keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Ohitukset

Joululahjalle kävi nopeasti tällä lailla... :P
hmmmmmmmmmmm hmmmm hmmm hmhmhmhmhmmmmmm

Me ei olla kauhean paljoa saatu harjotella ohituksia. Siis ei läheskään joka päivä tule edes yhtä ihmistä vastaan lenkillä. Joskus tulee sitten useampikin, mutta vielä harvempia on koirakkojen ohitukset. Joskus niitä saattaa kyllä nähdä menevän jossain kauempana. Ja joskus, melko harvoin, ohitetaan sellaisia pihoja, joissa koira olisi tarhassa/narussa/vapaana.
gggrrrrrrrrrrrrr x)
Vielä ohitukset on kyllä "hallittavissa", lainausmerkeillä siksi, että on hihnasta vetämistä ja sellasta jännittymistä, mutta koira ei suinpäin ryntää toisen koiran tai ihmisen luokse. Nyt uutena olen huomannut, että joidenkin koirien kohdalla nostaa niskakarvojaan pystyyn. Se voi olla vissiin huono asia? En tiedä x)

Kellekään ei ole ärissyt. Joskus harvoin jättäytyy itse minun viereeni kävelemään, vaikkakin seuraa erittäin kiinteästi tien toisella puolella ohitettavaa koiraa. Ihmisten ohitus on siis paljon helpompaa. Uskallan paremmin antaa mennä pidemmällä hihnalla edessä, koska tähän mennessä on uskonut ihan äänellä korjauksen jolla siirtyy takaisin tien reunaan. Ihmisten ohituksesta haasteellisempaa tekee vastaantulijan käytös. Jos vastaantulija kävelee ohitse katsomatta koiraan, ohitus sujuu aika huomaamattomasti. Jos vastaantulija katsoo Mörköön, tietysti sillä alkaa häntä heilua ja aletaan isommalla todennäkösyydellä kaartaa toiselle puolen tietä. Ja sitten jos se vastaantulija alkaa söpösti lutustelemaan että "onpa ihana voi että aijai lässytilää", niin sehän on sama kuin että "tule tänne minä kyllä hoidan ja rakastan sinua ikuisesti" x) Noh, joskus joutuu hihnaa lyhentämään nuissa tilanteissa tai korjaamaan nykäisemällä kevyesti, usein riittää kuitenkin vain sanallinen kielto edelleenkin.
Huomasin että Inka makasi kerran matolla, koitin mennä häntä kuvaamaan mutta....
Samalla lailla vastaantulevan koiran ja omistajan käytös vaikuttaa siihen, miten meillä menee ohittaminen. Jos vastaantuleva koira on välinpitämätön meitä kohtaan, Mörkö menee ohi lähinnä innostuneesti, vauhti voi kiihtyä ja ehkä saattaa lähteä kaartamaan tien toiselle puolelle, mutta yleensä uskoo sanallista korjaamista. Jos ohitettavan koira on innostunut, mutta kuitenkin ystävällisellä tavalla ja hiljainen, ohitus on jo astetta vaikeampaa. Saatan joutua ottamaan Mörkön lyhyemmälle hihnalle, vetää innokkaammin eikä reagoi niin hyvin minuun. Jos vastaantuleva koira räksyttää ja ryykäilee meitä kohti, Mörkö saattaa myöskin koittaa teutaroida samaan suuntaan. Kun ollaan menty ohitse, vielä koitetaan kääntyä katsomaan taaksepäin että eikö vois päästä vähän leikkimään/tappelemaan/jotain tuon kanssa.
..... "minäminäminäminäminäminä" x)
Minä en yhtään nyt tiedä että reagoinko ja käyttäydynkö oikein ohitustilanteissa. Ehkä teen ihan väärin ja käytökselläni yllytän Mörköä toimimaan kuten se tällä hetkellä toimii, myös uudet tavat, kuten niskakarvojen nostaminen pystyyn.

