perjantai 9. marraskuuta 2012

Peto ja Veela 8.11.


Hampailua :D Saapa nähdä miten kieroon Pedon hampaat kasvaa :O
Yleensä arkipäivät menee tätä nykyä niin, että kun töiden jälkeen koirien kanssa pääsee touhuilemaan noin viiden maissa, on jo ihan sysipimeää ulkona. Metsään ei todellakaan kiinnosta lähteä, edes puolison turvallisessa seurassa (sitäki pelottaa!!).. Siksipä onkin aina tosi mukavaa kun yllättäen tuleekin lyhyempi työpäivä ja ehtii tehdä enemmän koirien kanssa, ja ehtii touhuta valoisaan aikaan! :)

Torstaina sattui tällanen ylläripylläripäivä olemaan, ja ehdotin ihan extempore(?) deittejä Veelalle ja Hennalle. Peto ja Veela ei oo piiiitkään aikaan treffannukkaan ihan keskenään, joten sillä laillaki oli mukavaa nähä ihan keskenään. Vaihtelua :) Vaikka kutsuin minä muutkin vaan kukaan muu ei päässy lyhyellä varoajalla :P

Otettiin ekan kerran poseerauskuvia koirista, yhteispotretteja. Pedon kanssa ollaan aloteltu sitä paikallaanoloa, ja nyt se joutuikin heti kovalle koetukselle :D Tosi hienosti oli harjotusmäärää ajatellen paikoillaan, harmi vain kun en ehtinyt kunnolla vahvistamaan ja palkkaamaan hienoista suorituksista ennen keskittymisen herpaantumista. Välillä sentään ehdin kuitenkin. Tuli hienoja kaverikuvia!

Alla olevat neljä kuvaa on kuvannut Henna Haapaniemi. :)





Vierekkäinkin oli haastavaa olla, Peto meinasi välillä vähän pärräillä, mutta vastakkain se vasta haastavaa olikin :D Minä olen Veelan takana seisomassa ja näyttämässä Pedolle että pitää olla nätisti ja paikallaan :D

Tuli harjoiteltua sitä tärkeää hihnassa kulkemistakin alussa ja lopussa, Pedolle vaikeita paikallaanoloharjotuksia koska ihan pakko oli saada pönötyskuvia, ja muutenpa sitten vain luoksetuloja. Eli tällä kertaa lähinnä leikit oli kyseessä, mutta sellasta arkista hallintaahan siinä tuli hyvin harjoteltua temuamisen ohessa. :)

Kuvittelin että sain tosi hienoja kuvia, kun sitä valoa kuitenkin kahen aikaan vielä jonkin verran oli. Niin se vaan siihen aikaan alkaa jo puiden taakse laskeutua, metsässä ei varsinaisesti sitä auringonvaloa sillä lailla ollut. Kamera ei millään ehtiny mukaan liikekuvien tarkennuksessa. Se vaan tarkensi eikä suostunu ottamaan sitä kuvaa, tai otti sen sitten liika myöhään ja eihän se koira enää siinä kohtaa ole mihin tarkennus on osunu :D








Peto jaksaa äristä ihan järkyttävän kuuloisesti edelleenkin. Välillä se kuulostaa jo ihan hirveältä, ja kun ei sillä häntäkään siinä vispaa iloisesti, niin tuntuu jo että ottaako se välillä oikeasti tosissaan itteensä ja koittaa höykyttää. Minä nyt muutamassa sopivassa kohdassa nappasin niskasta kiinni sellasessa järkyttävässä ärinävaiheessa ja toruin, ja kyllä se osasi aina hetken olla hiljaa, joka kerta ehkä vähän pidempään. Kaippa se nyt jo tajuaa erottaa tilanteet toisistaan, kun leikkii nätisti, ei toruta vaan kehutaan ja sitten taas se rähinä ei ole toivottua toimintaa. Omasta mielestäni Peto ei kuitenkaan ottanut nokkiinsa vaikka otin niskasta kiinni, ihan edelleenkin oli hyvää pataa mun kanssa ja tuli luokse kutsuttaessa jne :D

Mutta pitää seurailla jos se karmein rähinä loppuis, saa sitä toki äännellä ja äristäkki mutta semmonen rähinäräyhäys sais jäädä pois.


Tämä oli jotain valssia? :)

-M

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti