Mörkön pyöräreenit

Tällä viikolla Mörkön kanssa siis tavoitteena ollut n. 6km pyörälenkit. Tämä on sitä asteittaista ja rauhallista etenemistä kesäloman jälkeen! Eihän se vierellä juokseminen niin rankkaa ole kuin vetäminen, mutta kaippa siinäki voi kestävyyttä ja kuntoa kasvattaa pikkuhiljaa, on se silti eri asia kuin vapaana riekkuminen.. Jos ei muuta, niin se keskittyminen O_O Se, että ei päätetä itse milloin stopataan vauhti, ja opetellaan niitä käskyjä. Se, että ku mennään, niin sillon mennään. Monille itsestäänselvyyksiä, me opetellaan edelleenkin! :D

20.8 maanantaina, matka n. 5,5-6km

Meni ihan ok, tuli lehmäparven ohitusta (oli ne siellä laitumella sentään!!), meni jo paremmin eli ei niin paljon innostuttu. Tuli myös pitkästä aikaa koirakoiden ohituksia. Ensin jonkun minicollien ohitus, vastakkain. Mörkö oli melko inenä, silti sain menemään ihan ok ohi eikä kiskonu ihan kympillä. Minicolliekin oli hiljaa, vaikka huomasi kyllä Mörkönkin. Sitten hetken päästä pääsin uudelleen tuon minicollien ohi, tällä kertaa kulkivat edellä ja saavutimme (minä kiertelin asutusaluetta siksakkia), samaan aikaan tien toisella puolella (kääntöpaikka, välissä sellainen nurmikkoalue eli ei onneksi kapea pyörätie) vastaan tuli Mörkön entinen leikkikaveri Halla kaverinsa Navan kanssa. Halla haukkui ja ryykäili kohti tuota minicollieta sieltä kauempaa. Mörkön pidin niin lähellä kuin suinkin pystyin, lyhyellä hihnalla, ja ei voi mittää tämä ohitus meni vähän vetämällä läpi O_o Parin metrin päässä oikealla puolella oli se minicollie häiriönä enkä minä välissä, vasemmalla puolella räyhäs isommat kaverit onneksi hiukan etäämmällä. Mörkö meni ohitse hiljaa, mutta selkäkarvat pystyssä ja kiivaalla vauhdilla oikein jämynä. En halunnu yrittää pysähtyä ja jatkaa matkaa ilman vetämistä, koska perkele en halua aina joutua pysähtymään kun jonkun koiran nähdään! Pitää oppia että mennään OHI!! Ei jäädä tuijottaan eikä räyhään eikä leikkiin eikä mitään vaan OHI! Valjaiden kanssa siellä edessä vetäen, huh huh ei todellakaan vois mitään ohituksia tehä, tai ne olis ainaski varmaa melko hengenvaarallisia..... O_o

21.8 tiistaina, sain käytettyä jopa sportstrackeria onnistuneesti! Tiivistelmäkuva:

Ekan kerran tuli hepoisia eteen. Kopsuttelivat edessä kauempana samaan suuntaan. Ehkä jos olisivat tulleet vastaan, olisin kehannut kokeilla ohitusta. Mutta menivät molemmin puolin tietä leveästi eivätkä olis varmaan hoksanneet minua ennenkuin oisin pyytänyt tekemään tilaa, ja aina tympäisee joutua keskustelemaan kenenkään kanssa koiran kans mennessä, kun se heti kuvittelee että nyt ryykäillään millä fiiliksellä millonki.. Eli vähän niinko nyt luovutin itse ja pakenin paikalta! VAIKKA aina valitan että ko ei tuu ohitusharjotuksia ja tilanteita! x) Mörkö meni hihna tiukalla koko ajan, ihan täpinöissään, ei mitään puhetta että olis korviaan hetkauttanu minun sanomisille. Noh, joskus olis kivaa testata varmaanki, millanen jänis ratsukko olis vetohommissa ;D Toisaalta, juu en halua opettaa että hepoisten perässä juostaan vaikka vetäen... Mutta siis käännyin kotia kohti vähän aiottua aikasemmin.

Harvoja kertoja on ne, kun jatketaankin matkaa kodin ohi. No, vetohommissa tässä kohtaa olis tullut totaalikieltäytyminen ja pysähtyminen. Mörkö oli sitä mieltä että tästähän kuuluu kääntyä oikealle. Minä jatkoin suoraan. Minulla oli perässä hiissautuva malamuutti.. En luovuttanu! x) Mehän mennään jos minä sanon, ainaki joskus ;) Vielä 1,5km kierros ja lähellä kotia alkoi taas vauhti reipastua :D hehe..

23.8 torstai, kuva:

Matkan oli tarkotus olla reilu 6km, koirapuistoon ja takas kotiin (tarkotus oli mennä osa eri reittiä). Eräs tietyö pilasi kotiinpaluun, jouduttiin palaamaan takasinpäin ja siinä matkaa tuli vähän lisää. Innostus ei ollut valtava tällä lenkillä kokonaisuudessakaan. Kyllä kiihyteltiin ja spurttailtiin, mutta iso osa myös "hinauduttiin" ja yritettiin haistella tienvarsia kun mehän mennään niin hitaasti että on ihan sama pysähtyä nuuhkimaan ja merkkailemaan! O_O

Yritti tunkea asfaltille koko ajan, tai veti sivulle nenä maassa.. Vaikutti mieluummin laukkaavan kuin ravaavan hitaammassakin vauhdissa. Näin hetkellisesti peitsaamista.... hmmmmmm...... -_- Ravasi hyvin kun ravasi.

Alkumatkasta pysähdyin pariin kertaan kun näytti että vois olla hätä, mutta ei tehnyt muuta kuin ykköstä. Sitten matkaa jatkettua yhdessä välissä jarrut päälle, minä karjahdin kiellon kun nykäisi napakasti kesken etenemisen taaksepäin x) Ja huomasin että jep, vauhtipaskat tuli taas. Kävin keräämässä ja kysyin Mörköltä, miksi se ei voinut hetkeä aiemmin kyykätä kun pysähdyttiin O_O Ei se vastannu, katsoi vaan että mitä tuo ihminen paasaa..

Oon yrittänyt hieroa selkää, varsinkin alaselkää ja peräpään puolta.. ja tehdä jumppajuttuja. Mutta en päivittäin. Vapaana riekkuminen on aika vähäistä ollut viime aikoina. Lähinnä omalla turvallisella pihalla. Kun se on tuollainen nyt kuin on, pitäis päästä mahdollisimman syrjään aina, että olis yhtään turvallisempi mieli itsellä..

Eilen käytiin vielä illalla tsekkaamassa uusi paikka, jossa voisi miettiä vapaana riehumista. Vapaana revittelyssä ainakin paikat aukeis hyvin, voi itse säädellä kuinka tekee. Toki voi tulla tapaturmaakin mutta varmaan ei ihan yleistä vapaana ollessa, että kivusta huolimatta riehuttais. Pitää yrittää nyt uskaltaa ja ehtiä käydä metsäilemässä. Jos se ei olis niin spesiaalia, harvinaista hommaa, ehkä olis mukavaa myös tulla luoksekin.

Viikonlopun plänit vois olla jokseenkin sellaset, että tänään uskalias metsäilylenkki (tai hihnailu jos metsäily menee metsään), la ja/tai su lyhyempi ja/tai pidempi pyörälenkki. 

-M