Yleensä jos näyttää että ohitus sujuu hyvin, koitan olla lyhentämättä hihnaa. Jos hihna kiristyy, pysähdyn ja jatkan vasta kun saan Mörköltä katsekontaktia. Odotan myös että hihna löysää. Jos vetäminen jatkuu ja menee innokkaammaksi, yritän vaihtaa suuntaa. Yleensä ei ole toiminut enää eikä tässä vaiheessa kun tuijotetaan sitä vastaantulijaa, Mörkö ei käänny vaan peruuttaa tai menee sivuttain x)
No, onhan yhteiskuvatkin mukavia :P
Olen siis pysähtynyt, vaihtanut suuntaa, ottanut koiran viereen eli hihnan lyhyemmäksi. Joskus olen myös yrittänyt kärsimättömyyksissäni ärähtää ja tömistellä pari askelta tosi "pomosti", mutta sillä ei ole mitään vaikutusta. :D Turhaa :D Toimisi ehkä pentuun, tai toimii ehkä herkempiin yksilöihin tai rotuun.
On varmaan tympeetä ku kameraa tungetaan naamalle koko ajan.. :(
Lisäksi usein on käynyt niin, että kun kerrankin harvoin joku olisi tulossa vastaan koiransa kanssa, ne ovat kääntyneetkin aiemmassa risteyksessä toiseen suuntaan, eikä me olla saatukaan harjoitella ohitusta :( Melkein minusta tuntuu, että ne fifien omistajat luulevat että Mörkö on joku verenhimoinen peto, joka karkaa minulta lapasesta saman tien. Tällä hetkellä minua ei silti huoleta tuo karkaaminen ollenkaan, ei tämä niin paha tilanne vielä ole, sentään :D Eikä Mörkö tällä hetkellä vielä "voita" minua vahvuudessa.
Mikä sillä on sieraimessa? Joku roska!
Ajattelin että nyt kun koira on vielä hallinnassani (tai "hallinnassani") eikä tilanne kuitenkaan ole mitenkään paha, ei aiheuta vaaratilanteita jne. olisi mukavaa puuttua tilanteeseen ja yrittää korjata se paremmaksi. Voihan tietysti olla, että kun Mörkö kasvaa ja  _aikuistuu_, ohitukset alkaa itsekseenkin sujumaan hyvin. Voihan olla että tilanne meneekin vain pahemmaksi :D Enkä minä halua että sellainen muskelikoira kiskoo minulta käden irti sitten joskus ;)
Yhteiskuva <3
Joten olenkin miettinyt mitä muita keinoja voisin kokeilla ohittamisessa? Yhtenä vaihtoehtonahan on mennä sitten yksityistunnille, joka maksaa 60€ ja sitten se ohittaminen kuulemma korjaantuisi.. x) Tietysti pitää niitä neuvoja noudattaa ja harjoitella sen jälkeenkin toki. Ajattelin että jos ensin saisi sellaisia ilmaisia vinkkejä kuitenkin ;) Ja lisäksi luulen että tuo asia alkaisi sujumaan ihan sillä, että tulisi vastaan enemmän niitä harjotustilanteita! :( Typerät koiraihmiset kun eivät ole just sekunnilleen samaan aikaan meidän kanssa lenkillä :P
Tällä kuullaan kaikki emännän "käskyt" joita pitää "totella" ;)
Nyt taas varmasti vaikuttaa siltä että minä en osaa mitään (no pitää paikkansa, en osaakkaan), ja että Mörkö on kauhea mörkö, vaikka oikeasti se ei pidä paikkaansa, ohitukset menee suht. hyvin, itseäni vain mietityttää käyttäydynkö minä väärin ja millä tavalla voisin vielä koittaa ohitukset hoitaa paremmin omalta osaltani. :) Nyt, kun tilanne ei vielä ole paha vaan ihan hyvä!! :D Itse ajattelin, että auttaisko mennä jonnekin keskustaan harjottelemaan, jossa niitä ihmisiä, ehkä koiriaki ja yleensäkin häiriötä olisi enemmän. Tilanteita harjotella.
Kyllä se kuvien ottaminen pikkuhiljaa hiipuu... ;)
Seuraavaksi yritän tehtä tokopäivityksen... :) Vetojutut on reilu viikon ajan ollu hiljaiselolla ku isäntä on kipeenä ollut ja ajateltiin että käydään nyt vaan siellä juoksulenkillä valjaat päällä, eikä yritetä mitään kelkkojen vetämistä vielä.. Ja se minun raihnanen juokseminen sujuu vielä pahasemmin tuolla -20 pakkasessa ;)

-M

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti