Paluuta arkeen ja kesämuistoja

Mörkö paistattelee lenkille pääsyä odotellessa.

Vankina tosi parka ;)

 Taas on luvassa tsiljoonan samanlaisen kuvan bloggaus, ja teksti liittyy ihan johonkin muuhun. x)

Mörkö näyttää miten pyllistetään ennen lenkille lähtöä

"Nööööyyyyyy I´m blind!" XD

"Cut the crap ja lets mennään!" :D

Heinäkuu on mennyt ihan vaan löhöillen, siis ajatellen koiran kanssa harrastelua. Mitään reenailua ei olla tehty. Vähäsen korkeintaan välillä jotain pientä, maahanmenoa, paikallaanoloa, kontaktia.. Ja sitten leikkimistä vapaana missä milloinkin sekä omalla pihalla.. ja sitten ainoastaan hihnalenkkejä. O_O Kun taas me ihmiset olemme koittaneet ahkeroida kesälomapäivät milloin minkäkin raksaprojektin kanssa.

Komea kesäpoika

Törkypoika :D

Mörkö näyttää milleen otetaan hyvät juoksuvauhit :D

Tällä viikolla päätin että nyt aloitamme paluuta reenailuun. Jos meidän harrastelua voi ikinä treeniksi kutsua :D

Miten se kieli oikein menee :D

Ollaan käyty tällä viikolla kahdella vetolenkillä, ensimmäinen oli 2,7km. Parempi olisi ollut vaikkapa 1,5km, joka ehkä olisi saatu menemään jokseenkin reippaasti kokonaisuudessaan. Jänis oli mukana, mutta alkuspurtin jälkeen (joka oli normaalia lyhyempi), vauhti oli varsinaista matelua! JÄNIKSENKIN kanssa! :D Kai se kunto ehtii kuukaudessakin laskea? x) Meinasi olla merkkailua, koska vauhti oli niin hidas, että samahan se on pysähtyä vaikka kusemaan. Kääntymiskäskyä ei muistettu laisinkaan.. x)

Ihana kurakakkapoika..

Seuraava vetolenkki käytiin ukkosessa ja sateessa, se oli edellistä hieman pidempi, mutta veikkaan silti korkeintaan 3km. Yritin harjoitella reunaan käskyä, jota on käytetty pyörän vieressä lenkkeillessä, ihan huonolla menestyksellä. Se että mennään tien laitaan, tarkoittaa pysähtymistä, ja kusemista... -_- MÖH! Yhdellä kertaa tuo käsky tarkoitti kääntymistä??!! :D Ja siitä oli sitten perkeleen vaikiaa jatkaa matkaa, ku toinen oli kääntymässä. Ei sitten millään lähteny enää vetämään.. Ja toki itse luin tämän sillä tavalla, että matka olis pitänyt olla lyhyempi. Mutta enhän voinut antaa koiran päättää, joten kauhealla kannustuksella saatiin koira liikkeelle, mentiin hetki eteenpäin ja sitten käännyttiin käskyllä kotia kohti.

Arvaakohan Mörkö mitä seuraavaksi taas tehdään.. :D

Mutta, jospa tämä taas tästä pikkuhiljaa, ja tällä viikolla on ilmat olleet melko kivat vetämistä ajatellen, pilvistä ja sateista, mutta nyt on pidetty parin päivän tauko edellisestä vetoharkasta. Toivottavasti elokuu jatkuu hyvänä, eli pilvisenä ja viilenemään päin :D

Ilme kertoo kaiken... :D

Ja se valjaiden laittaessa riekkuminen ja närppiminen ja repiminen ei ollut unohtunut minnekään. Ja minä TIEDÄN, omaa vikaa kaikki, koska minulla on joku itsesuojeluvaisto niin kauhea joistain ikävistä lapsuuden koirakokemuksista, että refleksinä vedän käden todella helposti "turvaan" jne. Tässä päätin nyt panostaa, ja jos perkele närppäsee minua kädestä niin huomaa että siitä ei ole mitään hyötyä enää. TIEDÄN, kuulostaa ihan kamalalta ja miten minulla on koira ja IIKK jos kerta pelkään :D No joo en pelkää, mutta helposti suojaudun jne (eli pelkään? :D) O_O

Mitäs se märkä koira ruukaa tehdä.... wait for it... :D

Noh, tässä valjaiden kauhuhetkessä ainakin näillä kahdella kerralla tapahtui omasta mielestäni hurja edistyminen, koska en enää irrottanut tassusta/valjaista vaikka hampaat kalahti käteenkin, kun Mörkö yritti napata valjaista kiinni. Joku ehkä epäilee että Mörtsy yrittää purra minua, minä en epäile sellaista. Tosin, oliko se ekalla vaiko tokalla reenikerralla, pinna paloi sen verran, kun Mörkön kulmuri kopsahti kämmenselkään jopa niin että siihen ilmestyi piieeeeeeni mustelma (sellaisia on tullut myös hurjissa leikkihetkissä joskus, kun Mörköä kiihyttelen ja hyppyytän lelun perään ja se tähtää leluun mutta kopsahtaa hiukan käteen... ja minä jos kuka otan sitten puremisen vakavasti, mutta ei, en pelkää että puree :D ), että nappasin jostain niskakarvoista niin että korva jäi vähän väliin myös (=käy koiralle kipeämpää, vaikka en minä tarkoituksella niin tehnyt) ja matalasti (en edes karjaissut), sanoin EI, ja kappas vaan, lopetti ja oli nätisti. Tämän jälkeen käyttäytyi paljon nätimmin, välillä opitulla tavallaan käänsi pään valjaita kohti, mutta lopettikin sitten. Jospa tuo inha tapa jäis pois ja saisin kehumalla vahvistaa oikein paljon kun on nätistinätistinätisti!

Nyt se alkaa! :D

Tiedän että oon tehnyt paljon virheitä ja teen vieläkin varmasti vaikka olen jo TOOOODELLA kokenut koiraihminen (No yli vuoden ollut jo koira DAA-A!), ja uudenkin koiran kohdalla, mutta teen parhaani enkä mielestäni oo ihan paskimmalla tavallakaan tilanteita hoitanut. x) Mitään täydellistä koiraa täällä ei ole, vaikka kursseillakin on sen kans ravattu, tekee oman päänsä mukaan, ja joskus on hauskaa tehdä niinkuin omistaja sanoo :D Mutta sellainen se malamuutti on, on meillä täällä vaan niin ihana löhöpulla duracell kaverina, ja nyt tietysti toinen virtapallero unirusina.

Eiköhän se piisaa.. :D

Vaikka joskus väsyttää tämä koirien kanssa touhuaminen, kun siitä ei vapaapäiviäkään ole, kyllä minä silti niin rakastan ja oon koiraihminen. Ja ne on aina ilosia nähdessään mamin ja jos joskus on paha mieli, niin ei oo kauaa kun näiden karvatollojen kanssa hetken viettää <3

Mutta nyt syksy tule nopeasti! :D

-M