtamassa, kaukana näkyy pää :D

Nalle miettii, mitä täällä teltassa oikein tehdään??

Isäntä näyttää mallia :D

Nalle asettui mamskun vaatekasan päälle unille <3

Mörkö ja Peto saivat yöpyä ulkona. Peto piti huolen siitä, että ei varmasti yksikään meistä saanut nukkua yötään rauhassa. Räkytti lähes lakkaamatta koko yön -_- Eikä se räkyttäny vain sillon, vaan se jo lähtöpisteestä alkaen piippasi ja haukkui, ja liikkeelle kun lähettiin, se vaan paheni. Jossain vaiheessa alettiin opetella takana kulkemista, eli Peto kulki minun perässäni. Se hiukan rauhotti poikaa. Mutta leiripaikoilla haukkuminen oli lähes jatkuvaa, iltatoimien ja yön ajan. Sama jatkui seuraavana päivänä..

Lauantailta kuvia:

Heräillään, mitähän se kello lieneekään ollut.. :)

Nalle suoritti aamuriehumiset ja sitten lepäili.

Aamiaiseksi munia ja pekonia. :)

Matka jatkuu...

Pienen matkan päässä pysähdyttiin taukopaikalla, kun siinä oli huussi.. :D

Tämmönenki kuva löytyi kamerasta.. :D

Nallen aarre, joku herkullinen poronkarvatuppo.

Lounastauolla, Nalle osasi heti ruuan päälle alkaa lepäämään.

Petokin laittoi unille hetken räkyttämisen jälkeen :O

Mörköki osasi rentoutua.

Yöpaikalla, kuivalihat vedessä turpoamassa ja koirat odottelee ruokiaan. :)

Lauantaina alkoi lounastauon aikaan ripsimään vettä. Sitä ei onneksi kaatamalla satanut, mutta sen verran silti, että tuli testattua uuden tuulipuvun vedenpitävyyttäkin. Kastui ainakin lahkeet ja hihat. Onneksi ei sen enempää satanut, eikä ollut kylmä ilmakaan. Mies unohti tuulitakkinsa kotiin, mutta minä olin ostanut meille semmoiset kertakäyttöiset sadetakit, joten hän pärjäsi semmoisella :D Eihän ne kyllä kestäviä ole, mutta säilyi se sadetakki silti ehjänä eikä ukkoakaan palellut :P

Minä etenin etananvauhtia, mies käveli seurana niin en joutunut yksin silti menemään :D Kun päästiin yöpaikalle, oli siellä nuotiotuli odottamassa ja päästiin heti iltapuuhasteluihin (=syömään). Minä vaihdoin kuivat kamppeet päälleni, valmistelin koirien sapuskat (ensimmäistä kertaa kuivalihaa kokeiltiin tällä reissulla, toimihan se), ja sitten iltapalan syöntiin. Minuun iski niin totaalinen väsymys siinä vaiheessa kun sain kuivat kamppeet päälle ja ruokaa, että halusin alkaa hetikohta pystyttämään telttaa ja meninkin ensimmäisenä nukkumaan. Jaksoin minä silti pari lättyä syödä ennen unille menoa :D Oli meillä kyllä kauheat retkieväät!!

Peto oli pari sekunttia hiljaa..

Nalle taisi oppia hyvin jo ekasta yöstä, että teltassa sitten nukutaan. Kun aloimme pystyttämään telttaa, Nalle tuli minun jalkoihini nukkumaan. Siinä se silmät kiinni kerällä oli, vaikka meinasi teltankin alle jäädä :D Nakkasin kamppeitani telttaan odottamaan ja hoidin vielä viimeiset iltapuuhat. Kun palasin teltalle, Nallea ei näkynyt missään. Aattelin että jospa se on vielä mennyt lättykesteihin. Avasin teltan vetoketjuja lisää niin, että mahduin kömpimään sisälle, ja kappas vaan, kuka ihana nukkua tohotti siellä minun fleecepaitani päällä <3 Kyllä meidän pieni retkipentumme tiesi minne pitää mennä ja että nyt alamme unille! :D

Toisen yön sain nukuttua paljon paremmin, oli kuulemma lämpimämpi yökin. Lämpimämpää ainakin oli, minulla oli vähemmän vaatetta kuin ekana yönä ja nukuin osan yöstä makuupussin ulkopuolellakin :D Peto oli ison osan yöstä jopa hiljaa, tai no ainakin osan yötä. Kello kolme oli Mörkön mielestä sellainen aika, että sillon täytyi alkaa ulisemaan ja mölisemään. Ja sitä piti sitten myöskin jatkaa aamuun saakka. Että siihen loppui ne makoisimmat unet kyllä varmaan kaikilla taas. Ihania retkikoiria meillä!

Sunnuntailta kuvia:

Touko ja Musto emäntineen nukkuivat laavussa. Oli kuulemma siinäkin tarennut oikein hyvin nukkua.

Muston aamiainen, nappuloita ja kuivalihaa.

Mikähän tämän lätyn tarina olikaan... :D

Laitellaan kamppeita kasaan..

Miehen aamupuurot ja penkillä minun pinkki mealkit <3

Toukon mielestä voisimme jo lähteä jatkamaan matkaa? :P

Nalle lepäilee taas aamuriekkujen jälkeen..

Matka jatkui komeasti joen vartta pitkin.

Reitti laskeutui puroon/ojaan/johonkin veteen :O

Mietittiin mitä tehtiin, soitettiin neuvoa ja saatiin oikopolun ohjeet. :D

Käveltiin korkealla kapealla harjulla, vesistöä molemminpuolin. :)

Pysähyttiin taukopaikalle lepäämään, Nalle ei levännyt x_x

Kartanlukutauko ja Mörkön vinot reput x)

Parkkipaikalle saavuttiin vihdoinkin ja hengissäkin vieläpä jokainen! Nallella oli virtaa vielä juosta jyrkkää rinnettä ylös moikkaamaan kasvistätiä, Mustoa ja Toukoa emäntineen. Jätettiin rinkat ja reput auton luo ja käytettiin koiria vielä rannalla, jos oisivat olleet janoisia tai kuumissaan. Sitten alettiin laitella kamoja autoon. Aiottiin ajaa luontokeskukselle ja syödä vähän eväitä ennen kotimatkalle lähtöä.

Mörköki malttoi vihdoin laittaa makuulle.

Mitähän mieltä Nalle oli reissusta??

Peto makasi hetken hiljaa ja nätisti.

Vaellusseuralaiset läksivät kukin omiin suuntiinsa, me kävimme ostamassa kahvit ja söimme vielä retkieväitä parkkipaikalla. Oli myös ihan mukavaa käydä oikeassa vessassa ;D

Joko mennään kotiin???

Minä en omasta mielestäni valittanut reissulla paljoakaan, ainoastaan useampaankin kertaan tuli mainittua, kuinka jalkapohjiani särkee.. :D Muuta ongelmaa ei oikeastaan ollut. Hyttysiäkään ei ollut kuin muutama. Pari rakkoa sain varpaisiin, mutta niidenkin kanssa pärjäsi oikein hyvin teippaamalla. Reissu oli oikein onnistunut ja siitä jäi hyvä mieli. Taisi jonkulainen innostuksen kipinäki syttyä.. Tai ei ainakaan tullu sitä tunnetta, että onpas paska harrastus.. 8)

Kotona purettiin samantien rinkat ja laitettiin kaikki kamppeet tuulettumaan. Teltta ja makuupussit varsinkin olivat kosteita lauantain sään vuoksi. Pyykkiäkin laitoin saman tien pyörimään. Olinpa reipas. Mutta sittenpä oli mukavaa ku heti hoiti varusteet alta pois ja siistiin kuntoon. :)

Minnekköhän me seuraavaksi lähettäis.... :)